Kurssikerta 2: Teemakartat

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia- kurssin toisella luentokerralla käsiteltiin teemakarttoja, erityisesti kahden erilaisen teeman teemakarttoja. Syvensimme MapInfon käytön osaamistamme tekemällä useita harjoituskarttoja opettajan ohjauksen johdolla. Teimme mm. pylväs- ja ympyrädiagrammikartan, pistekartan sekä grid-kartan. Tutustuimme myös yhteen paikkatietoa tarjoavista sivustoista, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnettiin. Harjoituskarttojen teon jälkeen tehtävänä oli tehdä vapaavalintaisesta aiheesta ja alueesta oma kahden eri teeman teemakartta (kuva 1). Valitsin karttani alueeksi Uudenmaan maakunnan ja kartan teemoiksi muun kielisten osuuden ja maahanmuuton Uudenmaan alueella vuonna 2011.

muunkieliset

Kuva 1. Muunkielisten osuus % väestöstä ja maahanmuuto kunnittain. (Tilastokeskus 2011).

Tekemäni teemakartta on Graduated-teemakartta, jossa kartalla olevat symbolit kuvaavat absoluuttisia arvoja ja symbolien koko kasvaa teemoitettavan arvon mukaan. Kartan symbolit eli pienet ihmishahmot kertovat kunkin Uudenmaan kunnan maahanmuuton lukumäärän. Suurimman symbolin arvo on 5 800 maahan muuttanutta henkilöä ja pienin symboli arvo 580. Symbolien kokoerot ovat logaritmisessa suhteessa, sillä silloin eriarvoiset symbolit erottuvat parhaiten toisistaan. Graduated- kartan lisäksi käytin koropleettikarttaa, jonka väritys kuvastaa muun kielisten osuutta Uudenmaan kunnissa. Koropleettikartan tummin väri kuvaa suurinta muun kielisten osuutta (9,38–10,78 %) ja vaalein väri pienintä (1,29–2,56 %) osuutta. Käytin koroplettikartassa viittä eri luokkaa ja luokittelutapana kvantiileja.

Kahden hyvin yhteensopivan teeman keksiminen oli suhteellisen haastavaa, mutta mielestäni valitsemani teemat tukevat toisiaan melko hyvin. Kartan tulokset vaikuttavat loogisilta ja odotettavilta. Alueella, jonne on muuttanut paljon ihmisiä ulkomailta, puhutaan todennäköisesti eniten vieraita kieliä. Sen sijaan vähäisen maahanmuuton alueilla ei ole paljon vieraskielisiä. Esimerkiksi Helsingissä, jonka alueella maahanmuutto on ollut suurinta, muun kielisten osuus on 10,78 % väestöstä ja Hangossa, jossa maahanmuuttoon puolestaan ollut vähäistä, vastaava osuus on vain 3,10 %. Muilla kielillä tarkoitetaan kaikkia muita kieliä paitsi suomea ja ruotsia. Kaikki tulokset eivät kuitenkaan ole selkeitä. Esimerkiksi Hyvinkäällä ei ole tapahtunut suurta maahanmuuttoa, mutta kunnassa asuu kuitenkin suhteellisen paljon muun kielistä väestöä. Kuten Leila Soinio blogissaan mainitsee, kahden eri muuttujan yhteyttä ei voi pakottaa ja todellisten yhteyksien selvittäminen vaatisi lisätutkimusta (Soinio 2015).

Kartta on ulkonäöltään selkeä ja siinä on kaikki kartan peruselementit esillä, mutta yksi huomattava vika on havaittavissa. Havaitsin kyseisen vian vasta blogitekstiä kirjoittaessani. Uudenmaan maakuntaan kuuluu yhteensä 26 eri kuntaa, mutta kartassani on näkyvillä näistä kunnista vain 19 (Uudenmaan liitto 2014). Kartan tekovaiheessa jostain syystä kävi niin, että Uudenmaan maakunnan itäisimmät kunnat jäivät pois. Esimerkiksi Sipoon, Porvoon ja Loviisan kunnat puuttuvat kartasta. Tämä tietenkin vääristää tuloksia, sillä koko alue ei ole esillä kartalla.

Toinen kurssikerta oli huomattavasti haastavampi kuin ensimmäinen kerta. Aikaa ja vaivaa kului kahden yhteensopivan teeman löytämiseen ja jouduin kokeilemaan useita yhdistelmiä ennen kuin löysin toimivan parin. Kuitenkin koko ajan MapInfon käyttö helpottuu, mitä enemmän sillä karttoja tekee. Myös blogin kirjoittaminen alkaa pikkuhiljaa sujua.

 

Lähteet:

Soinio, L. (2015). Leilan paikkatietopulinaa. 28.1.2015. < https://blogs.helsinki.fi/lsoinio/>

Uusmaalaisten kuntien kirjo on laaja. (2014). Uudenmaan liitto. 28.1.2015. <http://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uusimaa/uudenmaan_kunnat>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *