Heaven is a place on earth with GIS

Kuudes kurssikerta alkoi reippailulla kipakassa pakkassäässä fuksikollega Tuuli seuranani. Valitsimme Kumpulan lähialueilta julkisia paikkoja, joita merkkasimme ylös ja arvioimme tilojen viihtyisyyttä esimerkiksi hengailutarkoitukseen. Edellisen yön aikana Helsinkiin oli laskeutunut pakkasrintama ja 15 asteen pakkanen herätti varmasti jokaisen ryhmäläisen tällä aamuluennolla. Pakkasilma näkyi myös luultavasti ryhmäläistemme viihtyisyysarvioinneissa.
Reippailun päätteeksi opimme myös, että saman olisi voinut tehdä itse GIS-luokan syövereistä QGIS-ohjelmistoon saatavan Google maps -lisäosan avulla. Kiitos 2018.

Käytimme Google maps -lisäosaa vielä erikseen Helsingin katukuvan kaupallisuusasteen tutkimiseen. Tämä tuntui kivalta lisältä kurssin sisältöön, sillä ohjelmistojen käyttö on ollut runsaasti pelkkää kaksiulotteisten karttojen tutkimista sekä taulukoiden lukemista. Kaupallisuutta ilmoitimme kartoilla interpolointitekniikalla, jossa kartalla mitatut kaupallisuusasteet näkyvät sitä tummempina, mitä enemmän kauppoja alueella on. Liittäisin tähän kauniin tuotokseni, mutta QGIS kaatui luennon aikana lennättäen tuotokseni bittikaatopaikalle. “:)”

Varsinainen blogiin liitettävä tehtävämme koski internetistä löytyvää taulukkotietoa. Käytimme kolmesta eri lähteestä, maanjäristys-, tulivuori- sekä meteoriittitietokannoista saatavia tietoja. Opimme luennon aikana muuttamaan excel-taulukoit CSV-tiedostoiksi, jonka kautta taulukoidun tiedon avaaminen QGIS:ssä onnistuu. Itsenäistehtävän tarkoitus on luoda karttoja näiden kolmen tietokannan avulla siten, että niitä pystyy mahdollisesti käyttämään opetuksessa. Tuumasta toimeen!

Tein tylsän päätöksen ja tein yhden kartan jokaisesta tietokannasta.

Tulivuoritietokannassa oli eroteltuna eri vuorityyppejä, joten päätin suodattaa niistä näkymään vain maailman yleisimmät kolme tulivuorityyppiä: kilpitulivuoret, kerrostulivuoret sekä tuhkakartiot.
Luomani kartta soveltuu hyvin juurikin opettamaan maapallon vulkaanista toimintaa koululaisille, sillä eri vuorityyppien alueellinen sijoitus näkyy kartalla hyvin. Kuten esimerkiksi Matti blogiinsa tekemällä kartalla osoittaa, kerrostulivuoret sijoittuvat useimmiten juurikin litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeille. Kilpitulivuoret, jotka muodostuvat juoksevasta, kuumasta basalttisesta laavasta, sijoittuvat alueellisesti useimmiten laattojen erkanemisvyöhykkeille. Latasin netistä vielä karttaan liitettävän vektoritiedoston mannerlaattojen saumakohdista, arigatou gozaimasu sciencebase.gov-san

Kuva 1. – Yleisimmät tulivuorityypit ja niiden sijainnit kartalla.
Aineiston lähde: National Oceanic and Atmospheric Administration, Department of Commerce

Kartasta kuitenkin näkee myös, miten kaikkia kolmea tulivuorityyppejä löytyy samoilta alueilta. Tämä johtuu esimerkiksi niiden ikien vaihtelevuudesta sekä siitä, että tulivuorityypit syntyvät sen mukaan, kuinka syvältä maan uumenista tulivuoren laava on peräisin. Eli myös laattojen erkanemisvyöhykkeillä on sitkeän ryoliittisen laavan synnyttämiä kerrostulivuoria.

Pidän itse paljon kartan yksinkertaisesta ulkonäöstä. Sovitin karttaani myös vektorilayeriä, josta näkyy mannerlaattasaumojen liikesuunnat, jotta eri alueiden paikantaminen olisi helpompaa, mutta tiedon sovittaminen legendaan ja yleisilmeeseen osoittautuikin hankalaksi. Nyt kartassa täytyy käyttää hieman maantieteilijän hoksottimia ja muistella laattojen liikkeet, mutta kaikkihan ne varmasti muistaa. 🙂

Toinen karttani koski maahan pudonneita meteoriitteja. Lataamani meteoriittitietokanta oli valtava ja pisteiden määrä kartalla teki niiden tarkemman tutkiskelun hankalaksi. Rajasin tietokannan niihin meteoriitteihin, jotka ovat pudonneet 2000-luvun aikana maan pinnalle. Kartan laatimisen viimehetkinä tajusin myös, että aineistoon on rajattu erikseen, onko meteoriitti löydetty vai pudonnut kyseisenä vuonna, joten loppujen lopuksi pisteiden määrä rajoittui vielä vähäisemmäksi.
2000-luvun meteoriittien lisäksi rajain alkuperäisestä tietokannasta viisi massaltaan suurinta meteoriittia. Lisäsin myös pisteiden kohdille näille meteoriiteille niiden massan kiloina.

Kartta 2. – 2000-luvun aikana maan pinnalle pudonneet meteoriitit sekä maailmanhistorian viisi massaltaan suurinta meteoriittia.
Aineiston lähde: https://fusiontables.google.com/DataSource?docid=1vHSvjNgCIl6kRhFXPHhvESnnYx_ShToJWtWdjm8#rows:id=1

Tämä kartta voisi mielestäni jopa olla hieman informatiivisempi. Esimerkiksi olisi hyvä tietää, että suurin osa 2000 luvun aikana pudonneista kappaleista on näihin suurimpiin meteoriitteihin varsin pienikokoisia. Tämän vuosituhannen aikana pudonneet kappaleet ovat kooltaan välillä 20g ja 1,6kg painoisia. Näistä suurin, Huaxiin Kiinaan pudonnut kappale putosi vuonna 2010. Meteoriiteista löytyy varsin yksityiskohtaista tietoa LPI:n (Lunar & Planetary institute) verkkosivuilta, josta meteoriitteja voi hakea esimerkiksi nimen avulla.

Kolmas karttani koostuu useasta kuvasta, jotka yhdistin GIF-animaatioksi Adobe photoshopin avulla. Kartta-animaatiossa ilmenee kymmenen vuoden aikana (2004-2014) tapahtuneet maanjäristykset pistetietokantana. Erittelin eri layereiksi magnitudin tarkkuudella tapahtuneet järistykset ja muodostin animaation, jossa pisteet ilmestyvät kartalle voimakkaimmasta järistyksestä lähtien. Koin olevani original animaatioideani kanssa, mutta Lia blogissaan oli hyödyntänyt myös animaatiotaitojaan.

Lian kartta: Does yoga, got into Yale, vacations in Bora Bora
Antin kartta:  Steals dead people’s identity, alcoholic, wears Guess

Kuva 3. – 1.1.2004 – 1.1.2014 aikana mitatut maanjäristykset (5+ Richter), GIF-animaatio
Aineiston lähde: Northern California Earthquake Data Center

Kartta on oikeasti mielestäni selkeä sekä nätti ja olen siitä hyvin ylpeä. Tajusin tosin hieman myöhässä, että 7-7,9 ja 6-6,9 magnitudin pisteet ilmestyvät animaatiossa kartalla samaan aikaan. Toisaalta niiden ero on huomattava koon ja värin puolesta, joten tästä ei tarvinne tehdä suurinta numeroa. Vastaavanlainen animoitu oppimateriaali sopisi hyvin osoittamaan richterin järjestelmän logaritmisuutta, sillä esimerkiksi 5-5,9 richterin järistysten määrä (18331) on monituhatkertainen verrattuna yli 9 richterin järistysten määrään (2). Maanjäristystietokannat myös esittävät kauniisti mannerlaattojen muotoja, sillä järistykset tapahtuvat useimmiten näillä saumakohdilla.

Opetuskarttojen luominen oli mielestäni hauskaa ja opettavaista. Viimeistään näiden tehtävien aikana opin käyttämään aineistojen rajaamista halutulla tavalla ja eri tietokantojen yhdistämistä. Myös excel-tiedostojen siirtäminen sijaintitietoineen kaikkineen QGIS:iin oli varsin säväyttävä kokemus, terveisin Excel fanboy. Seuraavan postauksen aineisto onkin kokonaan netistä itsehaalittua shapefile- ja excel-tiedostoa!

You know you love me
XOXO
QGIS
Antti

 

 

Lähteitä:

Matin blogi, GIS & GUESS - 6. Maanvuoria ja tulijäristyksiä
Julkaistu 26.2.2018 - Lainattu 2.4.2018

Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus - Sciencebase.gov -tietokanta
https://www.sciencebase.gov/catalog/item/4f4e4a48e4b07f02db62303e
Lainattu 1.4.2018

Lunar and planetary institute -meteoriittitietokanta
https://www.lpi.usra.edu/meteor/metbull.php?code=54719
Aineisto tuotettu 13.7.2010, muokattu 9.4.2018, lainattu 2.4.2018

✧*:・゚✧ LIAN BLOGI ・:*☆:・゚ - Kurssikerta VI
Julkaistu 4.3.2018, lainattu 2.4.2018

Kurssikerran taulukkotiedostojen lähteet:

Maanjäristystietokanta: http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html
Tulivuoritietokanta: https://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database
Meteoriittitietokanta: https://fusiontables.google.com/DataSource?docid=1vHSvjNgCIl6kRhFXPHhvESnnYx_ShToJWtWdjm8#rows:id=1

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *