Kurssikerta 1: muistinvirkistystä

Suoraan sanottuna en odottanut paluuta luentosaleihin ja Kumpulan tietokoneiden ääreen innolla. Ensimmäiset päivät olivat tuntuneet puuduttavilta ja siksi olin ladannut kaiken odotuksen ja toivon tähän yhteen ja ainoaan kurssiin: paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia, tuttavallisemmin PAK. Kaipasin jotain konkreettista, jotain muuta kuin kirjoittamista. En joutunut pettymään aivan täysin. Luvassa olisi seitsemän viikon sukellus geoinformatiikan kiehtovaan maailmaan MapInfon avulla. Jotain käsinkosketeltavaa, tai ainakin hiirellä kosketeltavaa, olisi siis luvassa. Harjoitusten ja tehtävien tuloksena syntyy karttoja, mutta eihän yliopisto-opiskelu ole mitään ilman kirjallista analysointia ja itsetutkiskelua, joten tässä sitä ollaan.

Syksyn tiedon hankinta, analyysi ja kartografia –kurssilla (TAK) olimme tutustuneet MapInfon käyttöön pintaraapaisun verran, mutta karttojen tekniset puolet luokittelusta väritykseen olivat tulleet erittäin tutuiksi. Tämän kurssin aikana on tarkoitus elvyttää ja syventää näitä tietoja ja taitoja. Kun MapInfon perustoiminnot oli käyty läpi, pääsimme tekemään karttoja valitsemastamme aineistosta. Valitsin pohjakartakseni Suomen kartan kuntajaolla ja aineistoksi taloudellisen huoltosuhteen. Taloudellisella huoltosuhteella mitataan sitä, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa henkilöä (lapsia ja vanhuksia) on yhtä työllistä kohti (Tilastokeskus). Halusin tehdä kartan tällä aineistolla, koska heikkenevästä huoltosuhteesta on kauhulla puhuttu siitä lähtien, kun olin peruskoulussa. Hahmotan ja ymmärrän asioita paremmin, kun näen ne visuaalisesti toteutettuina. Tavoitteenani oli siis saada itseni ymmärtämään huoltosuhdetta paremmin.

huoltos histo

Kuva 1. Histogrammi taloudellisesta huoltosuhteesta.

Aineiston ollessa valittuna ja esillä ryhdyin luokittelemaan sitä. Syötin aineiston histogrammi-verkkotyökaluun, jonka avulla oli helpompaa hahmottaa miten se on jakautunut. En onnistunut sovittamaan aineistoa minkään jakauman täydelliseen muottiin, mutta päädyin siihen tulokseen, että aineisto noudatti kutakuinkin normaalijakaumaa (kuva 1). Toisaalta nyt, kun katson luomaani histogrammia näin jälkikäteen, huomaan, että normaalijakauman ja oikealle vinon jakauman välinen ero tämän aineiston kohdalla on häilyvä. Seuraava vaihe oli kokeilla normaalijakaumalle soveltuvia luokittelutapoja ja aineistolle sopivia luokkien lukumääriä. Luokkajaon toteutin keskihajonnan mukaan ja luokkien lukumääräksi valitsin neljä.

Toteuttamallani luokkajaolla molemmat ääripäät – matala ja korkea taloudellinen huoltosuhde – erottuvat kartasta selkeästi (kuva 2). Huomio kiinnittyy etenkin ”ääripääkuntien” alueelliseen ja pinta-alalliseen jakoon: kunnat, joilla on korkea huoltosuhde sijaitsevat idempänä ja pohjoisempana sekä vaikuttavat olevan pinta-alaltaan suurempia. Kun ääripäät erottuvat selkeästi, voi helposti huomata myös, että suurin osa kunnista kuuluu toiseen tai kolmanteen luokkaan. Näiden kuntien kohdalla voi spekuloida ovatko ne kenties matkalla kohti alimpien arvojen luokkaa vai pitäisikö huolestua heikkenevästä huoltosuhteesta.

valmis huoltosuhde

Kuva 2. Taloudellinen huoltosuhde Suomessa kunnittain vuonna 2011.

Johanna Vainikainen on blogissaan tutkinut eläkeläsiten osuutta Suomen kunnissa. Hänen tekemiinsä havaintoihin nojaten voin todeta, että pohjoisen ja idän korkean huoltosuhteen kunnissa eläkeläiset ovat merkittävä huoltosuhdetta nostava tekijä.Tämä kertoo Suomen ikärakenteesta sen, että meillä on enemmän hoidettavanannamme eläkeläisiä kuin alle 15-vuotiaita. Ja tämä vauhti vain kiihtyy, vuonna 2013 huoltosuhde oli korkeimmillaan 51 vuoteen ja eläkeläisiä oli kaiken kaikkiaan 1 056 547 (Findikaattori 2014). Miksi merkittävä osa korkean huoltosuhteen kunnista on sitten pinta-alaltaan niin suuria? Kuntaliitoksilla on varmasti ollut vaikutuksensa tähän. Pieniä – todennäköisesti muuttotappiollisia kuntia, joiden asukkaista huomattava osa on eläkeläisi – on yhdistetty, kun menoja on haluttu leikata. Julkiset kokonaismenot nimittäin kasvavat, kun väestö vanhenee ja taloudellinen huoltosuhde kasvaa (Findikaattori 2014).

Kartan väriskaalan määrittäminen oli huomattavasti vaikeampaa MapInfolla, kuin TAK-kurssilla käytetyllä CorelDRAW X6:lla. Korkeimman luokan värisävystä tuli melkeinpä vaarallisen punainen. Kun olen liian pitkään tuijottanut kartan väritystä, menen jo melkein itsekin sekaisin siitä, missä järjestyksessä luokat menevät. Värien määrittäminen MapInfolla on hyvin teknistä. Ei auta muuta kuin opetella hieman värioppia: mitä tapahtuu, jos vähentää punaisen määrää, entä sinisen, mitä tarkoitetaan vivahteella? Kokeilemalla ainakin oppii jotain ja sillä päädyin tähän lopputulokseen.

– – – – –

Lähteet:

Taloudellinen huoltosuhde. Tilastokeskus, Helsinki. 21.1.2015. <http://www.stat.fi/meta/kas/tal_huoltosuhde.html>

Vainikainen, J. (2015). Johanna V:n blogi. 1. Kurssikerta – Teemakartta. 4.2.2015. <https://blogs.helsinki.fi/mjjvaini/>

Väestön ikärakenne. Finndikaattori, Helsinki. 5.2.2015. <http://www.findikaattori.fi/fi/14>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *