Viimeinen ohjauskerta

Opiskelija- ja asukasryhmä:

Viimeisessä ohjauksessa meitä opasti muotoilija Antti Pirinen. Keskityimme miettimään lopputuotetta sekä käyttäjäprofiilien roolia tutkimuksessamme. Pirinen opasti meitä ns. persoona-menetelmän oikeaoppiseen käyttöön.

Olimme jo projektin lämmittelyvaiheessa määritelleet erilaisia käyttäjäryhmiä omaa päättelyämme käyttäen ja niiden pohjalta teimme vuorokausirytmiin liittyviä exeleitä. Tarkoituksena oli hahmottaa, millaiset ihmisryhmät saattaisivat käyttää kampusta eri aikoihin. Opiskelija-käyttäjäryhmien osalta teimme kartan (kuva 1), johon merkitsimme paikkoja, joissa ajattelimme opiskelijoiden käyvän vuorokauden aikana. Numeroimme paikat ja merkitsime vuorokausirytmi-taulukoihin paikkojen numeroita. Tästä olimme alustavasti ajatelleet tekevämme jonkinlaisia käyttäjäryhmätarinoita, jolloin myös luennoilla ja tehtävänannossa mainitut kerronnallisuuden keinot saataisiin käyttöön. Antti Pirinen ohjasi meitä kuitenkin akateemisempaan suuntaan.

1.orto_kaupunginosa_opiskelija

Jotta suunnittelu on aidosti käyttäjälähtöistä, persoonien täytyy perustua tutkimustietoon, eikä olla pelkkää arvailua. Koska meillä ei nyt ole resursseja tehdä kattavaa käyttäjätutkimusta, etsimme tietoa persoonien taakse aiemmasta tutkimuksesta. Mikäli tutkimusta ei löydy tarpeeksi, arvaamme loput, mutta merkitsemme puutteellisen tiedon selvästi. Tämä on mielestämme hyväksyttävää, koska projektillamme on myös monta muuta tarkoitusta, kuten kokeilla tutkimustulosten ja suunnittelun yhdistämistä sekä osoittaa lisätutkimuksen tarve. Saimme myös ohjausta lopputuotteen havainnolliseen esittämiseen, missä muotoilijan näkökulma oli hyödyllinen.

Viime kerralla pohdiskelemaamme tutkimustulosten valikoitumiseen tuli persoonien myötä uudenlainen näkökulmaa rajaava elementti. Sen lisäksi että monitoimikahvila-konseptimme rajaa tutkimusnäkökulmaa, tutkimuskysymyksiä muodostuu myös käyttäjäprofiileja tarkentaessa. Mitä tarpeita myllypurolaisilla nuorilla on? Mitä vanhukset tarvitsevat? Mitä opiskelijat haluavat Myllypurolta? Vastauksia viimeiseen kysymykseen löytyy esimerkiksi hiljattain julkaistusta World Student Capital-tutkimuksesta, jonka julkaisutilaisuudessa kävimme (Kuva 2): http://worldstudentcapital.fi/fi/tutkimus/

2.WSC

Lisäksi olemme hieman leikitelleet alue-ekologian teorialla ja mietiskelleet Kampusta eri käyttäjäryhmien habitaattilaikkujen verkostona. Habitaatit ovat oheisella kartalla (kuva 3) niitä alueita, joissa ajattelemme tapahtuvan näiden ryhmien sosiaalista vuorovaikutusta ryhmän sisällä tai muiden ryhmien kanssa. Niissä kohdissa karttaa, joissa on useampi erivärinen täplä päällekäin on ikäänkuin korkea alpha-diversiteetti, joka luo potentiaalia ihmisten väliselle kohtaamiselle. Ekologian teorian ulkopuolelle jää vielä se, että tarvitaan jotain, mikä oikeasti saa ihmiset sosiaaliseen kanssakäymiseen toistensa kanssa. Toisaalta esimerkiksi arkkitehti Jan Gehlin mukaan (Kirja: Life Between Buildings) jo toisten ihmisten näkeminen on tärkeä sosiaalinen aktiviteetti kaupunkitilassa. Olisi kiva saada heidät sen lisäksi vielä tutustumaan toisiinsa.

3. myllypuro_täplät

Teimme projektin lopputuotteesta ns. planssisuunnitelman tai kuvakäsikirjoituksen (kuva 4) sekä listauksen tuotettavasta lopullisesta materiaalista. Merkitsimme siis slide kerrallaan, mitä materiaalia aiomme lopputuotteessa esittää. Seuraavaksi yhdistelemme ja täydennämme keräämäämme tiedot ja suunnitelmat suunnitelman mukaisesti. Tammikuussa kokoonnumme tekemään materiaalista suunnitelmien mukaisen taiton. Taittaessa pystymme vielä katsomaan projektia kokonaisuutena ja tekemään pieniä lisäyksiä tai karsintaa.

4. IMG_0134

Kuva saattaa näyttää sekavalta, mutta ymmärrämme onneksi itse sen täydellisesti 😀

Valikoidut tutkimustulokset

Opiskelija- ja asukasryhmä:

Kävimme läpi erilaisia tutkimuksia, joita peilaamme valitsemaamme monitoimikahvila-konseptiin. Sovellamme Alexander Stubb -tyyppistä “kolme pointtii”-metodia, eli valikoimme tärkeimmät konseptiamme tukevat pointit tutkimuksista. Metodiamme voi kritisoida siitä, olemmeko mahdollisesti sivuuttaneet tutkimustuloksia, jotka eivät tue konseptia. Olemme kuitenkin pitäneet silmämme auki myös “konseptiamme vastaan” oleville tutkimustuloksille, mutta tutkimuksesta ilmeneviin konseptia koskeviin haasteisiin vastaamme lähinnä muuttamalla suunnitteluratkaisua sen mukana.

Samalla lähestymme projektissamme häilyvää tutkimuksen ja suunnittelun rajaa. Väitämme, että suunnittelu on joka tapauksessa valintojen tekemistä. Ei ole olemassa ratkaisua, joka voi ottaa huomioon aivan kaiken, mitä Myllypurosta, sen asukkaista ja opiskelijoista voimme tietää. Vallitsevien (esim. aika ja rakennuskustannukset) resurssien puitteissa priorisointia täytyy tehdä. Tutkimusryhmämme monitieteisyys jo itsessään johtaa tutkimusta ja suunnittelua yhdistävään tulokseen. Samalla erilaiset ajattelutapamme läpivalaisevat tuotettavaa materiaalia kriittisesti.

Kaikesta tutkimisesta huolimatta emme voi ikinä etukäteen täysin tietää, mihin valitut suunnitteluratkaisut lopulta johtavat, koska emme pysty menemään tulevaisuuteen tutkimaan vaikutuksia. Vastaavasti jälkikäteen tutkimalla emme voi tietää, millaiseen tulokseen jokin muu valinta olisi johtanut. Siksi tekemämme tutkiva suunnittelu onkin oikeastaan valistunutta arpapeliä.

Koska olemme tässä kohtaa ottaneet projektiin mukaan suunnittelukonseptin, alkaa se luonnostaan ohjata tutkimusnäkökulmaamme sen lisäksi, että mietimme opiskelijoita ja asukkaita. Konsepti toimii tutkimusta rajaavana näkökulmana, jota voi verrata tutkimuskysymysten asetteluun. Tutkimuskysymykseksi ikään kuin muodostuvat silloin: “miten kahvila-konsepti tulee järjestää, jotta se palvelee tarkoitustaan mahdollisimman hyvin?” ja “Mikä on sen tarkoitus?”

Projekti etenee

Jo alussa meille nousi näkemys, että Myllypuron kampuksen ja ostoskeskuksen tulisi kytkeytyä toisiinsa paremmin. Tavoitetta tuki asukasyhdistyksen toive ostoskeskuksen elinvoimaisuuden nostamisesta sekä ostarin uudistamisen vaiheista ja seurauksista tehty tutkimus, mutta myös yleiset tavoitteet Myllypuron kehittämiselle kaupungin ja suunnittelijoiden näkökulmasta.

Analysoimme alueen käyttäjäryhmiä ja mietimme alustavasti, millaisissa paikoissa eri ihmisryhmät liikkuvat eri aikoina ja mitä he tekevät. Oman ryhmämme erityinen näkökulma on opiskelijat ja asukkaat. Teimme erilaisille asukas- ja opiskelijaprofiileille päiväaikataulut, jotka kytkimme numeroiduilla täplillä karttaan.

Yksi ryhmästämme kävi myös Rakennusarkkitehtikillan vuosijuhlilla haistelemassa, millaisia toiveita rakennusarkkitehtiopiskelijoilla tai ainejärjestöllä voisi olla Myllypuron suhteen. Kävi ilmi, että aihe ei tuntunut haastatelluista opiskelijoista vielä kovin konkreettiselta, koska aikataulu on muuttunut ja he eivät tiedä tulevatko itse opiskelemaan Myllypurossa. Kenties käytämme kontaktia hyväksemme myöhemmin ja pyydämme vaikkapa kommentteja ideoillemme.

Mielessämme syntyi konsepti opiskelijoiden pyörittämästä kahvilasta ostarilla, missä opiskelijat saisivat yhdistystoiminnalle ja vapaa-ajanvietolle tiloja, mutta samalla olisi kosketuspinta alueen asukkaisiin. Myllypuron asukastila Myllärin sosiaalityöntekijän ja ostaritutkimuksen mukaan erityisesti nuorilta ja jo täysi-ikäisiltä nuorilta aikuisilta puuttuu paikka, missä hengailla iltaisin, jos ei halua tai ei voi vielä mennä baariin.

Tutkimme Myllypuron ostarilla vapaana olevien liiketilojen pohjapinta-aloja ja havainnollistimme sopivaksi kokemamme n. 130 m2 kokoisen tilan käyttömahdollisuuksia suunnittelemalla sinne esimerkkisisustuksen. Sijoitimme tilaan esteettömän WC:n, varastokoppeja opiskelijajärjestöille ja 120cm halkaisijaltaan olevia pyöreitä pöytiä. Jaoimme tilan yleisöltä suljettuun opiskelija-aktiivien käytössä olevaan tilaan, jossa voi pitää kokouksia ja mistä on pääsy varastoihin, sekä yleisölle avoimeen kahvilatilaan.

Kahvila

Teimme Myllypuron alueesta SWOT-analyysin, jolla haravoimme tärkeimpiä kehityspisteitä. Viime viikon perjantaina saimme kuullu Metlan pääsihteerin näkökulmia esittelemiimme ideoihin. Havaitsimme, että kaikkea mitä olemme ylipäänsä keksineet on jo ajateltu, ja monessa tapauksessa meitä pidemmälle. Pääsihteerin näkemyksen mukaan se ei kuitenkaan haittaa, koska voimme viedä ajatuksia pidemmälle. Päätimmekin, ottaa positiivisenä seikkana sen, että Metka on jo ajatellut hieman vastaavanlaista tilaa ostarille. Mielestämme se osoittaa sen, että tilalle voisi olla oikeasti tarvetta. Meidän roolimme voi olla yhdistellä konseptia eri käyttäjäryhmien tarpeisiin ja etsiä aiheeseen liittyvää tutkimusta, joiden avulla päästään parempaan lopputulokseen. Samalla päätimme keskittyä tähän näkökulmaan. Keskittyminen spesifiin konseptiin on perusteltua, jotta tuloksista on jo kaikkea ajatelleelle Metkallekin jotain hyötyä 😀

Myllypuro_SWOT

Tähän mennessä olemme jalostaneet kahvila-ajatustamme pidemmälle ja konsepti elää yhä. Käytämme sitä myös löytämiemme tutkimusainoistojen peilaamiseen käytännön tasolla. Opiskelijat voisivat järjestää kahvilassa pop-up henkistä toimintaa, jossa he kutsuisivat tietyn järjestön tai ihmisryhmän tilaan toteuttamaan itsensä näköistä toimintaa kuukauden ajaksi. Opiskelijat toimisivat toiminnan fasilitaattoreina. Esimerkkiryhmä voisi olla vaikkapa jokin maahanmuuttajaryhmä lähialueelta. Koska kahvilalla on potentiaalia myös nuorten aktivoinnissa, täytyisi ratkaista, mitkä ovat alkoholiin liittyvät säännöt ja käytännöt. Lopputulos voisi olla tila, joka ei erottele eri ikäryhmiä, mutta on silti omaleimainen paikka, jonka tapahtumilla on kausittain vahva omanlainen luonne.
Seuraavaksi aiomme tutkia, mitä meillä olleista luennoista ja niihin liittyvistä materiaaleista voimme ammentaa valitsemaamme näkökulmaan ja konseptiin. Lopputulos näillä näkymin on jotakin konseptisuunnitelman ja kokoavan tutkimuksen välimaastosta. Luentojen näkökulmista mainittakoot vaikkapa Aallon Design Factoryn tiloja ja sosiaalista fasilitointia käsittelevä luento, koska sosiaalinen fasilitointi on varmasti sellainen, mihin tässä pyrimme. Suomen Yliopistokiinteistöissä työskentelevä luennoitsija puolestaan vertasi tilasuunnittelua iPhoneen palvelualustana. Tämäkin sopii konseptiimme. Kaupunkiekologisen näkökulman olemme suurimmaksi osaksi päättäneet jättää toiselle ryhmälle, mutta mikäli mietimme kahvilatilan jatkumista ulkotilaan, saatamme ehdottaa jotakin “ulkotilan sisustusratkaisuja”, jotka voivat sisältää kasvimateriaalia ja tällöin saavat kaupunkiekologisen ulottuvuuden. Tietysti voisimme myös kuvitella että opiskelija-aktiivit ovat eläimiä, joilla on habitaattilaikkuja ympäri Myllypuroa 😛 Lisäksi tutkimme kirjallisuuden avulla alueen historiasta nousevia identiteettitekijöitä.

Tässä vielä muutama valikoitu Instagram-kuva merkinnällä #Myllypuro. Omalla vapaalla tulkinnallamme kuvissa näkyy mielestämme hyvin se, kuinka Itä-Helsinkiläiseen lähiöön liittyy oma karun kaunis estetiikkansa. Toisaalta metsälähiö on vihreä paikka, missä betoni ja vehreys vuorottelevat ja metro kulkee vehreyden halki. Myllypurossa voi kiipeillä sekä kiipeilytelineessä että puussa. Nuorison identiteettiin liittyy omanlaisensa itähelsinkiläinen lähiöiden gettonuori-identiteetti.

kerrostaloja_2Lapset_metro_metsaametris_rosoinenNuta_aukikerrostalot_3metsalahiokiipeilykoris_hoods

Jalkautuminen Myllypuroon

  1. orto_kaupunginosa_kierros

Yllä kuva jalkautumiskierroksestamme (kuva 1).

Saavuimme alueelle metrolla klo 8.30 keskiviikkoaamuna. Ensimmäisenä näimme asiat, jotka olimmekin karttatarkastelussa olettaneet näkevämme: terveyskeskuksen (kuva 2) , bensa-aseman, ostarin ja Liikuntamyllyn. Kuitenkaanemme olleet osanneet odottaa leipäjonoa, joka ilmeisesti oli muodostunut jo anivarhain ja eteni hyvässä järjestyksessä metroaseman pohjoispuolelta raiteiden myötäistä jalkakäytävää etelään katketen ennen metroasemaa, mistä etummaiset ohjattiin liikuntamyllyn pohjoispäätyyn ruokalaatikoiden äärelle.

2. Terveyskeskus

Menimme seuraavaksi tarkistamaan tontin, joka oli puustoinen (kuva 3). Tontti vaikuttaa haastavalta paikalta rakentaa ottaen huomioon, että kampus tulee osittain raiteiden päälle. Mietimme, voisiko Liikuntamyllyn kampuksen puoleiseen eteläseinään integroida viherseinää (kuva 4).

3.Kampus_1   4.Liikuntamyllyn_seina

Siirryimme ostoskeskukseen, jonka havaitsimme jalankulkijan perspektiivistä hyvin kiviseksi ja aika karuksi. Ostarilla meidät yllätti mukava kahvila, josta sai edullisia tuotteita ja hyvää leipää. Jäimme miettimään, millaisia viherelementtejä ostarille voisi tuoda Myllypuron vihreän luonteen korostamiseksi ja ihmisten arkipäivän kokemusten parantamiseksi. (kuva 5 ostarille metroasemalta päin ja kuva 6 ostarin sisältä)

5. Ostarin_portti 6. Ostarilta_1

Vierailimme asukastalo Myllärissä ja Myllypuron Mediakirjastossa. Ulkopuoliselle ei välttämättä hahmotu, että samassa rakennuksessa on kaksi eri toimijaa. Ilmiön yleisyyden vahvisti meille asukastalon työntekijä, jolta myös saimme ostoskeskuksen käyttöä koskevia tutkimuksia. Päätimme rajallisen ajan puitteissa jättää oman haastattelututkimuksemme väliin ja keskittyä alueeseen tutustumiseen.

7. kevari 8. Puisto_ostarilta_2

9. pysahdyspaikka_kevarilla 10. leikkipuisto_kevarilla

11. kirkko

12. taidetta_kevarilla 13. kevarin_paadysta

Jatkoimme matkaa ostarin läpi jatkuvaa itä-länsisuuntaista kevyen liikenteen keskusraittia (kuvat 7-13), jolla paikallisen kaupunginosayhdistyksen mukaan kulkee ja jopa viettää aikaansa moni Myllypurolainen asukas. Hengailevia nuoriakaan ei kuulema koeta ongelmaksi, mikä kuulostaa hyvältä. Keskusraitista näkee, että siihen on panostettu. Sen varrelta löytyy taidetta (kuvat 8 ja 12) . Tuntuu ihanalta ajatukselta, että alueen sydämen muodostavat kaksi toisiaan risteävää kevyen liikenteen väylää (kuva 14). Itä-länsisuuntaisen raitin varrelta löytyi kirkko (kuva 11) ja leikkipuisto (kuva 10), länsipäädystä pienempi ostari. Raitti päättyi kirjastobussille varattuun kääntöpaikkaan (kuva 13).

14. orto_kaupunginosa_kevarit

Kävelimme läntisen pientaloalueen läpi. Pientaloalueesta tuli mieleen enemmän Espoo kuin tyypilliset mielikuvat Itä-Helsingistä (kuvat 15 ja 17).

15. pientaloalue 16.pientaloalue_2

Jatkoimme vielä Puumyllypuron läpi. Sen katutilasta tuli mieleen vanhat suomalaiset puutalokaupungit (kuva 17).

17. IMG_4576

Puumyllypurolta reitti takaisin metroasemalle kulki kaatopaikasta maisemoidun puiston halki. Puisto oli mielenkiintoinen kontrasti ympäröivälle luonnontilaisuutta suosivalle metsälähiömaisemalle. Puiston jälkeen vastaan tuli urheiluhalleja, joiden rivistö jatkui viistosti etelään. Siitä olimmekin jo pian takaisin metroasemalla.

Myllypuro oli yllättävän monivivahteinen, aktiivinen ja luonnonläheinen kaupunginosa.  Taidetta ja liikuntamahdollisuuksia on paljon. Alueen kevyeeseen liikenteeseen pohjautuva sydän yllätti viihtyisyydellään. Alueeseen helposti liitettävät mielikuvat rähjäisestä Itä-Helsingistä eivät aivan vastaa totuutta.

Lähteet:

Kuvat 1, 14, 15 ja 16 Google Maps

Tutkimusalueeseen tutustuminen

Opiskelijoiden ja asukkaiden näkökulmaa Metropolian uuteen kampukseen tutkiva ryhmä aloitti tarkastelemalla Myllypuron aluetta karttatasojen avulla. Alkutarkastelussa korostui alueen vehreä luonne.

Alue sijaitsee Helsingin metropolialueen Itäisessä osassa Viikin vihersormen lähettyvillä (kartta 1).

1. Metropolialue_MERKITTY

Myllypuron voisi luonnehtia olevan keskellä Itä-Helsinkiä (kartta 2). Myllypuroa rajaavat idässä ja etelässä metrolinja ja moottoritie, etelässä ja lännessä viheralueet. Pieni pala Myllypuroa kylläkin jatkuu vielä itäisen moottoritien itäpuolella. Ympäröivät kaupunginosat  ovat Vartiokylä, Puotinharju, Itäkeskus, Roihuvuori, Herttoniemi, Viikki ja Kurkimäki. Myllypuron kaakkoisosassa on merkittävä urheiluhallien keskittymä jatkuen aina liikuntamyllyyn asti, mikä on merkittävä palvelu alueen asukkaille ja opiskelijoille, mutta myös muualta tuleville.

2.  ymparoivat_alueet_MERKITTY

Myllypuro on asuinalueena hyvin vehreä ja luonnonläheinen (kartta 3). Alueelta on hyvät yhteydet ympäröiville viheralueille, mutta vihreys jatkuu myös alueen sisällä paitsi läntisen omakotitaloalueen pikku pihoille (kartassa keltainen), myös itäisen osan metsälähiöalueelle (kartassa sininen). Eteläosasta löytyy luonnon muokatumpia versioita maisemoidun kaatopaikkapuiston ja pelikenttien muodossa. Maisemoidun puiston länsipuolella on uusi Puumyllypuron asuinalue (kartassa pinkki), jonka katutila on tiiviin kaupunkimainen, mutta takapihoilta aukeaa yhteys viherverkostoon.  Uusi kampus rakennetaan alueen koillisosaan Myllypuron metroaseman välittömään läheisyyteen.

3. orto_kaupunginosa_MERKITTY

Metroaseman ympäristö (kartta 4) on merkittävin saapumisreitti alueelle julkisilla kulkuvälineillä ja alueen monipuolisin palvelukeskittymä. Metroasemalta saapuvat ihmiset (metron sisäänkäynnit oranssilla) näkevät ensimmäisenä uudistetun ostoskeskuksen (punainen), Liikuntamyllyn (sininen), terveyskeskuksen (vihreä), huoltoaseman (pinkki) ja tulevaisuudessa myös Metropolian kampuksen (keltainen). Bussit pohjoisesta kehää myöten pysähtyvät liikuntamyllyn takana. Kampukselle varatun alueen läpi kulkee myös kevyen liikenteen reitti metroasemalle Myllypuron itäosasta.

4. Orto_kampus_ja_ostari_MERKITTY

Itse ostoskeskus on valmistunut hiljattain. Sen keskellä toimii Asukaskeskus Mylläri sekä Myllypuron mediakirjasto. Ilmakuvassa näkyvät asukastalo-kirjasto-rakennuksen ja liiketilojen viherkatot. Ostoskeskuksen länsipuolella on urbaani puiston ja aukion välimuoto, jossa puut kasvavat kovan pinnan läpi. Lähemmin tarkasteltuna ostoskeskus ei kivipintaisuudessaan kuvasta Myllypuron vihreää luonnetta, vaikka ostarin länsipuolen kovapintainen puisto/aukio vaihettaakin vihreyden asfalttiviidakoksi. Viherkattojen luoma vaikutelma ei ulotu katutasoon ja siten ostoskeskuksella asioivan kokemusmaailmaan. Myös ostoskeskuksen ja metroaseman välinen kaistale on varsin kivinen.

5. orto_GM_ostari

Lähteet: Kartat 1-4 Paikkatietoikkuna.fi , kartta 5 Google Maps