Month: March 2019

Tämä blogi on nyt valmis arvosteluun.

 

Seitsemän mielenkiintoisen viikon lopuksi ensimmäinen GIS-kurssi on tullut päätökseensä. Tämä kurssi oli haastava monin tavoin, mutta nyt katsoessa taaksepäin huomaan kuinka paljon uutta tietoa on karttunut. Kaikesta turhautumisesta huolimatta tunnen saaneeni työkaluja tulevaisuuteen esimerkiksi erilaisten visuaalisten esitysten luomiseen, joissa on erityisesti kartta keskeisenä tekijänä.

Viimeisellä kurssikerralla tehtävänä oli koluta läpi internetin syövereitä ja löytää itse aineistoja, joista luoda karttoja. Aineistojen etsiminen oli kiinnostava seikkailu ja en olisi koskaan uskonut kuinka paljon aineistoja netistä löytyy vapaaseen käyttöön. Tietysti on kuitenkin tärkeää olla kriittinen ja tarkistaa käyttämiensä tietojen lähteet.

Päädyin itse esittämään tietoa globaalilla tasolla. Maailmankartallani on esitetty valtiokohtaisesti bruttokansantuote per asukas, maailman rautatieverkosto sekä missä maailman timanttikaivokset sijaitsevat. (kuva1.) Löysin maailmankartan shapefile-tiedostona thematicdata.org sivulta ja rautatiet, sekä timanttikaivokset olivat Yhdistyneiden kansakuntien eri järjestöjen laatimia aineistoja.  Kartasta voi nähdä selvästi, että maailman rautatieverkosto on selvästi keskittynyt bruttokansantuotteiltaan vauraammille alueille. Maailman timanttikaivos keskittymät ovat kartalla Afrikassa länsi-, keski-, ja eteläinen osa. Toinen alue, jossa on globaalisti paljon timanttikaivoksia on Etelä-Amerikan länsiosa. Rautatieverkosto Afrikassa ja Etelä Amerikassa ovat painottuneet timanttikaivosten läheisyyteen. Luultavasti näillä alueilla esiintyy muitakin kaivannaisia, esimerkiksi Etelä-Afrikassa on mittavat kivihiilivarastot.

Kartta voisi olla visuaalisesti miellyttävämpi, rautatieverkot peittävät alueet, jossa niitä on tiheimmin, jolloin esimerkiksi Euroopassa on vaikea havaita bruttokansantuotteen tasoa. Lisäksi bruttokansantuotekartta kärsi jonkin verran datan puutteesta sillä kaikista maista ei ole mahdollista saada tietoa. Kuitenkin uskon, että yleinen trendi näkyy kartassa.

Näin lopussa voin todeta kuten Amelia myös blogissaan pohti, että ollut kiva kirjoittaa blogia ja jakaa omia ajatuksiaan, vaikka ennen kurssin alkua hiukan epäilyttikin. On ollut hauskaa ja lopettelenkin tämän kurssin nyt hyvillä mielin.

 

Lähteet:

Etelä-Afrikka – Afrikan talouden höyryveturi http://www.finland.org.za/public/default.aspx?contentid=261091&nodeid=38476&contentlan=1&culture=fi-FI (luettu 15.3.2019)

Amelia Cardwell Viikko 7: Yhdysvaltojen kultainen osavaltio  https://blogs.helsinki.fi/amca/ (luettu 15.3.2019)

Kurssikerralla kuusi, joka oli tämän kurssin toiseksi viimeinen luento, aiheena oli interpolointi ja aineiston tuominen ulkoisista lähteistä kartta esityksen luomiseksi. Aamu alkoi 45 minuutin ulkoilulla. Tehtävänämme oli Epicollect5- sovelluksen avulla arvioida eri Kumpulan läheisten alueiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta vastaamalla sovelluksessa antamiin kysymyksiin. Sovellus keräsi sijaintimme, yhdistäen sen annettuun ominaisuustietoon eli tuottaen paikkatietoa. Palattuamme luokkaan, purimme yhdessä tehtävän ja tuotimme kartan aiheesta (kartta 1.) Kartan tuotannossa käytimme ensimmäistä kertaa Interpolointi-työkalua, jonka avulla olemassa olevia pisteitä käyttäen voi myös arvion kohtiin, josta ei ole vielä olemassa olevaa tietoa. Interpolointi onkin erittäin kätevä työkalu, sillä joka ikisestä kohdasta Helsinkiä ei mahdollista saada tietoa.

Kartalla interpoloitu ominaisuus on opiskelijoiden turvallisuuden tunne asteikolla 1-5 ja värit ovat osuvasti vihreästä turvallisesta, punaiseen turvattomampaan. Näin jälkikäteen huomasin tarkastellessani karttaa, että olin unohtanut legendan, joka aina hyvin keskeinen osa kartan tekoa. Eräs asia, joka jäi mieleen käydessämme läpi kerättyjä aineistoja oli, Artun huomautus siitä, että on aina tärkeää liittää lisäkommentteja aineistoja kerätessä, jotta esimerkiksi muistaa myöhemmin miten jokin aineiston keräystilanne on vaikuttanut dataan.

Itsenäisenä tehtävä oli hasardikarttojen tekeminen käyttämällä Artun linkittämiä sivustoja. Itse tein kolme eri karttaa, aiheina olivat meteoreiden esiintymisalueet, maanjäristykset ja tulivuoret. Itse aineiston saaminen QGIS-ohjelmaan tuotti hieman haastetta, vaikka olin jo aikaisemmin ymmärtänyt kuinka Add delimited Text layer tai tuttavallisemmin ’iso pilkku vasemmalla’ toimii. Kuitenkin CSV-muotoisten tiedostot voivat olla kinkkisiä.  Koulussa maanjäristys tiedot sain kädenkäänteessä visualisoitua kartalle mutta kotona toistaessani saman jouduin siivoilemaan aineistoja pitkään ja lopultakaan Excel ei suostunut yhteistyöhön, jolloin päädyin käyttämään Libre Office Calc-ohjelmaa, joka toimi täydellisesti. Olen omien kokemusteni pohjalta päätynyt siihen, että CVS-tiedostoja käsitelessä Libre Office Calc-ohjelma näyttää olevan aina parempi, sillä ohjelma ei ala muuttamaan lukuja päivämääriksi. Päätin esittää kartat pistekarttoina interpoloinnin sijaan ja kuten Saagakin blogissaan sanoi näin kartta näytti selkeämmältä.

Ensimmäisessä kartassani olen esittänyt meteoriittien putoamispaikkoja kartalla. (kuva 2.) Meteoreiden tunnetut putoamispaikat painottuvat Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tämä ei niinkään johdu siitä että alueelle olisi osunut meteoriitteja enemmän vaan siitä että näillä alueilla on teknologia kehittyneempää ja kiinnostusta aihe aluetta kohtaan on enemmän.  Tätä karttaa käyttämällä voi esimerkiksi luokkahuonetilanteessa pohtia miksi joillakin alueilla esiintyy havaintoja enemmän ja mitä teknologinen kehitys on.

Toisena karttanani on esitetty maanjäristysten globaali sijoittuminen sekä niiden voimakkuus (kuva 3.) Maanjäristysten sijoittumisesta voi huomata sen suurin osa sijoittuu litosfäärilaattojen reuna-alueille. Kolmannessa kartassa on yli 6 Richesterin maanjäristykset sekä tulivuorten sijoittumisen globaalisti(kuva 4). Näillä kahdella on selvästi yhteys. Alue on Tyynenmeren tulirengasaluetta, eli Tyynenmeren laatasta sekä Nazca ja Kookosaarten laatasta koostuva alue, jossa on paljon vulkaanista toimintaa. Opetustilanteessa voidaan pohtia näiden kahden yhteyttä, sekä esimerkiksi miten maanjäristysten esiintyminen ja voimakkuus vaikuttavat alueella oleviin valtioihin.

Oli kiinnostavaa tehdä tällä kertaa aineistoja hypoteettisiin opetustilanteisiin ja mielestäni karttani olivat kaikessa yksinkertaisuudessaan informatiivisia. Tulevaisuuden kannalta hyödyllistä tietää ,että on mahdollista luoda omia opetusmateriaaleja. Avoimen datan aikakaudella opettaja voi hyödyntää vapaasti käytettäviä paikkatietoja ja luoda omat karttansa opetuskäyttöön. Kaiken kaikkiaan tämä kerta oli antoisa ja karttojen väsääminen oli mielenkiintoista ihan aiheenkin osalta. Odotan innolla ensi kertaa, jolloin pääsemme tekemään karttoja itse löydettyjen materiaalien pohjalta.

Lähteet:

Saaga Lapotti – Ulkoilua ja intohimoa  (luettu 13.3.2019)