Hei, rakas lukija!
Ennen kuin jatkat tämän julkaisun lukemista yhtään eteenpäin, voisitko vilkaista aivan hetkisen ajan tätä karttaa:
Kuva 1. Konfliktivuosien lukumäärä sekä timanttikaivos- ja öljynporausalueiden sijainnit Afrikassa
EIKÖ OLE HIENO! En ole koskaan pitänyt itseäni kovin taiteellisena ihmisenä, mutta tämän voisin vaikka kehystää ja laittaa seinälleni repimäni sisustustarrakartan tilalle. (Ei siitä sen enempää, still hating Mercator 4ever.)
Kolmannella luennollamme siirryimme kaukomatkan tavoin Suomesta aivan toiselle mantereelle. Tehtävä muistuttaa ihanasta parin vuoden takaisesta lomamatkastani Kap Verdelle. <3
Afrikka pääsi suurennuslasin alle ja mikä väri olisikaan parempi kuvaamaan kyseisen mantereen konfliktimääriä verrattuna timanttikaivos- ja öljynporausalueisiin kuin herkulliset pinkit, lilat ja keltaiset!
Konfliktivuosien määrillä ei kartassa varsinaista selvää kytköstä ole esimerkiksi timanttikaivoksiin tai öljynporausalueisiin muutamia poikkeusalueita lukuun ottamatta. Timanttikaivosalueille konflikteja kuitenkin esiintyy selvästi enemmän. Annetussa aineistossa myös esimerkiksi timanttikaivosten perustamisvuodet ja konfliktien tapahtumavuodet kulkevat varsin hyvin käsi kädessä. Öljynporausalueilla konfliktien määrä on vähäisempi.
Kuitenkaan, koska lopullisessa kartassa kaivosten tai konfliktien vuosia ei ole merkitty erikseen, emme voi suoraan päätellä konfliktien liittyvän kaivostoimintaan, kuten Salla-Sofia bloginsa kolmannessa julkaisussa huomauttaakin. Oh well, kartasta tuli silti kaunis.
Luennolla käytiin läpi niin paljon uusia asioita, että koin tarpeelliseksi tutustua aivan alusta asti niihin myöhemmin itsenäisesti. Pääpointti luennolla tehdyissä tehtävissä oli oppia noin 500 eri tapaa yhdistää tietokantoja toisiinsa ja luoda uutta tietoa karttapohjien ominaisuus- ja sijaintitietoja apunaan käyttäen.
Yllä olevan söpön kartan lisäksi väsäsin alla olevan, jossa perehdytään Facebookin läpäisevyyteen (eng. Penetration – Penetraatio) Afrikassa. Kartassa näkyy, että Facebookin käyttäjiä kaikista internetin käyttäjistä on esimerkiksi Eurooppaa lähinnä olevissa maissa, sekä niiden lähettyvillä.
Pienellä taustatutkimuksella selviää afrikkalaisen uutismedia Quartzin artikkelin myötä, että suurin osa Facebookin käyttämisestä Afrikassa tapahtuu puhelimitse ja mantereen väkirikkaimmassa maassa Nigeriassa Facebook-käyttäjien määrä on myös suurempi kuin missään muussa Afrikan maassa. Artikkelissa on myös erikseen oma diagramminsa kuvastamaan, missä maissa matkapuhelinten läpäisevyys on suurinta Afrikassa. Kuitenkin, Afrikassa Facebookin käyttäjämäärät verrattuna internetin käyttäjiin on valtavat!
Myös Somaliassa ja esimerkiksi Madagaskarissa aineiston mukaan 100% internetin käyttäjistä on Facebookissa. En tiedä uskonko aineistoon 100%.
Annetuissa aineistossa kiistelty Länsi-Sahara on muuten merkattu erikseen omaksi valtiokseen, respect!
Kuva 2. Facebookin läpäisevyys Afrikassa v. 2017 – Aineistona on käytetty tilastotietoa internetin ja Facebookin käyttäjistä vuodelta 2017
Afrikkakarttasethan eivät kuuluneet varsinaisesti edes blogiin laitettaviin aineistoihin mutta the things we do for GIS, am I right?
Mennään suoraan itse tehtävään. On aika palata Suomeen.
Itsenäisen tehtävän aikana opin toden teolla, mikä QGIS:iä käyttäessä on tärkeintä: Tallentaminen, tallentaminen ja tallentaminen. Ohjelman kaaduttua n. kymmenennen kerran läppärilläni, ymmärsin tallentaa projektin miltei jokaisen eri työvaiheen jälkeen. Tämähän on nerokasta! Noh, projekteja tallentaessa ymmärsin myös ainakin osittain, mitkä toiminnot saattavat aiheuttaa ohjelman kaatumisen välillä ja opin tekemään työvaiheita siinä järjestyksessä, että komennot ei olisi välttämättä niin raskaita pyöritettäväksi(?) Ohjelman kaatumisen vuoksi jouduin työstämään karttoja uudelleen ja uudelleen niin moneen kertaan, että opin varmasti työvaiheet, täydellistä!
Tutkimme itsenäisharjoittelussa Suomen valuma-alueita ja opimme runsaasti uusia termejä, kuten MQ, MNQ, MHQ. Tavoitteena on saada kartalle näkyviin jokaisen valuma-alueen tulvaindeksi, jota pystyy osoittamaan kahdella eri tavalla, sekä järvisyysprosentti.
Tehtävänantoja oli kahdenlaisia, joista valitsin kunnianhimoisena ilmeisesti haastavamman. Tämä osoittautui kyseenalaiseksi päätökseksi, sillä avunpyytämisestä muilta kurssilaisilta tuli hetkessä vaikeampaa.
Aloitin kuitenkin kartan työstämisen laskemalla itse valuma-alueille sekä järville pinta-alat ja laskemalla, kuinka paljon järvien pinta-alasta osuu kullekin valuma-alueelle, näiden laskutoimitusten työstämiseen kului luultavasti eniten aikaa ja Join attributes by location -työkalu osoittautui suurimmaksi vihollisekseni.
Onneksi löysin luotettavaakin luotettavammasta Wikipediasta artikkelin ”Luettelo Suomen vesistöistä”, jossa vesistöille on myös laskettu järvisyysprosenttinsa. Artikkelin tietojen avulla pystyin tarkistamaan laskujeni paikkansapitävyyden.
Lopullisessa ominaisuustaulukossani oli omat sarakkeet valuma-alueiden sekä järvien pinta-aloille, eri virtaamille (Keskivirtaama MQ, keskiylivirtaama MHQ sekä keskialivirtaama MNQ), valuma-alueiden järvisyydelle ja maa-alalle prosentteina sekä valuma-alueiden laskettu tulvaindeksi. Laskin tulvaindeksin kaavalla MHQ/MQ, eli keskiylivirtaaman ja keskivirtaaman suhteella. Tällöin saadaan luku, joka kertoo kuinka monikertainen vesimäärä alueella virtaa tulva-aikana.
Kuva 3. Lopullinen attribuuttitaulukko valuma-alueeni karttalayerille. Laskin itse taulukkoon järvialueiden pinta-alat valuma-alueilla, prosentit järvisyydelle sekä maa-alalle sekä valuma-alueiden tulvaindeksit.
Lopullinen karttaesitykseni näyttää tältä, voilá!
Kuva 4. Tulvaindeksi sekä järvisyyden ja maa-alueiden määrä Suomessa valuma-alueittain. Kartalla tummimpana näkyvät ne alueet, joilla tulvat ovat yleisimpiä ja voimakkaimpia. Korkeat tulvaindeksit sijaitsevat Pohjanmaan sekä muiden rannikkoalueiden valuma-alueilla.
Olen lopputulokseen tyytyväinen. Käyttämäni ympyrädiagrammit ovat toki varsin pieniä pienimpien valuma-alueiden osalta, mutta niiden lukeminen on silti helpompaa, kuin pylväsdiagrammien, joilla ei ole minkäänlaista vertailukohdetta. Ympyrädiagrammi kuitenkin on 100% jaettuna eri osioihin, joten pienimmistäkin ympyröistä suurpiirteinen luku on helppo nähdä.
Kartalta näkee, että tulvaindeksi on korkeimmillaan rannikolla sekä alueilla, joissa järvisyys on pienimmillään, sillä vesien varastoituminen järviin vähentää tulariskiä. Lisäksi opin Vivi Tarkan blogista ehkä jopa itsestäänselvyyden, joka itseltäni jäi täysin huomiotta. Suurimmilla valuma-alueilla tulvaindeksi on pienempi, sillä vesien valuma-aika jokia pitkin on pidempi kuin pienillä valuma-alueilla, mielenkiintoista!
Ehkä tämän itsestäänselvyyden missaaminen tarkoittaa, ettei minusta ole lumalaiseksi.
Harmin paikka.
Follor your GIS-dreams!
XOXO
Antti
Opitut asiat kolmannen luennon tehtävistä:
– Tallenna
– Tallenna
– “Save as..”
– Karttojen uudelleentekeminen on tapa oppia, stay positive <3
Lähteitä: Salla-Sofian blogi - "Kolmas kurssikerta: Afrikan konflikteja ja Suomen tulvaindeksejä" Julkaistu 6.2.2018 - Lainattu 10.2.2018 Quartz Media LLC - "More people use Facebook in Nigeria than anywhere else in Africa" Julkaistu 6.2.2016 - Lainattu 10.2.2018 Wikipedia - "Luettelo Suomen vesistöistä" Lainattu 11.2.2018 Vivi - "Haloo! Tulvariski!" Julkaistu 31.1.2018 - Lainattu 10.2.2018 Vaingisjuttuja-kuvan tausta: https://fsmedia.imgix.net/e3/65/af/fe/f8db/4252/8dec/c3f9f06d72ee/lifeinspacejpeg.jpeg
