Kolmas kurssikerta oli viimeisten kurssikertojen tapaan hämmentävä ja kahdeksalta aamulla alkanutta neljän tunnin puristusta värittivät QGIS-paikkatieto-ohjelman kaatumiset. Tällä kertaa ohjelma kaatui jopa ennätykselliset neljä kertaa. Tästä huolimatta sain omaksuttua tarpeeksi tietoa itsenäisen harjoituksen suorittamista varten. Olen ylipäätäänkin huomannut, että vaikka tunnilla on yleensä älytön paniikki päällä niin usein kotona myöhemmin harjoitusten toistaminen ja uusien tekeminen onnistuu melko jouhevasti. Syytän tästä osin ATK-luokan hapen puutetta. On kuitenkin pakko myöntää, että ohjeiden tarkalla lukemisella ja kuuntelemisellakin onnistumisprosentti nousee huimasti.
Tällä kurssikerralla harjoittelimme läpi erilaisten datalähteiden tuomista QGIS-ohjelmaan ja eri tasojen ominaisuustietotaulukoiden yhdistämistä. Nykyään tietolähteitä on monia erilaisia ja monet hyvinkin hyödyllisiä, mutta usein käytettävä data pitää siistiä eli muokata käyttöystävälliseen muotoon. Harjoittelimme tätä käyttämällä Afrikan karttaa (kuva 1.) ja mantereeseen liittyviä tietokantoja, johon kuuluivat muun muassa timanttien, konfliktien ja öljylähteiden sijainti. Afrikka-tason atribuuttitaulukkossa oli jo ennestään tiedot alueen väestön koosta, Facebook-sosiaalisen median sivujen käyttäjät sekä internetin käyttäjien määrä 2008 ja 2017. Konfliktien ja timanttien sijainnit kartalla saimme esiin käyttämällä työkalua count points in polygon ja saimme selville miten monen eri vuonna konflikteja oli tapahtunut käyttämällä Count unique points in polygon-toimintoa, kun muuttujanamme oli tapahtumavuosi. Ominaisuustietotaulukossa olevaa tietoa timanttikaivosten aloitusvuodesta ja konfliktien alkamisvuodesta voidaan yhdistää ja tutkia onko konflikteilla ja timanttien kaivamisella yhteys.
Itsenäisenä tehtävänä tällä kertaa oli tulvaindeksikartan tekeminen (kuva 2.). Kartan tekemiseen vaadittiin tunnilla omaksuttuja taitoja kuten tietokantojen yhdistämisiä. Työn tarkoituksena oli tuoda esille kartalla Suomen valuma-alueidenominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä. Tulvaindeksin sai selville jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Keskialivirtaama oli jo valmiina ominaisuustietotaulukossa mutta keskiylivirtaama piti tuoda ulkopuolelta, opiskelijoiden luentokerta kolmen paketista. Kartalla piti myös esittää järvisyysprosentti ja päätin itse esittää tiedon pylväinä. Kartasta voi päätellä, että Suomessa ovat painottuneet läntiseen ja eteläisimpään Suomeen ja tulva-indeksi on alin idässä eli niin sanotussa Järvi-Suomessa, jossa vesivarastoina toimivat alueella sijaitsevat järvet. Myös Saaga oli huomioinut saman ilmiön blogissaan. Esitin lisäksi järvisyysprosentin taulukkona, sain tämän idean Anttoni Tumannoffin blogista. Uskon että taulukko tuo lisää selkeyttä tiedon esittämiseen tässä yhteydessä.
Muokkasin ja mietin tämän tulvaindeksikartan kohdalla, miten saisin mahdollisimman mielekkäät värit karttaan ja päädyin tulvaindeksi eri sinisen sävyillä, niin että tummin väri esittää aluetta, jossa tulvaindeksi on suurin. Rantaviivan muutin kellertäväksi, jotta tulvaindeksi sekä vesialueet erottuvat hyvin. Kartan kellertävä väri maa-alueilla tuo itselleni ainakin jälkikäteen tarkasteltaessa todella vanhan maantieteenkoulukirjan kartan mieleen. Järvisyysprosentin päätin esittää tummemmalla värillä, jotta se erottuisi hyvin. Kaiken kaikkiaan sanoisin olevani melko tyytyväinen kartan ulkonäköön.
Tunnen oppineeni paljon tällä kertaa ja odotan innolla tulevia GIS-kurssinkertoja. Toivotaan että tulevaisuudessa QGIS-ohjelma jaksaa paremmin eikä kaadu niin usein.
Lähteet:
Anttoni Tumanoff https://blogs.helsinki.fi/gis-1-anttoni/ (luettu 3.2.2019)
Saaga Laapotti https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/ (luettu 3.2.2019)