Lisää tunnelmia Jejulta. Reissun ensimmäinen päivä meni patikoidessa Halla-san:ille. Halla-san on saaren keskellä sijaitseva Etelä-Korean korkein vulkaaninen vuori. Huipulle ja takaisin kävely kesti yhteensä 8,5 tuntia. Yhteensä matkaa oli yli 24 km.
Tiedustelin meille etukäteen mahdollisimman lyhyen reitin huipulle ja takaisin, mutta myöhemmin sain kuulla, että vuorelle oli mahdollista mennä myös lyhyemmän kaavan kautta. En tosi ole varma oliko vain noin 12 kilometriä pitkä lenkki huipun isolle kraatterille asti, vai jollekin alemmista pienistä kraattereista.
Ylös kiipeämisen vielä jaksoi, mutta alas tulo alkoi jo olla tuskaista. Reitillä ei ollut koko ajan portaita ja polku oli välillä tosi kivikkoista, joka vaikeutti paluumatkaa jalkojen ollessa jo väsyneet. Viimeinen kilometri oli pisin kilometri, mitä olen ikinä kävellyt. Alhaalla odottanut lähikauppa ja bussipysäkki olivat parasta ikinä. Jalat olivat tosi kipeät loppuviikon…
Patikassa olisi ollut hyvä ottaa huomioon, että reitillä on checkpointteja, joista ei pääse huipulle, ellei niitä saavuta tiettyyn aikaan mennessä. Kokonaismatka ylös ja alas kestää niin kauan, että vuorelta ei ehdi pois ennen pimeää, ellei tiettyjä pisteitä saavuta tiettyyn aikaan mennessä. Koska saimme tietää tästä vasta patikan alettua, jouduimme kiirehtimään ensimmäiselle checkpointille, mutta muuten ehdimme hyvin huipulle ja takaisin.
Suosittelen myös varaamaan mukaan tarpeeksi vettä ja eväitä. Checkpointeilta oli mahdollista ostaa jotain, mutta kiitin itseäni, että jaksoin kantaa mukana paljon vettä ja evästä paluumatkalle.
