Tällä kurssikerralla opeteltiin tekemään rasteri- ja ruutukarttoja MapInfon avulla sekä tarkasteltiin, miten hyvin ruutukartta soveltuu erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen. Tähän tehtävään otettiin MapInfossa käyttöön uusi työkalu: Grid-maker. Työkalun avulla valitun kartan päälle pystyttiin luomaan halutun kokoinen ruudukko, jonka ruuduilla voidaan esittää alueellista tietoa halutulla tarkkuudella. Lisäksi tarkasteltiin miten erikokoiset ruudut soveltuvat tiedon esittämiseen. Siinä missä isommat ruudut saattavat sisältää paljonkin vaihtelua ruudun sisällä, voi ruutujen pieni koko tehdä kartasta hankalammin luettavan. Lopulta ruutujen koon kannalta on merkittävää se, mikä on tutkittava ilmiö sekä haluttu tarkkuus.
Valitsin karttaani varten tutkittavaksi ilmiöksi muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrän pääkaupunkiseudulla. Kokeilin erilaisia ruutukokoja, mutta valitsin lopulta tätä blogia varten kartan, jossa käytin 300x300m ruutuja. Suuremmat ruudut olisivat yleistäneet liikaa ja hävittäneet osan yksityiskohdista. Kartassa käytettiin absoluuttisia arvoja, joten ruudut ilmaisevat vain muunkielisten absoluuttisen määrän ruudun alueella. Ruudut, joilla ei asunut lainkaan muunkielisiä, jätettiin tyhjäksi. Tällaisia valkoisina esitettäviä alueita ovat esimerkiksi Keskuspuisto ja Vanhankaupunginlahti, jossa ei muutoinkaan ole asutusta.
Kuva 1. Muun kuin suomen- ja ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla 300x300m ruuduittain
Ruutukartta soveltuu hyvin ilmiöiden kuvaamiseen alueilla, joissa on paljon vaihtelua. Esimerkiksi hallinnollisia rajoja käytettäessä alueen sisäinen vaihtelu tasapäistyy, vaikka alueella voisi olla hyvinkin tiukkarajaisia ilmiöitä. Omassa kartassani käytetty 300m x 300m ruudukko toi ilmi alueellisia eroja, jotka olisivat kadonneet käytettäessä tarkasteltavana tasona vaikkapa kaupunginosia. Kun puhutaan Vuosaaresta kaupunginosana, jossa asuu paljon muunkielisiä kaupunkilaisia, ei välttämättä hahmoteta sitä tosiasiaa, että alueella on myös kohteita, joissa asuu verrattain vähän muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Toisaalta vielä pienemmällä ruudukolla olisi saattanut nousta esiin jopa talokohtaisia eroavaisuuksia muunkielisten määrässä, joskin näin tarkka esitystapa on harvoin tarpeellinen tutkittavan ilmiön kannalta.
Tekemässäni kartassa on kuitenkin hyvä muistaa, että ruutukartalla muunkielisten määrä on kuvattu absoluuttisilla arvoilla eikä suhteellisilla. Näin ollen saadaan kyllä tieto, missä asuu paljon muunkielisiä, muttei voida tietää asuuko alueella ylipäänsä paljoa ihmisiä. Koko asukasmäärään suhteutettu muunkielisten määrä sen sijaan ilmaisisi erikielisten kaupunkilaisten asumisvalinnoista ja toisi esille mahdollisia eroja ryhmien kesken. Tällainen suhteellinen arvo myös ilmaisisi, asuuko ruudulla muutoinkaan paljon ihmisiä. Toisaalta, vaikkapa muunkielisiä palveluja ja niiden sijoittumista suunnitellessa, voi olla hyvä tietää absoluuttisia muunkielisten määriä suhteellisten määrien sijaan. Lopulta karttaesityksen käyttötarkoitus määrittelee sitä varten valittavat esitystavat.