Viimeinen kurssityö alkoi.
Kaiken kauniin on loputtava aikanaan..
Viimeiselle kurssityölle saimme täysin vapaat kädet. Kurssikerran luennolla pyöriteltiin hieman peukaloita, käytiin läpi kurssilla opittua, opeteltiin hieman tiedonhakua GIS-näkökulmasta, mutta tältä ennenaikaisesti lopetetulta luennolta meidän fuksiset heitettiin kylmään maailmaan tätä koitosta varten.
Tehtävänanto:
Tehkää kartta/karttasarja/jotakin kurssilla opittujen asioiden perusteella. The world is your oyster
“:D”
Jo luennon aikana mieleeni juolahti idea tehdä karttasarja merien saastumisesta eri näkökulmista. Etsin täysin yksinkertaista vektoritiedostoa, jossa maailman meret on jaoteltu erikseen, mutta satuin löytämään yksityiskohtaisemman vaihtoehdon. Maapallo on jaettu merialueisiin riippuen esimerkiksi siitä, minkä maan omistuksessa alue on. Sen koko voi myös määrittyä luonnollisin perustein ja ekosysteemien mukaan. (lähde) Tämä vaihtoehto osoittautui myös paremmaksi vaihtoehdoksi myöhempää tiedonhakua varten.
Maapallon merialueet – Lähde
Latasin ESRI shapefile -tiedoston EEA:n sivustolta (European Environment Agency)
Merialueita löytyy kuitenkin myös muilta alueilta, kuin niistä mihin halusin itse keskittyä. Lisäksi tiedostossa oli runsaasti kiisteltyjä (disputed) alueita. Halusin tietokantanu kattavan yksinkertaisesti vain rannikoilla olevat varmasti viralliset merialueet, sillä olen kurssin aikana kokenut myöhemmät tehtävät tietokantaliitokset osuvan näiden alueiden kanssa nappiin helpoiten.
Eli hupsispupsis parin hiirenklikkauksen avulla viskasin vex sisämaiden merialueet sekä kiistellut alueet, jotka osuivat esimerkiksi virallisten merialueiden sisälle.
Tajusin tässä vaiheessa vektoritiedoston olevan VALTAVA. Hienoa, että alue on digitoitu näin tarkasti, mutta koulun koneiden ja fuksiläppärini jatkuvan kaatuilun jälkeen päätin tehdä asialle jotain. Ohjelma pyöritti tuskallisen kauan Simplify geometries -työkalua läpi ja olin jo pari kertaa menettämässä toivoa ja heittämässä hanskoja tiskiin, mutta yksinkertaistaminen onnistui kuin onnistuikin. Jihuu!
(Tässä vaiheessa blogiani kirjoittaessa tuli mieleen myös, että olisi ehkä voinut ottaa muutaman välivaihescreenshotin tekemisistäni, mutta jälkiviisastelulle ei ole tässä blogissa tilaa!)
Osoitteesta marineregions.org löysin myös järkyttävän hyvää dataa siitä, miten eri tekijät vaikuttavat merialueisiin. Opin, että yleinen tapa mitata eri asioiden aiheuttamaa kuormitusta merialueisiin on Pressure Score -niminen mittari, joka ilmoitetaan arvolla 0-1. 0 tarkoittaa olematonta kuormitusta ja 1 tarkoittaa erittäin suurta kuormitusta. Simple as that!
Kaikki aineistoni olivat taulukkopohjaisia, joten ne piti muuntaa ensin CSV-muotoon. Samalla yksinkertaistin taulukoita, koska käsiteltävä projekti on jo valmiiksi niin suuri. Aineisto löytyi yllä mainitusta marineregions.org-sivustolta. Suora linkki
Seuraavat asiat pääsivät tässä tehtävässä suurennuslasini alle:
– Muovijätteen aiheuttama kuormitus
– Kemikaalien aiheuttama kuormitus
– Kaupallisen kalastuksen aiheuttama kuormitus
Yhdistin tietokantaliitosten avulla tiedot näistä kuormittavuuksista pohjakarttaani. Lisäksi käytin visualisointiin aikaisemman kurssikerran aikana käytetyä rasterimuotoista tiedostoa maailmankartasta.
Vaikka pohjana kartassani toimi koko maailma merialueineen, halusin keskittyä jokaisessa kolmessa aiheessa maailman eri kolkkaan sen perusteella, mitä itse tiedän näiden tekijöiden aiheuttamasta vaikutuksesta meriimme.
Aloitin muovijätteen aiheuttamalla kuormituksella ja suuntasin Väli-Amerikkaan, erityisesti Karibian saarille, tässä kartta:
Kuva 1 – Muovisaasteiden aiheuttama paine/kuormittavuus rantojen merialueilla – Väli-Amerikka – Paine ilmoitetaan painekertoimella, jonka ääripäät ovat 0 ja 1, 1 tarkoittaa erittäin suurta kuormitusta ja 0 miltei koskematonta aluetta.
Kartasta ilmenee, että muovisaasteet aiheuttavat Väli-Amerikan sekä sen Etelä- ja Pohjois-Amerikan puoleisille rannoille vähintään jonkinlaista kuormitusta. Kuitenkin katse kiinnittyy helposti Karibian rannoille sekä Iso-Britannian omistaman Bermudan alueelle Floridan itäpuolelle.
Erityisesti Karibia sijaitsee maantieteellisesti niin alueellisesti kuin sosiaalisestikin huonolla paikalla. Pohjois- ja Etelä-Amerikan väkirikkaiden osien läheisyydessä (Florida ja EA:n pohjoisrannikko) sen merialueet kärsivät helposti muiden saasteista.
Lisäksi Karibian alueen maat ovat hyvin köyhiä, joten kunnollista jätteidenlajittelua/kaatopaikkajärjestelmää ei kaikkialta vielä löydy. Saarivaltioina roskat päätyvät hyvin helposti mutkankin kautta mereen. Tutkimusten mukaan vuoteen 2050 mennessä meristämme löytyy painolta enemmän muoviroskaa, kuin kalaa.
(Caroline Power – Lähde)
Tärkein keino estää tämän tapahtuminen on tietenkin maailmanlaajuinen kierrätys ja muovinkäytön vähentäminen ja ajan myötä lopettaminen täysin. Kuitenkin yllämainituissa köyhissä maissa asioiden hoitaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Vastaavissa mietelmissä päätyy yleensä lopputulokseen, että tämäkin ongelma selvitetään vain köyhyyden poistamisella.
Merten kuormitus ei tietenkään koske vain köyhiä maita, mutta myös me länsimaalaiset saisimme ottaa opiksi joistakin asioista. Seuraavaksi käsittelyyn pääsee kemikaalien aiheuttamat mahdolliset vauriot rannikoiden merialueisiin ja suurennuslasin alle pääsee oma rakas Eurooppamme. Tässä kartta:
Kuva 2 – Kemikaalisaasteiden aiheuttama paine/kuormitus rantojen merialueilla – Eurooppa
Euroopan rannikkoalueet näyttävät kauniin punaisilta kaikkialla.
Euroopassa maanviljely työllistää runsaasti asukkaita. Agrikulttuurille mantereellamme on varattuna hurjat 40%! Tämä kattaa kuitenkin kaiken agrikulttuuri-käsitteen sisälle kuuluvan ja myös mahdolliset alueiden sisällä sijaitsevat asuinalueet, mutta silti luku on suuri.
Maanviljelyn kääntöpuolena ovat juurikin siinä käytettävät kemikaalit, jotka juontuvat esimerkiksi hyönteistentorjunnasta, lannoituksesta sekä säilöntäaineista. Meriimme päätyvät kemikaalit ovat suurimmaksi osaksi juurikin peräisin maanviljelyalueilta esimerkiksi kasteluvesien mukana kulkeutuneena. Kemikaaleja meriimme päätyy myös sadevesien mukana haihtumisen seurauksena sekä kaupunki- ja tehdasalueilta.
Kaikki tämä yhdistettynä tuottaa valtavan määrän kemikaaleja ja ne aiheuttavat runsaasti ongelmia merissämme.
(Kuva käsittää yksinkertaisesti, miten kaikki saasteet kulkeutuvat paikasta toiseen ja lopulta vesistöihin. Tätä voimme kuitenkin soveltaa myös pelkkien kemikaalisaasteiden kanssa.) Lähde
Suurin vaikutus kemikaaleilla on rehevöityminen, joka näkyy esimerkiksi merilevän lisääntymisessä ja myös Suomessa jokakesäinen kiusa, sinilevä johtuu vesien runsaasta rehevöitymisestä.
Kemikaalit aiheuttavat myös kalakannoissa kuolemia sekä vähäistä syntyvyyttä sekä pahimmillaan juomaveden pilaantumista.
Tutkimustulokset Euroopan merien kemikaalimääristä ovat olleet odotettua pahempia ja uumoillaan, että todellinen laita asialle on vielä synkempi. Pahin tilanne on Ranskan vesistöissä, mutta muut suurvaltiot eivät tule kaukana perässä. Ratkaisu ongelmaan on selvästi kasteluvesien uudelleensuuntaus ja puhdistus, ennen niiden laskemista merivesien joukkoon, mutta tämän vaatii etenkin EU:lta resursseja sekä myös jäsenvaltioiden osallistumista ongelmanratkaisuun.
Viimeisen kartan osalta siirryn vielä enemmän itään päin, kun vuorossa on Aasian manner. Halusin saasteiden lisäksi valita kolmannen aiheen, jota voimme myös mitata kuormittavuusmittarilla.
Aasian ruokakulttuurissa kala kattaa valtavan osan proteiininlähteistä. Kalastus tapahtuu suurimmissa osin kaupallisesti, eli kalastusyhtiöt hoitavat kalastuksen suurien troolareiden avulla. Pienemmissä saarivaltioissa myös yksityisellä kalastustoiminnalla on suuri vaikutuksensa.
Kalastustoiminta ei normaalissa määrin kuormita meriämme, mutta toiminnan ylittäessä kynnyksen, kärsivät merten kalakannat suuresti. Painekertoimella kalastuksen vaikutusta mitataan sillä, miten paljon kalastetuista kaloista on sivusaalista.
Liikakalastusta tapahtuu kaikissa maailman merissä ja erityisesti Aasiassa se on suuri ongelma. Kalan vienti muihin maihin, viime vuosina erityisesti myös Lähi-itään, kattaa myös suuren osan kalastuksesta.
Kiinan valtio omaa paljon rantaviivaa ja se on ulkoistanut kalastustoiminnan myös muiden maiden merialueille Aasiassa.
Alla olevassa kartassa valtion vaikutus merialueille näkyy selvästi tummanpunaisena. Myös yllämainittujen saarivaltioiden ympärillä kuormitus on nähtävissä. Kuormitus näiden valtioiden alueilla olisi luultavasti raskaampi, jos mukaan laskisi myös yksityisen kalastustoiminnan.
Kuva 3 – Kaupallisen kalastuksen aiheuttama paine rantojen merialueilla – Aasia/Oseania
Käyttämäni aineistot ovat hyvälaatuisia ja tarkkoja. Mittaustulokset eri kuormittavuuksin olivat tarkkoja ja niitä löytyi monelta eri vuosilta. Kaikki käyttämäni mittausaineistot ovat vuodelta 2015.
GIS-kurssin lähestyessä (vihdoin) omaltakin osaltani päätökseen, voin todeta oppineeni tämän parin kuukauden aikana runsaasti GIS-ohjelmistojen käytöstä. Opeteltavaa on toki vielä runsaasti, mutta lähtötaso on toden totta asetettu korkealle.
Muiden kurssilaisten tuki on ollut elintärkeää ja muutamaan otteeseen omaltakin osaltani olisi sormi luultavasti mennyt suuhun. Lisäksi suuri kiitos kuuluu vanhemmille opiskelijoille, jotka verestivät muistojaan tästä samaisesta kurssista useaan otteeseen.
Tulevaisuudessa GIS-kursseilla haluaisin harjoitella vielä enemmän eri työkalujen käyttöä ja tiedon visuaalista esittämistä kartalla. Olen tyytyväinen jokaisen gis-työni lopputulokseen, mutta ehkä pinkit kartat saavat jäädä tämän kurssin heiniksi.
Viimeistä blogikirjoitustani varten luin luultavasti jokaisen kurssitoverini viimeisen postauksen, koska juurikin jokaisen alusta loppuun itsetekemät kartat kiinnostivat. Shoutoutit Matille ja Salla-Sofialle New Yorkin koirista ja Yhdysvaltojen kuivuuskartoista. Nättejä karttoja I cry!
Toverini Varpun sanoja lainaten, nyt on itsensä voittanut olo, BYEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!
GIS me you fool
XOXO
Antti
Lähteitä: Marineregions.org http://marineregions.org/about.php Lainattu 10.4.2018 European Environment Agency - Data & Maps https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/data/msfd-regions-and-subregions-1 GIS-aineistoa käytetty kartoissa, lainattu 10.4.2018 Github data - Ocean health index statistics https://github.com/OHI-Science Lainattu 10.4.2018 Science Daily - "Chemical pollution of European Waters is worse than anticipated" https://www.sciencedaily.com/releases/2014/06/140617093224.htm Luotu 17.6.2014 - Lainattu 11.4.2018 Eurostat - Farm structure statistics http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Farm_structure_statistics Data 2015 joulukuu - Muokattu viimeksi 2018 Tammikuu - Lainattu 11.4.2018 The National - Asia's fishind industry is all at sea https://www.thenational.ae/business/asia-s-fishing-industry-is-all-at-sea-1.331228 Luotu 20.8.2013 - Lainattu 11.4.2018 Greenpeace - Problems in our oceans - Bycatch http://www.greenpeace.org/eastasia/campaigns/oceans/problems/bycatch/ Lainattu 11.4.2018 GIS-asiaa á la Matti - Round VII Kirjoitettu 12.3.2018 - Lainattu 10.4.2018 Salla-Sofian blogi - Seitsemäs kurssikerta, Oman kartan tuottaminen Kirjoitettu 4.3.2018 - Lainattu 15.4.2018 Sadvarpu and the battle of GIS - Twitterin aarteita kartalla Kirjoitettu 27.3.2018 - LAinattu 15.4.2018 Vaigisjuttuja-kuvan tausta: https://ohsnapjenny.deviantart.com/art/Pastel-Nebula-325064402