Tämä kurssikerta aloitettiin pienimuotoisella kenttäretkellä yliopiston lähiympäristöön. Tarkoituksena oli opetella keräämään paikkatietoa GPS-laitteen avulla jostakin alueella esiintyvästä ilmiöstä kuten vaikkapa bussipysäkeistä, mainoksista tai pyöräparkeista. Havaintojen tekemisen jälkeen niiden koordinaatit syötettiin MapInfoon, jolloin havainnot voitiin liittää kampuksen ympäristöä kuvaavaan karttaesitykseen. Harjoitukseen käytettävissä ollut rajallinen aika tosin tarkoitti, etteivät havainnot olleet erityisen kattavat, mutta tehtävä harjaannutti GPS-laitteiden käyttämiseen. Tällaiselle paikkatiedon keräämiselle ja esittämistavalle on tulevalla biologilla varmastikin käyttöä. Tämän lisäksi kurssikerralla kokeiltiin pisteaineiston geokoodausta ja esittämistä kartalla tutkimalla rahapeliautomaattien sijoittumista Helsingin alueella niiden katuosoitteiden perusteella.
Blogia varten harjoiteltiin erilaisten karttojen tekemistä luonnonhasardeista, kuten maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriiteista. Tätä varten MapInfoon tuotiin pisteaineistoa erilaisista Yhdysvaltalaisista palveluista, kuten Berkeleyn yliopiston Northern Californian earthquake data centerin maanjäristystietokannasta sekä NOAA:n tulivuoritietokannasta, jotka sisälsivät näistä aineistoista paitsi koordinaattitietoa myös tapahtumien ajankohdat. Näin esimerkiksi maanjäristyksistä voitiin laatia karttaesityksiä tietyille ajanjaksoille. Tätä varten aineisto täytyi kuitenkin ensin muokata sopivaan muotoon Excelissä, sillä esimerkiksi päivämäärissä käytetyt erilaiset merkintätavat olisivat aiheuttaneet ongelmia.
Kuva 1. Tunnetut tulivuoret ja niiden sijainti
Tein ensimmäiseksi karttaesityksen tunnetuista tulivuorista ja niiden sijainnista. Tulivuoret sijoittuvat yleisesti ottaen mannerlaattojen saumakohtiin, törmäys- ja erkaantumisvyöhykkeille. Näillä alueilla laattatektoniikan aiheuttama kitka tai mannerlaattojen erkaantuminen synnyttää tulivuoritoimintaa. Tämä ei kuitenkaan selitä kaikkia kuvan 1 tulivuoria. Osa tulivuorista sijaitseekin mannerlaattojen keskellä tai erityisissä kuumissa pisteissä, kuten Havaijin tulivuoret. Näitä tulivuoria varten tarvitaankin omat selitysmallinsa.
Kuva 2. yli kolmen magnitudin maanjäristykset vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
Tämän jälkeen tein karttaesityksen maanjäristyksistä, jotta tulivuorten ja maanjäristysten maantieteellistä sijaintia voisi vertailla keskenään. Valitsin aineistosta varsin lyhyen ajankohdan, vuoden 2015 ensimmäiset kolme kuukautta, jotta käsiteltävää pisteaineistoa ei olisi kertynyt ylenmäärin. Tämän lisäksi valitsin kuvattaviksi maanjäristyksiksi kaikki yli kolmen magnitudin järistykset, jälleen rajatakseni kuvattavaa aineistoa kohtuullisemmaksi. Myös maanjäristykset sijoittuvat pitkälti mannerlaattojen saumakohtiin, erityisesti törmäysvyöhykkeille. Maanjäristyksiä näyttäisi tapahtuvan paljon samoilla alueilla, joilla esiintyy myös tulivuoria. Molemmat ovatkin usein seurausta laattatektoniikasta. Erityisen paljon niin tulivuoria kuin maanjäristyksiä näyttäisi esiintyvän Tyynenmeren ympärillä. Tätä aluetta kutsutaankin nimellä Tyynenmeren tulirengas.
Kuva 3. Tunnetut yli 8 magnitudin maanjäristykset vuosina 1900 – 2015
Viimeisenä karttaesityksenä tein kaikkia yli 8 magnitudin maanjäristyksiä vuosina 1900 – 2015 kuvaavan kartan. Näin suuret maanjäristykset ovat jo melko harvinaisia, sillä niiden syntyminen vaatii erityiset olosuhteet ja valtavasti litosfäärilaattojen jännitteisiin sitoutunutta energiaa. Tästäkin kartasta huomataan, että suurin osa esitettävistä maanjäristyksistä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Toisaalta kartasta nousee esille varsin yllättäviä sijainteja, kuten Portugalin rannikko.
Arvioidessani laatimieni karttojen käyttökelpoisuutta opetuksessa, jouduin toteamaan, että rajasin aineistoa ehkä turhankin paljon. Ottamalla enemmän tapauksia mukaan karttaesitykseen, olisivat mannerlaattojen rajat tulleet luultavimminkin paremmin esille. Toki esityksistänikin voi löytää mannerlaattojen erkanemis- ja törmäyskohtia, mutta ne eivät kuitenkaan tule yhtä selkeästi esille kuin esimerkiksi tässä wikipedian maanjäristyksistä kertovan artikkelin kuvassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanj%C3%A4ristys#/media/File:Quake_epicenters_1963-98.png
Lähteet:
ANSS Composite Catalog Search (2017). Northern California Earthquake Data Center. Luettu 10.3.2017 http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html
Maanjäristys (2017). Wikipedia. Luettu 10.6.2017 https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanj%C3%A4ristys#/media/File:Quake_epicenters_1963-98.png
Volcano Location Database Search (2017). NOAA – National Oceanic and Atmospheric Administration. Luettu 10.3.2017 http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database