Kurssikerta 4: mars eskariin!

Neljännellä kurssikerralla oli luvassa perehdytys piste- ja ruutuaineistoihin. Meillä oli käytössämme pisteaineisto pääkaupunkiseudun taloista ja niiden asukkaista. Sen pohjalta, mitä meille oli annettu ja opetettu oli tarkoitus tehdä ruutukartta. Tämä tarkoitti käytännössä taas tietokantojen muokkausta ja uuden tiedon tuottamista. Tietokantojen käsitteleminen oli minulla kohtuullisen hyvin hallinnassa ja jälleen kerran sisällöltään ja ulkonäöltään laadukkaan kartan tekeminen oli kaikista haastavinta.

Halusin tarkastella kartallani, miten 0–5-vuotiaat jakautuvat Helsingissä (kuva 1). Valitsin tämä aiheen, sillä ensi syksystä lähtien esiopetus on osa oppivelvollisuutta (HS 2015). Tällaisen säädöksen myötä voisi olettaa, että esiopetuspaikkojen tarve nousee ja tällöin karttaa voisi siis käyttää apuna, kun suunnitellaan uusia esikouluja. Todellisuudessa kuitenkin vain 2-3% esikouluikäisistä lapsista ei käy esikoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan kuitenkin suurin osa niistä lapsista, jotka eivät käy esikoulua asuvatkin isoissa kaupungeissa, eivätkä ennakko-odotusten mukaisesti haja-asutusalueilla. Siksi onkin mielekästä tutkia Helsinkiä ja sen esikouluikää lähestyviä asukkaita.

0-5v 400

Kuva 1. 0–5-vuotiaiden määrä per ruutu Helsingissä.

Kartalta voi nähdä missä on suurin kysyntä esikouluille seuraavan neljän viiden vuoden aikana. Tämä on tietenkin varsin lyhyt aika, mutta voisi olettaa, että lapsiperheitä on tulevaisuudessakin siellä missä niitä nyt on. Toisaalta Helsinkiin muuttaa koko ajan lisää väkeä. Helsingin asukasluvun ennustetaan kasvavan 735 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä (Helsingin väestöennuste 2012). Vuoden 2012 alussa Helsingin väkiluku oli 595 384 eli sen odotetaan kasvavan noin 140 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Tästä väestönkasvusta arvioidaan kaksi kolmasosaa olevan muuttovoittoa ja loput luonnollista väestökasvua. Tällainen kasvu johtaa vääjäämättä siihen, että syntyy uusia asuinalueita. Tämän vuoksi onkin myös olennaista tutkia missä ei vielä asu lapsiperheitä eli minne he potentiaalisesti voisivat muuttaa.

Kantakaupungin, etenkin Helsingin niemen pienten lasten ”tiheys” yllätti minut aluksi, mutta siellähän ihmiset asuvat kerrostaloissa ja asukastiheys on lähes automaattisesti korkeampi kuin muualla Helsingissä. Kantakaupungin ulkopuolella on puolestaan kerrostalojen lisäksi pientaloja, eikä asumistiheys ole yhtä korkea. Kartan perusteella näyttäisi siltä, että suurin kysyntä esikouluille lähitulevaisuudessa on kantakaupungissa, Lauttasaaressa, itäisten metrolinjojen varrella sekä Luoteis-Helsingissä. Tulevaisuuden alueiksi ennustaisin Kalasatamaa sekä Sipoosta Helsinkiin liitettyä aluetta, Östersundomia. Kartalta voi havaita näiden alueiden harvaan asuvat ja yksittäiset lapsiperheet, mistä voisi päätellä, että näiden alueiden ”lapsiperhetiheys” kasvaa tulevaisuudessa.

Lisäsin karttaan Helsingin pienalueiden rajat, jotta kokonaiskuvan hahmottaminen olisi helpompaa. On tyypillistä, että lapset laitetaan lähikouluun/-päiväkotiin tai johonkin oman asuinalueen päiväkotiin/kouluun. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkien kohdalla ja se on otettava huomioon, kun mietitään tarvetta uusille esikouluille. Jotta kartta olisi yhä informatiivisempi, voisi siihen lisätä jo olemassa olevat päiväkodit ja ala-asteet, joiden yhteydessä on esikoulu. Tällä tavalla voi kartoittaa aidon tarpeen uusille esiopetuspaikoille, joillain alueilla saattaa nimittäin olla jo tarpeeksi esiopetuspaikkoja. Lisäksi kartalla voisi esittää ne päiväkodit ja ala-asteet, joilla ei ole esiopetusta. Niillä alueilla, joilla on tarve uusille esikouluille, voisi harkita uusien esikoulujen perustamista jo olemassa olevien päiväkotien ja ala-asteiden yhteyteen.

Harkitsin maankäytön lisäämistä karttaani. Sen avulla olisi voinut pohtia minne uusia esiopetuspaikkoja kannattaisi rakentaa, mutta en osannut toteuttaa ruutukartta-maankäyttö kombinaatiota niin, että kartasta olisi saanut vielä jotain selvää. Maankäyttökartan voisi toki lisätä tämän kartan rinnalle. Pidemmän aikavälin kartoituksen kannalta kartasta informatiivisemman tekisi tieto siitä, missä nuoret noin 24–30-vuotiaat parit asuvat, sillä he ovat niitä, jotka todennäköisimmin hankkivat seuraavaksi lapsia. On toki mahdollista, että kun he saavat ensimmäisen lapsensa he muuttavat isompaan asuntoon, pois senhetkiseltä asuinalueeltaan.

Kaikkien yllämainittujen muuttujien kuvaaminen yhdellä ruututeemakartalla tuntuu kuitenkin varsin mahdottomalta. Mielestäni ruututeemakartta itsessään vaatii jo paljon hahmotuskykyä, jotta karttaa voi tulkita ja saada siitä jotain irti. Ruutukoko on osattava skaalata oikein kartan mittakaavan suhteen. Omassa kartassani päädyin 400 kertaa 400 metriä kokoisiin ruutuihin ja mielestäni se toimii oikein hyvin. Karttaa tarkastellessa olennaista ei ole kiinnittää huomiota yksittäisiin ruutuihin vaan ruutujen muodostamaan mosaiikkiin. Tuo mosaiikki on kuitenkin yksityiskohtainen ja siitä voi hahmottaa ainakin tämän kartan tapauksessa kaupungin rakennetta ja jopa infrastruktuuria. Tällaisia detaljeja ei voi nähdä koropleettikartoissa – Nerea Aallon (2015) sanoin: “Ruutukarttaan verrattuna koropleettikartta on yleistävämpi.”

Olen sitä mieltä, että ruututeemakartat soveltuvat parhaiten kuntatasoisten tai korkeintaan seutukuntatasoisten ilmiöiden kuvaamiseen. Maakunta- ja valtiontasolla olen perinteisempien koropleettikarttojen kannalla, sillä näiden mittakaavojen kartoissa ruutujen on oltava suurempia ja ne saattavat ylittää kuntarajoja, jolloin kuntien välisten rajojen hahmottaminen hankaloituu. Pienemmillä alueilla ruutuja ja niiden kokoa on helpompi hallita. Toisaalta, kuten Veera Toivonen (2015) kirjoittaa blogissaan, ruutukarttojen rajojen ylitys, ja niiden olemattomuus, on myös hyvä piirre – riippuen tietenkin kartalla esitettävästä aiheesta. Väestötiedot, jotka on sidottu asukkaiden kotiosoitteisiin toimivat hyvin ruututeemakarttaesityksissä, sillä talot ovat kiinteitä pisteitä, jotka eivät hevillä liiku.

Tämä ei ole paras karttani, sen myönnän heti kärkeen. Ensinnäkin pelkästään Helsingin alueella sijaitsevien pisteiden rajaaminen karttaan ei jostain syystä onnistunut. Tarkoitukseni oli siis tarkastella pelkkää Helsinkiä, ja sen takia en ole karttaa analysoidessani ottanut huomioon niitä joitakin ruutuja, jotka ovat Espoossa ja Vantaalla Helsingin rajan läheisyydessä. Nämä ruudut saattavat hämmentää ja johtaa harhaan kartan tulkitsijaa. Jälleen kerran sain kamppailla pisimpään luokituksen kanssa. Aineistoni oli selkeästi vinosti jakautunut, jolloin suositeltu luokittelutapa on kvantiilit eli jokaiseen luokkaan yhtä monta havaintoa. En kuitenkaan kokenut tätä mielekkääksi, sillä aineiston vaihtelevuus ei olisi tullut esille ja kartan värityksen perusteella olisi näyttänyt siltä, että 0–5-vuotiaita on paljon joka puolella Helsinkiä. Tämän vuoksi päädyin luonnollisiin luokkaväleihin, nyt kartalta erottuvat ne alueet, joilla ”lapsiperhetiheys” on korkeimmillaan. Väritys taas puolestaan…se miellyttää esteettistä silmääni, mutta se ei ainakaan helpota kartan tulkitsemista. Alimman ja korkeimman luokan värit ovat sävyjen voimakkuudeltaan suurin piirtein samat, mikä saattaa joidenkin ihmisten kohdalla hankaloittaa kartanlukua.

– – – – –

Lähteet:

Aalto, N. (2015). Nerean blogi. 4. Kurssikerta. 15.3.2015. <https://blogs.helsinki.fi/naalto/2015/03/15/4-kurssikerta/>

Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2013–2030 (2012). Helsingin kaupungin tietokeskus. 14.2.2015. <http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_10_16_Tilasto_31_Vuori.pdf>

HS = Aalto, M. (2015). Esiopetuksesta pakollista – haku alkamassa suurissa kaupungeissa. Helsingin Sanomat 6.1.2015. Luettu 14.2.2015. <http://www.hs.fi/kaupunki/a1420514406992>

Selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta (2013). Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:5, Helsinki. 14.2.2015. <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/tr05.pdf?lang=fi>

Toivonen, V. (2015). Seikkailuja paikkatietojen maailmassa. KK4: Ruutu- ja pisteaineistot Helsingin väestökartoissa. 15.3.2015. <https://blogs.helsinki.fi/vtoivone/2015/02/08/kk4-ruutu-ja-pisteaineistot/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *