Artikkeli 1: Kahden muuttujan koropleettikartta

Toisen kurssikerran tehtäviin kuului myös lukea Anna Leonowiczin kirjoittama artikkeli Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship (Geografija 2006) sekä pohtia aihetta tekstin perusteella. Artikkelin aiheena on kahden muuttujan koropleettikartojen eli kahden päällekkäisen koroplettikartan käyttö maantieteellisten ilmiöiden kuvaamisessa. Tekstissä muun muassa kuvaillaan kahden muuttujan koropleettikartan rakennetta sekä vertaillaan yhden ja kahden muuttujan koropleettikarttojen välisiä eroja. Artikkelissa päädytään siihen tulokseen, että yhden muuttujan koropleettikartat kuvaavat paremmin spatiaalista jakaantumista ja kahden muuttujan koropleettikartat sopivat paremmin spatiaalisten ilmiöiden korrelaation kuvaamiseen. Kirjoittaja painottaa kuitenkin kahden muuttujan koropleettikarttojen huolellista tekoa, sillä kyseisestä karttatyypistä voi helposti tehdä epäselvän.

Artikkeli oli mielestäni selkeä luettava, siinä oli esimerkiksi rakenteeltaan toimiva johdanto ja yhteenveto. Selkeä rakenne helpotti tekstin aiheen ymmärtämistä, joka paikoitellen tuntui hieman epäselkeältä. Esimerkiksi tilastoaineistosta ja sen käsittelystä kertovat osuudet eivät avautuneet minulle täysin, mikä johtuu todennäköisesti siitä, etten ole opiskellut kyseistä asiaa vielä tarpeeksi. Itse artikkelin perusideat kahden muuttujan koropleettikartasta ja luokkien lukumääristä olivat helposti ymmärrettävissä. Artikkelin yhteydessä olevat esimerkkikartat auttoivat huomattavasti asian sisäistämisessä.

Kahden muuttujan koropleettikartat sopivat hyvin spatiaalisten ilmiöiden korrelaation esittämiseen. Korrelaatiolla tarkoitetaan kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Kuitenkin pitää muistaa, että kartta ei kerro korrelaation, oli se sitten negatiivista tai positiivista, syytä. Toimiva esimerkki tästä on muun muassa jäätelönmyynnin ja hukkumiskuolemien välinen vahva positiivinen korrelaatio. Ilmiöt eivät kuitenkaan aiheuta toisiaan vaan taustalla vaikuttaa jokin toinen syy, esim. aurinkoinen sää.

Kahden päällekkäisen koropleettikartan legenda eroaa huomattavasti muiden karttojen legendoista. Kartan toinen muuttuja kuvataan y-akselilla yhdellä värillä ja toinen muuttuja eri värillä x-akselilla. Kohdat, joissa muuttujat osuvat päällekkäin, esittävät muuttujien välistä korrelaatiota. Lukijalla pitää olla jonkinlaista kokemusta tilastotieteestä sekä todennäköisyyslaskennasta ymmärtääkseen mitä kuvaajalla tarkoitetaan. Jos lukija ei ymmärrä legendan sisältöä, ei hän voi ymmärtää kartan sisältöä.

Spatiaalisen korrelaation lukeminen kahden muuttujan koropleettikartasta on selkeämpää verrattuna muihin karttatyyppeihin. Syy tähän on kyseisen kartan kaksiulotteinen värikaavio. Toinen muuttuja kuvataan yhdellä värillä/värisävyillä ja toinen toisella värillä/värisävyllä. Nämä värit osuvat päällekkäin silloin kun muuttujien välillä on riippuvuutta. Artikkelissa tästä mainitaan esimerkkinä mm. kahta eri muuttujaa edustavat punaisen ja sinisen eri värisävyt. Kun näiden muuttujien välillä on riippuvuutta, se näkyy eri sävyisinä violetteina.

Värivalintojen kanssa voi myös tulla ongelmia. Esimerkiksi jos lukija on punavihersokea, on kartan ymmärtäminen hyvin vaikeaa. Toisaalta tämä aiheuttaa ongelmia kaikkien karttatyyppien kanssa, ei pelkästään kahden muuttujan koropleettikarttojen kohdalla.

Lähde:

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42; 1, 33–37.

 

Kurssikerta 2: Teemakartat

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia- kurssin toisella luentokerralla käsiteltiin teemakarttoja, erityisesti kahden erilaisen teeman teemakarttoja. Syvensimme MapInfon käytön osaamistamme tekemällä useita harjoituskarttoja opettajan ohjauksen johdolla. Teimme mm. pylväs- ja ympyrädiagrammikartan, pistekartan sekä grid-kartan. Tutustuimme myös yhteen paikkatietoa tarjoavista sivustoista, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnettiin. Harjoituskarttojen teon jälkeen tehtävänä oli tehdä vapaavalintaisesta aiheesta ja alueesta oma kahden eri teeman teemakartta (kuva 1). Valitsin karttani alueeksi Uudenmaan maakunnan ja kartan teemoiksi muun kielisten osuuden ja maahanmuuton Uudenmaan alueella vuonna 2011.

muunkieliset

Kuva 1. Muunkielisten osuus % väestöstä ja maahanmuuto kunnittain. (Tilastokeskus 2011).

Tekemäni teemakartta on Graduated-teemakartta, jossa kartalla olevat symbolit kuvaavat absoluuttisia arvoja ja symbolien koko kasvaa teemoitettavan arvon mukaan. Kartan symbolit eli pienet ihmishahmot kertovat kunkin Uudenmaan kunnan maahanmuuton lukumäärän. Suurimman symbolin arvo on 5 800 maahan muuttanutta henkilöä ja pienin symboli arvo 580. Symbolien kokoerot ovat logaritmisessa suhteessa, sillä silloin eriarvoiset symbolit erottuvat parhaiten toisistaan. Graduated- kartan lisäksi käytin koropleettikarttaa, jonka väritys kuvastaa muun kielisten osuutta Uudenmaan kunnissa. Koropleettikartan tummin väri kuvaa suurinta muun kielisten osuutta (9,38–10,78 %) ja vaalein väri pienintä (1,29–2,56 %) osuutta. Käytin koroplettikartassa viittä eri luokkaa ja luokittelutapana kvantiileja.

Kahden hyvin yhteensopivan teeman keksiminen oli suhteellisen haastavaa, mutta mielestäni valitsemani teemat tukevat toisiaan melko hyvin. Kartan tulokset vaikuttavat loogisilta ja odotettavilta. Alueella, jonne on muuttanut paljon ihmisiä ulkomailta, puhutaan todennäköisesti eniten vieraita kieliä. Sen sijaan vähäisen maahanmuuton alueilla ei ole paljon vieraskielisiä. Esimerkiksi Helsingissä, jonka alueella maahanmuutto on ollut suurinta, muun kielisten osuus on 10,78 % väestöstä ja Hangossa, jossa maahanmuuttoon puolestaan ollut vähäistä, vastaava osuus on vain 3,10 %. Muilla kielillä tarkoitetaan kaikkia muita kieliä paitsi suomea ja ruotsia. Kaikki tulokset eivät kuitenkaan ole selkeitä. Esimerkiksi Hyvinkäällä ei ole tapahtunut suurta maahanmuuttoa, mutta kunnassa asuu kuitenkin suhteellisen paljon muun kielistä väestöä. Kuten Leila Soinio blogissaan mainitsee, kahden eri muuttujan yhteyttä ei voi pakottaa ja todellisten yhteyksien selvittäminen vaatisi lisätutkimusta (Soinio 2015).

Kartta on ulkonäöltään selkeä ja siinä on kaikki kartan peruselementit esillä, mutta yksi huomattava vika on havaittavissa. Havaitsin kyseisen vian vasta blogitekstiä kirjoittaessani. Uudenmaan maakuntaan kuuluu yhteensä 26 eri kuntaa, mutta kartassani on näkyvillä näistä kunnista vain 19 (Uudenmaan liitto 2014). Kartan tekovaiheessa jostain syystä kävi niin, että Uudenmaan maakunnan itäisimmät kunnat jäivät pois. Esimerkiksi Sipoon, Porvoon ja Loviisan kunnat puuttuvat kartasta. Tämä tietenkin vääristää tuloksia, sillä koko alue ei ole esillä kartalla.

Toinen kurssikerta oli huomattavasti haastavampi kuin ensimmäinen kerta. Aikaa ja vaivaa kului kahden yhteensopivan teeman löytämiseen ja jouduin kokeilemaan useita yhdistelmiä ennen kuin löysin toimivan parin. Kuitenkin koko ajan MapInfon käyttö helpottuu, mitä enemmän sillä karttoja tekee. Myös blogin kirjoittaminen alkaa pikkuhiljaa sujua.

 

Lähteet:

Soinio, L. (2015). Leilan paikkatietopulinaa. 28.1.2015. < https://blogs.helsinki.fi/lsoinio/>

Uusmaalaisten kuntien kirjo on laaja. (2014). Uudenmaan liitto. 28.1.2015. <http://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uusimaa/uudenmaan_kunnat>

Kurssikerta 1: Paikkatiedon perusteet ja MapInfon alkeet

Blogitekstini tulevat käsittelemään, kuten kaikki PAK-kurssilla olevat varmasti tietävät, erilaisia paikkatietoon liittyviä teemoja ja harjoituksia.

Ensimmäisen kurssikerran aiheena olivat paikkatiedon perusominaisuudet sekä MapInfon toiminta. Opetuskerran aluksi oli pienimuotoinen luento paikkatiedon perusominaisuuksista, kuten esimerkiksi rasteri- ja vektorimuotoisten aineistojen välisistä eroista. Luento-osuuden jälkeen harjoiteltiin MapInfon käyttöä kahden tehtävän avulla.

Ensimmäisessä harjoituksessa tarkoituksena oli opetella ohjelman perustoimintojen käyttöä, esimerkiksi kuinka avata tiedostoja MapInfossa. Tehtävänä oli laatia kartta muunkielisten osuuksista Helsingin eri osa-alueilla ja kartan pohjana käytettiin paikkatietoaineistoa Helsingin kaupungista vuodelta 2011. Toisessa harjoituksessa pääsimme testaamaan oppimiamme taitoja tekemällä teemakartan (kuva 1) MapInfolla. Samalla harjoittelimme myös erilaisten aineistojen luokitteluja.

koulutus

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinto % kunnittain vuonna 2011. (Tilastokeskus 2011).

Teemakartta, tarkemmin sanottuna koropleettikartta, tehtiin Suomen kunnista ja aihealueen sai valita vapaasti valmiista tilastosta. Valitsin oman karttani aiheeksi korkea-asteen tutkintojen osuudet kunnittain Suomessa vuonna 2011 eli kuinka paljon kunnissa on korkeasti koulutettua väestöä. Kartan teon aloitin tekemällä ensin aineistosta histogrammin (kuva 2) ja histogrammin perustella aineisto on vinosti jakautunut. Päätin käyttää kartassa tasavälisiä luokkia, vaikka ne eivät varsinaisesti aineistoon sovi. Kuitenkin kyseinen luokittelutapa antoi mielestäni selkeimmän lopputuloksen. Kartassani on viisi eri luokkaa, joista pienimmän luokan arvot ovat 9,6–18,9 % välillä ja suurimman luokan arvot 46,8–56 % välillä. Kartta on ulkonäöltään mielestäni suhteellisen onnistunut. Se antaa informaatiota halutusta aiheesta ja on selkeä. Siinä on kartan peruselementit, mittakaava, pohjoisnuoli ja legenda, mutta unohdin esimerkiksi lisätä karttaan otsikon.

Histogrammi

Kuva 2. Histogrammi. (Tilastokeskus 2011).

Valmiista kartasta käy ilmi, että valtaosa Suomen kunnista kuuluu kahteen alimpaan luokkaan ja vain muutama kunta kahteen ylimpään luokkaan. Tämä tuntui aluksi hyvin yllättävältä tulokselta, sillä olin jotenkin ajatellut että korkeasti koulutettua väestöä olisi laajemmalla alueella. Kuitenkin karttaa tarkemmin lukiessa ymmärtää, että eroihin löytyy selkeitä syitä. Ylimpiin luokkiin kuuluvissa kunnissa sijaitsevat Suomen yliopistot ja ne ovat myös Suomen suurimpia keskuksia. Esimerkiksi Uudenmaan kunnat houkuttelevat korkeasti koulutettuja henkilöitä ja vuonna 2011 36 % korkeasti koulutetuista asui Uudenmaan maakunnassa. Alimpiin luokkiin kuuluvissa kunnissa ei välttämättä ole korkeakoulutusta tarjoavia oppilaitoksia eikä houkuttelevia työllistymismahdollisuuksia.

Harjoitukset tehtiin opettajan ohjauksen avulla, minkä Sonja Pekkola blogissaan mainitsee erittäin hyödylliseksi, sillä aiempaa kokemusta MapInfosta ei juuri ole. Myös omakohtaiset kokemukseni MapInfosta olivat minimaaliset, joten opettajan ohjeet olivat erittäin tervetulleita.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kurssikerta oli mielestäni mielenkiintoinen. Teoriaosuus palautti mieleen jo lukiossa sekä TAK-kurssilla opittuja asioita paikkatiedosta ja MapInfolla tehtyjen harjoitusten tekeminen oli opettavaista. Myös kurssin blogiosuus vaikuttaa kiinnostavalta idealta, jolle en tosin vielä ole aivan lämmennyt. Uskon kuitenkin, että kurssin edetessä oman blogin kirjoittaminen ja toisten blogien lukeminen helpottuu.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat [verkkojulkaisu]. Lähes kolmannes väestöstä on korkeasti koulutettuja . Helsinki: Tilastokeskus. 21.1.2015. <http://www.stat.fi/til/tthv/2012/tthv_2012_2014-03-20_kat_001_fi.html>

Sonjan Blogi. Sonja Pekkola. 20.1.15. https://blogs.helsinki.fi/sonjapek/