Kurssikerta 3: Tietokantoja ja valuma-alueita

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia – kurssin kolmas oppikerta käsitteli MapInfon tietokantojen käyttöä. Opimme muun muassa kuinka liitetään ulkoisia aineistoja tietokantaan, kuinka tuotetaan uutta tietoa vanhan tiedon avulla ja kuinka muokataan valmiita tietokantoja. Kurssikerran aluksi harjoittelimme tietokantojen käsittelyä Afrikan valtioiden tietoja sisältävän tietokannan avulla. Harjoituksissa valmistettiin lopulta kartta timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktien sijainnista Afrikan mantereella (kuva 1).

Afrikka_öljy_timantit_konfliktit

Kuva 1. Afrikan timanttikaivokset, öljykentät ja konfliktit (timanttikaivokset mustia tähtiä, öljykentät punaisia alueita ja konfliktit vihreitä pisteitä).

Harjoituskartan tekeminen onnistui suhteellisen helposti, sillä kartta tehtiin yksityiskohtaisten ohjeiden ja opettajan ohjauksen avulla. Kurssikerran itsenäistyönä tehtiin kartta Suomen vesistöjen tulvaindekseistä sekä järvisyydestä (kuva 2). Tehtävänä oli siis tehdä teemakartta, mutta haastavuutena oli saada karttaa varten tarvittavat kaikki tiedot yhteen tietokantaan. Pääsimme siis testaamaan hetki sitten oppimiamme tietoja eri tietokantojen yhdistelemisestä, eikä tämä sujunut täysin sujuvasti omalla kohdallani. Tietokantojen tietojen yhdistely ja muokkaus tuntui varsin haastavalta ja kurssikerta oli mielestäni selvästi työläämpi ja vaikeampi verrattuna aikaisempiin kertoihin. Mutta vaikeuksista huolimatta sain molemmat kartat tehtyä.

Valuma-alueet

Kuva 2. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentit vuonna 2011(Maanmittauslaitos 2011).

Itsenäisenä työnä tehdyn karttani aiheena on Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti. Tulvaindeksi saadaan jakamalla uoman keskiylivirtaama MHQ uoman keskialivirtaamalla MNQ (Paarlahti 2010). Tulvaindeksejä kuvataan kartassa koropleettikartan avulla ja järvisyysprosentteja pylväsdiagrammein. Luokittelin aineistoni luonnollisia luokkavälejä käyttäen ja valitsin viisi erilaista luokkaa. Valitsin kyseisen luokittelutavan samasta syystä kuin Toni Ruikkala blogissaan kirjoittaa. Luonnollisia luokkavälejä käyttämällä Aurajoen valuma-alueen muista selkeästi erottuva tulvaindeksi nousee hyvin esille kartassa (Ruikkala 2015).

Korkeimman tulvaindeksin omaavat valuma-alueet sijaitsevat pääasiassa rannikolla, alueilla joilla esiintyy paljon jokia. Näillä alueilla järvisyysprosentti on puolestaan suhteellisen alhainen. Korkea tulvaindeksi syntyy todennäköisesti esimerkiksi keväällä lumien sulaessa ja jokien tulviessa. Korkean järvisyysprosentin alueilla tulvaindeksi on puolestaan alhainen. Tästä voisi vetää yksinkertaistetun johtopäätöksen, että runsasjokisilla alueilla tulvii enemmän kuin järvisillä alueilla.

Lisää pohdintaa Afrikasta

Kolmannen PAK- kurssikerran toinen tehtävä koski valmistamaamme harjoituskarttaa Afrikan timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktien sijainnista (kuva 1). Tehtävänä on pohtia mitä muuta kartasta ja sen pohjalla olevan tietokannan tarjoamasta informaatiosta voisi päätellä. Kartassa näkyy siis timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktien sijainti. Tietokantaan on tallennettu konfliktien tapahtumavuosi ja laajuus, timanttikaivosten löytämisvuosi, kaivausten aloittaminen ja tuottavuusluokitus sekä öljykenttien löytämis- ja perustamisvuosi ja tuottavuusluokittelu. Myös Internetin käyttäjät vuosittain ovat listattuna tietokantaan.

Kartan ja lisätietojen avulla voisi esimerkiksi selvittää, että onko timantti- ja öljykenttien löytämisvuosilla jonkinlainen yhteys konfliktien syttymisajankohtiin. Kuten Suomen ulkoasianministeriön nettisivuilla kerrotaan, konfliktien taustalla on usein kiistoja tärkeiden ja harvinaisten luonnonvarojen käyttöoikeuksista (Ulkoasianministeriö 2004). Myös timantti- ja öljykenttien ja konfliktien samaa tai lähekkäistä sijaintia voisi tutkia.

Myös netinkäyttäjien ja timantti- ja öljykenttien käyttöönottovuosien väliltä voisi etsiä yhteyttä. Öljy ja timantit tuovat lisää varallisuutta valtioille ja mitä vauraampi valtio on, niin sitä enemmän siellä on todennäköisesti Internetin käyttäjiä. Kuitenkin jos öljyn ja timanttien tuoma vauraus on käytettävissä vain murto-osalla väestöstä, niin silloin Internetin käyttäjien lukumäärä tuskin kasvaa.

Internetin ja konfliktien välisiä suhteita voisi myös pohtia, kuten Sanna Kujala blogissaan toteaa. Kujala kirjoittaa, kuinka Internet on tehnyt helpoksi saavutettavuuden ihmisten välillä ja mainitsee tästä esimerkkinä kuinka Nigeriassa syttyi mellakoita vastauksena Ranskassa julkaistuihin pilapiirroksiin (Kujala 2015). Toisin sanoen Internetin yleistynyt käyttö voi aiheuttaa konflikteja kaukana alkuperäisen ongelman/tapahtuman sijainnista.

Lähteet:

Paarlahti, A. (2010). TVT3-Geoinformatiikkaa, kevät 2010. 6.2.2015. < https://blogs.helsinki.fi/tvt3-2010/2010/02/01/tulvaindeksi/>

Ruikkala, T. (2015). Ruikkalan PAK-blogi 2015. 6.2.2015. <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/>

Resurssisodat. (2004). global.finland- kehityskysymykset ja globaalikasvatus, Ulkoasianministeriön verkkojulkaisu. 6.2.2015 < http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=165048>

Kujala, S. (2015). Sannan PAK-blogi – paikkatiedon hankintaa, analyysia ja kartografiaa. 6.2.2015. <https://blogs.helsinki.fi/kusaku/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *