3. kerta toden sanoo: tietokantojen käsittelyä

Kolmannella kurssikerralla opeteltiin muokkaamaan tietokantoja, yhdistämään kohteita sekä tietokantaliitoksia eri tietokantojen välillä. Aluksi tietokantoihin tutustuttiin tekemällä karttaesitys Afrikasta. Karttakohteita, eli Afrikan valtiota kymmenine saarineen, yhdistettiin, jotta useissa osissa ollut tieto saatiin yhtenäiseksi ja tietokantaan pystyisi lisäämään uutta paikkatietoa helpommin. Tämän lisäksi opeteltiin tuomaan tietokantaan uutta tietoa sekä laskemaan tietoa vanhan pohjalta. Lopuksi tietokantaan lisättiin paikkatietoa Afrikan öljy- ja timanttiesiintymistä sekä konflikteista, joihin liittyvässä tehtävänannossa pyydettiin tarkastelemaan, miten luonnonvarat ja konfliktit kytkeytyvät toisiinsa.

Kuva 1. Kuvakaappaus Afrikan luonnonvaroja ja konflikteja esittävästä karttaesityksestä

Tarkastelemalla konfliktien tapahtumavuotta, luonnonvarojen löytämisvuotta sekä eri luonnonvarojen tuottavuusluokitteluita voitaisiin löytää monenlaisia kytköksiä näiden ilmiöiden välillä. Konfliktit voivat toki olla seurausta luonnonvarojen löytymisestä, erityisesti mikäli alueella varallisuus jakautuu erityisen epätasa-arvoisesti tai siellä esiintyy jännitteitä jo entuudestaan. Luonnonvarat voivat myös mahdollistaa konfliktit ja niiden rahoittamisen. Useamassakin elokuvassa aiheena olleet veritimantit ja likainen kulta ovat yksi mahdollinen aseiden rahoituskeino. Toisaalta, konfliktit voivat myös estää luonnonvarojen hyödyntämisen. Monet suuret luonnonvarojen esiintymät sijaitsevat kohtuullisen rauhallisilla alueilla, mikä selittyneekin osittain sillä, että kaivosteollisuus vaatii usein paljon resursseja. Stabiilit yhteiskunnalliset olot voivat olla vaatimuksena luonnonvarojen laajamittaiselle hyödyntämiselle. Konfliktialueilla luonnonvarojen hyödyntäminen on tuskin erityisen teollistunutta vaan tapahtuu monesti ihmisiä ja luontoa hyväksikäyttäen. Tuottavuusluokittelua tarkastelemalla mahdollisesti kävisi ilmi, että konfliktialueilla sijaitsevien luonnonvarojen hyödyntäminen ei ole yhtä tuottavaa.

Tulvaindeksikartan tekeminen

Kurssikerralla opeteltiin myös laskemaan tulvimisriskiä kuvaava indeksi (keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla) sekä laadittiin kuvan 2 mukainen karttaesitys, jossa laskettua tulvaindeksiä vertailtiin valuma-alueen järvisyyteen. Liittämällä tulvaindeksiä esittävään karttaan valuma-alueen järvisyys prosenttiosuutta esittävänä pylväsdiagrammina voitiin harjoitella, miten erilaisia esitystapoja yhdistämällä voidaan luoda toisiinsa liittyviä ilmiöitä kuvaava karttaesitys, jota on helppo lukea.

Tulvaindeksi_jarvisyys_prosentteina

Kuva 2. Suomen suurimmille valuma-alueille laskettu tulvaindeksi ja järvisyys prosentteina

Kuvan 2 kartasta voidaan nopeasti huomata kuinka alueilla, joissa tulvaindeksi on suuri, on järvisyyttä kuvaava pylväsdiagrammi yleensä ottaen pieni. Valuma-alueet, joiden pinta-alasta on vähän järviä, näyttävät siis tulvivan pahiten. Kaikista pienin tulvaindeksi on valuma-alueilla, joissa järvisyysprosentti on suurin, kuten Järvi-Suomessa. Pahiten tulvivat valuma-alueet ovat paitsi vähä-järvisiä myös varsin pieniä ja sijaitsevat alavilla alueilla, kuten Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Valuma-alueen korkeampi järvisyysprosentti vaikuttaisi karttatarkastelun perusteella hillitsevän valuma-alueella esiintyvää tulvimista. Järvet toimivatkin puskureina, jotka toisaalta hidastavat veden virtausta ja toisaalta toimivat vesivarastoina, jotka tasaavat virtaaman vaihteluita. Esimerkiksi Pohjanmaalla, missä järviä on pinta-alasta varsin vähän, valuma-alueen vedet laskevat nopeasti pääuomaan. Kun puskureina toimivat järvet puuttuvat, voi vedenpinta nousta nopeastikin.

Muita tulvimiseen vaikuttavia tekijöitä korkean tulvaindeksin vesistöissä voi olla valuma-alueen muoto ja vuodenaikoihin liittyvät ilmiöt: Pyöreän muotoisilla valuma-alueilla sateet nostavat nopeasti virtaamia pääuomissa toisin kuin pitkillä ja kapeilla valuma-alueilla, toisaalta tulvimiseen vaikuttaa usein lumien sulaminen nopeasti keväisin ja esimerkiksi jääpatojen muodostumisen todennäköisyys.

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *