Hei kaikki rakkaat lukijat! <3
Toisella GIS-kurssimme luennolla käsittelyssämme oli jälleen Suomen kartta kuntarajoineen. Oli aika keskustella vakavia karttaprojektioista.
Jo ensimmäisen harjoituksen aikana sai selvän kuvan siitä, miten paljon eroja tuntemissamme projektioissa on. Valehtelisin jos väittäisin ettei osa luvuista tullut yllätyksenä. Ehkä Mercatorin projektiota ei tosiaan tulisi käyttää missään muussa, kuin sisustustarroissa?
Ensitöiksemme mittasimme Suomen pohjoisimmasta osasta alueen, jonka pinta-alaeroja vertailimme eri projektioiden välillä. Tämän lisäksi vertailuun otettiin myös Suomen levein kohta, jonka pituus vaihteli projektioiden välillä myös runsaasti. Alla olevasta taulukosta näkeekin oivallisesti projektioiden väliset vaihtuvuudet.
Kuva 1. Taulukon 1 laatimiseen mitatut alue ja pituusmatka. Kartassa käytetty Lambertin oikeapintaista projektiota. Kartan on tarkoitus olla vain käsityksen antava, joten pohjoisnuolta tai mittakaavaa ei ole lisätty. Sori!
Taulukko 1. Suomen pohjoiskärjessä mitatun alueen pinta-ala sekä Suomen leveimmän kohdan pituus (Kuva 1.) mitattuna eri projektioiden avulla.
Mercatorin projektio vääristää alueita sitä enemmän, mitä kauemmas liikutaan päiväntasaajalta. Koska iki-ihana Suomemme sijaitsee pitkällä pohjolassa, on vääristymän suuruus niin merkittävä. Kuten Reetta Lehto bloginsa toisessa julkaisussa mainitsee, Euroopan komissio suosittelee käytettäväksi Lambertin oikeapintaista projektiota juurikin väärinkäsitysten minimoimiseksi.
Asiaan! Mitä kurssikerta olisi ilman QGIS:in karttaesityksiä? Toinen kurssikertamme oli pitkälti yhä ohjelmistoon tutustumista sekä toistoa, toistoa ja toistoa. Koin erityisen hankalaksi tiedostojen tallentamisen tiettyyn projektioon, mutta uskoisin muutamatuntisen istunnon jälkeen masteroineen tämän upean taidon. Luennon aikana myös selveni moni asia, jotka olivat ensimmäisen luentomme jälkeen jäänyt hieman pimentoonsa.
QGIS:in avulla muun muassa loin tämän karttaesityksen, jossa Lambertin oikeapintaisen ja Mercator -projektion välinen ero pääsee todella kunniaansa:
Kuva 2. Mercator -projektion aiheuttama vääristymä Suomen kuntien pinta-aloihin verrattuna Lambertin oikeapintaiseen projektioon. Kuvassa tummimman alueet ovat niitä, jotka vääristyvät Mercator -projektiossa eniten.
Tämähän laittaa aivan sanattomaksi. Vääristymä on pahimmillaan 429%?! Suomen pohjoisosat ovat miltei 4,5 kertaiset todelliseen verrattuna Mercatorin projektiossa! Kuka haluaa käyttää moista valheiden karttaprojektiota? En minä ainakaan! Toki olisi Chanelia jos Suomi olisi todella moninkertainen nykyiseen verrattuna mutta näin ei ole.
Koin kuuden luokan riittäväksi karttaesitystä luodessa, sillä vastaavassa liukuvasti vaihtelevassa luokittelussa värit erottavat toisistaan hyvin. Kuitenkin jo seitsemän luokan kanssa erityisesti vaaleiden sävyjen ero alkoi olla jo hieman liian hienovarainen.
Mercatorin projektiossa on kuitenkin paljon hyvääkin. Se on tunnetuin karttaprojektioistamme ja sen avulla maapallon kartta on helposti nähtävissä kokonaisuudessaan, joskin ei oikeassa muodossaan. Projektiota on myös käytetty runsain määrin navigoimiseen, sillä sen avulla suoraan kulkevien reittien (Esimerkiksi laivareitit) mittaaminen on mahdollista suuren mittakaavan kartoissa ilman vääristymiä. Myös päiväntasaajan alueiden kartoittaminen Mercatorin projektion avulla on täysin suotavaa. Kiitos Britannica.com tästä tietoiskusta!
We need to go deeper! Kurssikerran aineistossa on myös tiedot eri kuntien natura-alueiden pinta-aloista. Aineiston avulla muunsin kampuksemme kirjastossa kupillisen kahvia oheiseksi karttaesitykseksi. Voilá!
Kuva 3. Natura-alueiden prosentuaalinen osuus kuntien pinta-aloista Lambertin oikeapintaisessa ja Mercator -projektiossa. Huomioi eri janamittakaavat!
Halusin käyttää aluksi molemmissa kartoissa samaa legendaa, jotta ero olisi oikeasti huomattava. Loin myös erillisen karttaesityksen, jossa hyödynsin aikaisemmassa julkaisussa mainitsemaani Jenksin luokittelumenetelmää myös Mercatorin projektioon.
Viittasinko juuri omaan blogiini? Kyllä viittasin.
Kuva 4. Natura-alueiden prosentuaalinen osuus kuntien pinta-aloista Mercator -projektiossa. (Jenksin luokittelu)
Mercator -projektiossa Natura 2000 -alueiden osuus osuu 15 prosenttiyksikön sisään koko Suomessa. Todellisuudessa esimerkiksi Lapissa on kuntia, joissa Natura-aluetta on miltei koko kunnan ala. Jenksin luokittelua käytettäessä laskemaan Natura-alueiden määrää Lambertin oikeapintaisessa projektiossa, on vaihtelevuus nollasta 98.9 prosenttiin! Pöyristyttävää!
Tämän kurssikerran opetus on selvästi se, ettei Mercator -projektiota tulisi käyttää koskaan. Kotiin päästyäni revin aiemmin mainitsemani sisustustarrakarttani seinältä alas.
You know you love GIS
XOXO
Antti
Lähteitä: Reetta Lehto, Reetan blogi - Kurssikerta 2 Julkaistu 28.1.2018 - Viitattu 2.2.2018 Encyclopedia Britannica - Mercator Projection Julkaistu 20.7.1998 - Viitattu 2.2.2018 Tina Fey giving herself a high five -GIF Vaingisjuttuja -kuvan tausta: https://cdn.notonthehighstreet.com/system/product_images/images/001/954/992/original_antique-map-of-the-world-poster.jpg
