Artikkeli 1: Kahden muuttujan koropleettikartta

Toisen kurssikerran tehtäviin kuului myös lukea Anna Leonowiczin kirjoittama artikkeli Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship (Geografija 2006) sekä pohtia aihetta tekstin perusteella. Artikkelin aiheena on kahden muuttujan koropleettikartojen eli kahden päällekkäisen koroplettikartan käyttö maantieteellisten ilmiöiden kuvaamisessa. Tekstissä muun muassa kuvaillaan kahden muuttujan koropleettikartan rakennetta sekä vertaillaan yhden ja kahden muuttujan koropleettikarttojen välisiä eroja. Artikkelissa päädytään siihen tulokseen, että yhden muuttujan koropleettikartat kuvaavat paremmin spatiaalista jakaantumista ja kahden muuttujan koropleettikartat sopivat paremmin spatiaalisten ilmiöiden korrelaation kuvaamiseen. Kirjoittaja painottaa kuitenkin kahden muuttujan koropleettikarttojen huolellista tekoa, sillä kyseisestä karttatyypistä voi helposti tehdä epäselvän.

Artikkeli oli mielestäni selkeä luettava, siinä oli esimerkiksi rakenteeltaan toimiva johdanto ja yhteenveto. Selkeä rakenne helpotti tekstin aiheen ymmärtämistä, joka paikoitellen tuntui hieman epäselkeältä. Esimerkiksi tilastoaineistosta ja sen käsittelystä kertovat osuudet eivät avautuneet minulle täysin, mikä johtuu todennäköisesti siitä, etten ole opiskellut kyseistä asiaa vielä tarpeeksi. Itse artikkelin perusideat kahden muuttujan koropleettikartasta ja luokkien lukumääristä olivat helposti ymmärrettävissä. Artikkelin yhteydessä olevat esimerkkikartat auttoivat huomattavasti asian sisäistämisessä.

Kahden muuttujan koropleettikartat sopivat hyvin spatiaalisten ilmiöiden korrelaation esittämiseen. Korrelaatiolla tarkoitetaan kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Kuitenkin pitää muistaa, että kartta ei kerro korrelaation, oli se sitten negatiivista tai positiivista, syytä. Toimiva esimerkki tästä on muun muassa jäätelönmyynnin ja hukkumiskuolemien välinen vahva positiivinen korrelaatio. Ilmiöt eivät kuitenkaan aiheuta toisiaan vaan taustalla vaikuttaa jokin toinen syy, esim. aurinkoinen sää.

Kahden päällekkäisen koropleettikartan legenda eroaa huomattavasti muiden karttojen legendoista. Kartan toinen muuttuja kuvataan y-akselilla yhdellä värillä ja toinen muuttuja eri värillä x-akselilla. Kohdat, joissa muuttujat osuvat päällekkäin, esittävät muuttujien välistä korrelaatiota. Lukijalla pitää olla jonkinlaista kokemusta tilastotieteestä sekä todennäköisyyslaskennasta ymmärtääkseen mitä kuvaajalla tarkoitetaan. Jos lukija ei ymmärrä legendan sisältöä, ei hän voi ymmärtää kartan sisältöä.

Spatiaalisen korrelaation lukeminen kahden muuttujan koropleettikartasta on selkeämpää verrattuna muihin karttatyyppeihin. Syy tähän on kyseisen kartan kaksiulotteinen värikaavio. Toinen muuttuja kuvataan yhdellä värillä/värisävyillä ja toinen toisella värillä/värisävyllä. Nämä värit osuvat päällekkäin silloin kun muuttujien välillä on riippuvuutta. Artikkelissa tästä mainitaan esimerkkinä mm. kahta eri muuttujaa edustavat punaisen ja sinisen eri värisävyt. Kun näiden muuttujien välillä on riippuvuutta, se näkyy eri sävyisinä violetteina.

Värivalintojen kanssa voi myös tulla ongelmia. Esimerkiksi jos lukija on punavihersokea, on kartan ymmärtäminen hyvin vaikeaa. Toisaalta tämä aiheuttaa ongelmia kaikkien karttatyyppien kanssa, ei pelkästään kahden muuttujan koropleettikarttojen kohdalla.

Lähde:

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42; 1, 33–37.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *