Kurssikerta 7: adiós!

Tässä sitä nyt sitten ollaan, viimeisen kurssikerran äärellä. Tarkoitus olisi laittaa kaikki mahdolliset tiedot, taidot ja konstit peliin, mutta saa nähdä miten minun käy. Kaikki lähti tyhjästä, meille ei ollut annettu muuta kuin tehtävänanto. Kaikki piti siis tehdä itse, aluevalinnasta ja aineistoista lähtien. Aloitin urakan armottomalla googlaamiesella. Internet on täynnä jos jonkinmoista GIS-dataa, mutta kunnollisen materiaalin löytäminen tuntui aluksi lähes mahdottomalta. Suuntasin aluevalintani Latinalaiseen Amerikkaan, aivan kuten Riina Koskelakin (2015). Minulla oli edessäni kielimuuri, sillä olin valinnut alueekseni Meksikon osavaltioineen. Espanjan kielen taidosta olisi todellakin ollut hyötyä, sillä kuten Riinakin toteaa Argentiinan kohdalla, käyttökelpoista englanninkielistä dataa ei juurikaan ollut tarjolla. Ei auttanut kuin ylittää tuo muuri.

Meksikon tilastokeskuksen nettisivut pelastivat minut. Sieltä tuntui löytyvän kaikenlaista dataa maan ja taivaan väliltä: kanojen lukumäärä osavaltioittain, minkä ikäisenä kussakin osavaltiossa miehet ja naiset keksimäärin eroavat ja niin edelleen. Mahdollisuudet tuntuivat loputtomilta, kunnes aloin tehdä itse karttaa. Innostukseltani ja kielitaidottomuudeltani en ollut huomannut monien tilastojen puutteita. Kaikissa tuntui olevan jokin pienen pieni yksityiskohta, jonka takia tilaston esittäminen kartalla ei toiminut. Lopulta löysin tilaston siitä, kuinka suuren osan kukin osavaltio tuottaa Meksikon bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuotettahan käytetään tyypillisesti valtion taloudellisen kehityksen, ja joskus jopa hyvinvoinnin mittarina. Tuona epätoivon hetkenä, kun kaikki meni mönkään, tuntui siltä, että voisin tutkia lähes minkä tahansa ilmiön tai asian korrelaatiota osavaltioiden BKT-osuuksiin.

Alkutyöni hulvattomine tilastoineen ei mennyt täysin hukkaan, sillä päätin tarkastella kunkin osavaltion museoiden lukumäärää suhteessa siihen, mikä osavaltioiden osuus on bruttokansantuotteesta. Yleinen mielikuva on se, että kulttuurilaitosten ylläpito on kallista, ja että kulttuurisivistys menee käsi kädessä varallisuuden kanssa. Halusin tutkia pitävätkö tällaiset käsitykset paikkansa Meksikossa ja erottuvatko joukosta ne osavaltiot, joissa turismi on merkittävä elinkeino. Olin liikkeellä kokeilumielellä ja tuloskin on jossain määrin sen mukainen. Eniten tätä tehtävää tehdessäni pohdin sitä, että onko kartan informaation välttämättä oltava ”laadukasta”. Tarkoitan tällä sitä, että onko sallittua vain heittäytyä omien kiinnostustensa ja kokeilunhalujensa vietäväksi ja julkaista saatu tulos – oli se sitten minkälainen tahansa – vai pitääkö kartalla esittää kaksi muuttuja, jotka selkeästi korreloivat keskenään. Päätin heittäytyä. Oikeassa elämässä karttojenteko etenisi mitä luultavimmin niin, että ensin tehdään tutkimus, jonka tulokset visualisoidaan perustellisen analysoinnin jälkeen ja näin saadaan ”järkevä” kartta.

mehicoo

Kuva 1. Prosenttiosuus BKT:stä sekä museoiden lukumäärä kussakin Meksikon osavaltiossa. BKT-tilastot koskevat vuotta 2013 ja museotilastot vuotta 2014. Tueksi Meksikon kartta, johon on merkitty osavaltioiden nimet: http://www.mexconnect.com/assets/0000/6166/mapmexicobasic.jpg?1236991355. Lähteet: INEGI, Mexconnect.

No miten nyt meni sitten näin omasta mielestä? Uskaltaisin sanoa, että kokeilu kannatti, mutta jos aidosti haluaisin selvittää museoiden lukumäärän ja BKT-osuuden välisen korrelaation minun tulisi tehdä tilastollisia analyysejä. Melkeinpä houkuttaisi, mutta taidan silti jättää sen johonkin toiseen kertaan. Pelkkää karttaa katsomalla voi havaita lievää korrelaatiota: siellä missä osuus maan bruttokansantuotteesta on suurempi, on myös enemmän museoita, ja toisinpäin (kuva 1). Malliesimerkeiksi tästä korrelaatiosta voisi nostaa esiin Baja California Surin, Aguascalientesin, Jaliscon sekä pääkaupunki Méxicon, joka on ikään kuin oma osavaltionsa. Otetaan vertailuun México ja Luoteis-Meksikossa sijaitseva Baja California Sur – aineistojen ääripäät. Selitys Méxicolle on melkein ilmeinen. Pääkaupunkina se on asukasluvultaan Meksikon suurin kaupunki, joten siellä on eniten työvoimaa ja kaikkien kolmen sektorin – palveluiden, alkutuotannon ja jalostuksen – tuotto yhteenlaskettuna on korkein maassa. Kulttuurilaitoksilla on tapana sijoittua ja keskittyä sinne missä on runsaasti ihmisiä, ja toisaalta pääkaupungilla on melkeinpä velvollisuus esitellä maansa historiaa ja kulttuuria niin, että se periaatteessa on kaikkien nähtävillä. México vetää myös puoleensa paljon turisteja ja museot ovat siellä palvelemassa heitä muiden nähtävyyksien muassa.

Turismi on myös yksi Baja California Surin merkittävimmistä elinkeinoista. Kartalla se näyttää kuitenkin varsin säälittävältä niin BKT:n kuin museoidenkin suhteen. Bruttokansantuotteen osuus Baja California Surissa on vaivaiset 0,8 % koko maan tuotosta (INEGI 2014). Tälle on sama selitys kuin sille, miksi Méxicon BKT-osuus on maan korkein, nimittäin väestö. Baja California Sur on asukasluvultaan Meksikon toiseksi pienin osavaltio, eikä osuus koko valtion bruttokansantuotteesta sen takia voi ollakaan kovin paljoa suurempi. Mutta jos turismi kerran on yksi merkittävimmistä elinkeinoista osavaltiossa, miksi museoita on niin vähän? Siksi, että Baja California Suriin turisteja houkuttelee luonnonnähtävyydet ja urheilumahdollisuudet (Wikipedia 2015).

Sain taas painia pitkään värityksen ja luokittelun kanssa. Uskon, että en koskaan ole täysin tyytyväinen näiden kahden asian suhteen, mutta voi olla, että mitä enemmän harjoittelee, sitä tyytyväisemmäksi tulee. Myönnän sen, että valitsemistani väreistä tulee mieleen kartta, jossa esitetään keinokastelun määrää suhteessa kuivuuteen, mutta minkäs teet. Vaikka kartografiste taidot välillä ontuvat, hallitsen mielestäni MapInfon perustoiminnot tarpeeksi hyvin pärjätäkseni tulevaisuudessakin sen kanssa. Koen, että tällä kurssilla opin kaikista eniten paikkatietojärjestelmistä ja kartografiasta – MapInfon käytön opin siinä sivussa. Sain taas jonkinlaisen ”kaikki liittyy kaikkeen” -ahaaelämyksen: paikkatieto-ohjelmien käyttö ja karttojen tekeminen vaatii paljon taustatyötä ja muutakin kuin kartografista ja tietoteknistä osaamista. Siksi tykkäänkin tästä.

– – – – –

Lähteet:

Baja California Sur (2015). Wikipedia. 13.3.2015. <http://en.wikipedia.org/wiki/Baja_California_Sur#Economy>

Georeferenced Population Data sets of Mexico (1994). Center for International Earth Science Information Network. NASA Socioeconomic Data and Applications Center. 26.2.2015. <http://dx.doi.org/10.7927/H41N7Z2Z>

Koskela, R. (2015). Riina & 38 päivää paikkatietoa. Kurssikerta 7: Viimeinen silaus. 15.3.2015. <https://blogs.helsinki.fi/riinakos/2015/03/11/kurssikerta-7-viimeinen-silaus/>

List of Meixcan states by population (2014). Wikipedia. 13.3.2015. <http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Mexican_states_by_population>

Map of Mexico and Mexico’s states (2009). Mexconnect. 13.3.2015. <http://www.mexconnect.com/articles/3437-map-of-mexico-and-mexico-s-states>

Patrimonio cultural y bibliotecas: Museos per entidad federativa 2014 (2015). Instiuto Nacional de Estadística y Geografía (INEGI). 11.3.2015. <http://www3.inegi.org.mx/sistemas/sisept/default.aspx?t=mcul07&s=est&c=21729>

Producto interno bruto (2014). Instiuto Nacional de Estadística y Geografía (INEGI). 26.2.2015. <http://www3.inegi.org.mx/sistemas/sisept/default.aspx?t=cuna14&s=est&c=24508>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *