Kurssikerta 1: Paikkatiedon perusteet ja MapInfon alkeet

Blogitekstini tulevat käsittelemään, kuten kaikki PAK-kurssilla olevat varmasti tietävät, erilaisia paikkatietoon liittyviä teemoja ja harjoituksia.

Ensimmäisen kurssikerran aiheena olivat paikkatiedon perusominaisuudet sekä MapInfon toiminta. Opetuskerran aluksi oli pienimuotoinen luento paikkatiedon perusominaisuuksista, kuten esimerkiksi rasteri- ja vektorimuotoisten aineistojen välisistä eroista. Luento-osuuden jälkeen harjoiteltiin MapInfon käyttöä kahden tehtävän avulla.

Ensimmäisessä harjoituksessa tarkoituksena oli opetella ohjelman perustoimintojen käyttöä, esimerkiksi kuinka avata tiedostoja MapInfossa. Tehtävänä oli laatia kartta muunkielisten osuuksista Helsingin eri osa-alueilla ja kartan pohjana käytettiin paikkatietoaineistoa Helsingin kaupungista vuodelta 2011. Toisessa harjoituksessa pääsimme testaamaan oppimiamme taitoja tekemällä teemakartan (kuva 1) MapInfolla. Samalla harjoittelimme myös erilaisten aineistojen luokitteluja.

koulutus

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinto % kunnittain vuonna 2011. (Tilastokeskus 2011).

Teemakartta, tarkemmin sanottuna koropleettikartta, tehtiin Suomen kunnista ja aihealueen sai valita vapaasti valmiista tilastosta. Valitsin oman karttani aiheeksi korkea-asteen tutkintojen osuudet kunnittain Suomessa vuonna 2011 eli kuinka paljon kunnissa on korkeasti koulutettua väestöä. Kartan teon aloitin tekemällä ensin aineistosta histogrammin (kuva 2) ja histogrammin perustella aineisto on vinosti jakautunut. Päätin käyttää kartassa tasavälisiä luokkia, vaikka ne eivät varsinaisesti aineistoon sovi. Kuitenkin kyseinen luokittelutapa antoi mielestäni selkeimmän lopputuloksen. Kartassani on viisi eri luokkaa, joista pienimmän luokan arvot ovat 9,6–18,9 % välillä ja suurimman luokan arvot 46,8–56 % välillä. Kartta on ulkonäöltään mielestäni suhteellisen onnistunut. Se antaa informaatiota halutusta aiheesta ja on selkeä. Siinä on kartan peruselementit, mittakaava, pohjoisnuoli ja legenda, mutta unohdin esimerkiksi lisätä karttaan otsikon.

Histogrammi

Kuva 2. Histogrammi. (Tilastokeskus 2011).

Valmiista kartasta käy ilmi, että valtaosa Suomen kunnista kuuluu kahteen alimpaan luokkaan ja vain muutama kunta kahteen ylimpään luokkaan. Tämä tuntui aluksi hyvin yllättävältä tulokselta, sillä olin jotenkin ajatellut että korkeasti koulutettua väestöä olisi laajemmalla alueella. Kuitenkin karttaa tarkemmin lukiessa ymmärtää, että eroihin löytyy selkeitä syitä. Ylimpiin luokkiin kuuluvissa kunnissa sijaitsevat Suomen yliopistot ja ne ovat myös Suomen suurimpia keskuksia. Esimerkiksi Uudenmaan kunnat houkuttelevat korkeasti koulutettuja henkilöitä ja vuonna 2011 36 % korkeasti koulutetuista asui Uudenmaan maakunnassa. Alimpiin luokkiin kuuluvissa kunnissa ei välttämättä ole korkeakoulutusta tarjoavia oppilaitoksia eikä houkuttelevia työllistymismahdollisuuksia.

Harjoitukset tehtiin opettajan ohjauksen avulla, minkä Sonja Pekkola blogissaan mainitsee erittäin hyödylliseksi, sillä aiempaa kokemusta MapInfosta ei juuri ole. Myös omakohtaiset kokemukseni MapInfosta olivat minimaaliset, joten opettajan ohjeet olivat erittäin tervetulleita.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen kurssikerta oli mielestäni mielenkiintoinen. Teoriaosuus palautti mieleen jo lukiossa sekä TAK-kurssilla opittuja asioita paikkatiedosta ja MapInfolla tehtyjen harjoitusten tekeminen oli opettavaista. Myös kurssin blogiosuus vaikuttaa kiinnostavalta idealta, jolle en tosin vielä ole aivan lämmennyt. Uskon kuitenkin, että kurssin edetessä oman blogin kirjoittaminen ja toisten blogien lukeminen helpottuu.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat [verkkojulkaisu]. Lähes kolmannes väestöstä on korkeasti koulutettuja . Helsinki: Tilastokeskus. 21.1.2015. <http://www.stat.fi/til/tthv/2012/tthv_2012_2014-03-20_kat_001_fi.html>

Sonjan Blogi. Sonja Pekkola. 20.1.15. https://blogs.helsinki.fi/sonjapek/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *