Kurssikerta 7: Karttoja korkeakoulutuksesta ja vähän muustakin

Viimeinen PAK-kurssin kerta suoritettiin kokonaan itsenäisesti (toki apua sai kuitenkin kysyä opettajalta). Ennen kurssikertaa tehtävänä oli ollut etsiä netistä vapaavalintaisesta aiheista aineistoa, jonka perusteella tunnilla tehtäisiin teemakarttaesityksiä. Kartat oli tarkoitus tehdä netistä löydettyyn bittimuotoiselle pohjalle tai valmiiseen tietokantaan.

Koska arvelin kurssikerran olevan muutenkin haastava, päätin olla kikkailematta aineistojen kanssa erityisemmin. Päätin etsiä aineistoja yhdestä lähteestä ja valitsin Euroopan Unionin ylläpitämän Eurostatin. Mielestäni sen sivuilta löytyi sekä selkeitä että mielenkiintoisia tilastoja. Keräsin Excel-taulukkoon 36 Eurooppaan, kuuluvan maan tietoja mm. 0-14- vuotiaiden osuudesta, alakoulussa luettavista ulkomaisista kielistä sekä tieteen ja teknologia-alan opiskelijoista. Luulin keränneeni varsin toimivan aineiston sekä karttapohjan, mutta tunnilla kaikki ei kuitenkaan sujunut aivan odotetulla tavalla…

Tunnilla selvisi ilokseni, että Euroopan kartan sai käyttämällä kuudennen kurssikerran kansiosta löytyvää valmista tietokantaa. Aloitin innolla karttojen tekemisen, mutta pian kävi ilmi että keräämäni aineisto ei millään suostunut toimimaan MapInfon kanssa. Vaikka kuinka monta kertaa yritin käyttää SQL-select-toimintoa, en saanut tiedostoja yhdistymään. Lopulta selvisi että tekemässäni Excel-taulukossa oli kaksoispiste niissä kohdissa, joista ei ole tietoa saatavilla. MapInfo ei tunnista kaksoispisteitä, joten korjattuani aineiston (hyvin hitaasti käsin) sain lopulta tehtyä kartat. Karttojen tekoa vaikeutti myös se, että MapInfon toiminnot eivät aina heti muistu mieleen ja säheltäminen vie aina aikaa.

Ensimmäisen kartan (kuva 1) aiheena on tieteen tai teknologian alojen tohtoriopiskeijoiden osuus maiden väestöstä vuonna 2012. (Kartan otsikossa lukee virheellisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajat). Tieteen ja teknologian aloiksi luetaan luonnontieteet, matematiikka, tietojenkäsittelytieteet, tekniikan alat, teollisuus ja rakentaminen (International Standard Classification of Education: Fields of Education and Training 2013). Kartasta käy ilmi että korkeimpaan luokkaan kuuluvat mm. Saksa ja Suomi ja matalimpaan esimerkiksi Turkki. Karkeasti yleistäen voi kartalta tulkita, että Pohjois- ja Länsi-Euroopan maissa on enemmän ylemmän tohtoreiksi kouluttautuvia henkilöitä kuin Etelä- ja Itä-Euroopassa.

kk7ylempi2

Kuva 1. Tieteen ja teknologian 20-29-vuotiaiden tohtoriopiskelijoiden osuus (%) väestöstä vuonna 2012. (Eurostat 2014).

Seuraavan kartan (kuva 2) aihepiiri liittyy vahvasti ensimmäiseen karttaan ja periaatteessa olisin voinut yhdistää teemat samaan karttaan. Kartta kuvaa tieteen ja teknologian aloilta korkeakoulusta valmistuneita. Valmistuneiksi lasketaan sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt ja siinä verrataan 20–29- vuotiaita valmistuneita ikäryhmään, joka vastaa tyypillistä suorittamisikää useimmissa maissa. Kartalta ei ole mielestäni huomattavissa mitään selkeitä alueellisia piirteitä kuten ensimmäisestä kartasta.

kk7valmistuneet2

Kuva 2. Tieteen ja teknologian aloilta valmistuneet 20-29-vuotiaat 1000 asukasta kohden. (Eurostat 2014).

Molemmissa kartoissa Suomi kuuluu ylimpään luokkaan eli eniten tohtoriopiskelijoita sekä valmistuneita, mutta todellisuus on kuitenkin hieman erilainen. Helsingin Sanomien artikkelissa vuodelta 2014 kerrotaan siitä, kuinka korkeakoulutettujen määrä on kääntynyt laskuun Suomessa. Artikkelissa kerrotaan kuinka opetusministeriön teettämässä tutkimuksessa selvisi, että tulevaisuudessa korkeakoulutettuja valmistuu vuosittain aikaisempaa vähemmän ja kuinka Suomi ei enää ole ensimmäisellä sijalla laskettaessa korkeasti koulutetun väestön osuutta (Helsingin Sanomat 2014). Artikkelissa esitetyt tiedot eivät sovi yhteen karttojeni tulosten kanssa, mutta toisaalta tekemissäni kartoissa on tarkastelussa rajatumpi kokonaisuus ja artikkelissa käsitellään korkeakoulututkintoja yleisesti. Ehkäpä tieteen ja teknologian aloilla tilanne on valoisampi?

Kolmannessa kartassa (kuva 3) vertailin keskenään 0-14-vuotiaiden osuutta väestöstä sekä oppilaiden lukumäärää yhtä opettajaa kohden ala-asteella. Tarkemmin ajatellen muuttujat eivät tue toisiaan kunnolla. Oppilaiden ja opettajan välistä suhdelukua olisi järkevämpää esimerkiksi vertailla vaikkapa opettajien työviihtyvyyteen, kiusaamisen yleisyyteen tai yleiseen kouluviihtyvyyteen (olettaen että näistä löytyisi käyttökelpoista aineistoa). Nyt kartalta ei varsinaisesti selviä mitään, sillä vaikka maassa olisi paljon lapsia, se ei automaattisesti tarkoita että opettajaa kohden olisi paljon oppilaita.

opet ja lapset

Kuva 3. 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä ja oppilaiden lukumäärä yhtä opettajaa kohden vuonna 2012. (Eurostat 2014).

Karttojen ulkonäkö on melko onnistunut lukuun ottamatta viimeisintä karttaa. Kartassa on kaksi koropleettikarttaa päällekkäin, mutta valitsemani rasteriteeman kuviot eivät erotu kunnolla toisistaan ja näin ollen karttaa ei ole helppoa lukea. Kaikissa kartoissa on heikkoutena myös osittain se, että joistakin maista ei ole ollut saatavilla aineistoja halutusta aiheesta. Tämä on varmasti normaalia, mutta olisin voinut lisätä ”ei saatavilla olevaa tietoa”-luokan karttoihin, kuten Toni Ruikkala on omissa kartoissaan tehnyt. Kartoistani puuttuvat myös mittakaavat.

Kurssin loputtua on hyvä pysähtyä pohtimaan oppimiaan asioita. Seitsemän viikkoa kuluivat hujauksessa ja varsinkin kerran viikossa olleet tunnit nopeasti. Ensimmäisestä blogitekstiä kirjoittaessani en ollut kauhean luottavainen siihen, että pitäisin kurssin suorittamisesta blogin muodossa. Kuitenkin muiden kurssilaisten blogien kautta on saanut vertaistukea vaikeiden kurssikertojan kohdalla, sillä on aina mukavaa huomata ettei ole ainut jolla hommat eivät menneet niin kuin Strömsössä. Blogien kautta oppi myös kuinka erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja ihmisillä on samoista asioista. Blogin kirjoittamisen lisäksi MapInfon käytön kehittyminen on ollut keskeisessä osassa kurssilla. Mirka Jokela-Määttä kirjoittaa blogissaan, että MapInfon käyttäminen ei ole vieläkään täysin sujuvaa, mutta se on kuitenkin opituilla taidolla mahdollista (Jokela-Määttä 2015). Olen täysin samaa mieltä hänen kanssa asiasta. Pystyn käyttämään MapInfoa ja sen perustoiminnot ymmärrän, mutta vaivattomasti se ei tapahdu. Kuitenkin kaiken kaikkiaan PAK-kurssi on ollut varsin opettavainen parin kuukauden pituinen kokemus paikkatiedosta.

Lähteet:

Ruikkala, T. (2015). Ruikkalan PAK-blogi 2015. 6.3.2015. <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/>

Jokela-Määttä, M. (2015). Paikannettua tietoa. 6.3.2015. < https://blogs.helsinki.fi/mijokela/>

Pelli, P. (2014). Suomi jäämässä jälkeen korkeasti koulutettujen määrässä. Helsingin Sanomat-verkkojulkaisu. 6.3.2015. < http://www.hs.fi/kotimaa/a1402314020205>

International Standard Classification of Education: Fields of Education and Training 2013. (2013). the UNESCO Institute for Statistics (UIS)-Consultation Draft. 6.32015. <http://www.uis.unesco.org/Education/Documents/isced-fos-consultation-draft-2013-en.pdf>

Doctorate students in science and technology fields. (2014). Eurostat. 25.2.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tsc00028&plugin=1>

Science and technology graduates by sex. (2014). Eurostat. 25.2.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tps00188&plugin=1>

Pupil/teacher ratio in primary education. (2014). Eurostat. 25.2.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tps00054&plugin=1>

People by age group. (2014). Eurostat. 25.2.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tps00010&plugin=1>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *