Itsearviointia
Viidennellä luennolla teimme paljon itsenäistä laskutyötä QGIS:in toimintojen kertaamiseksi. Aluksi tehtävät tuntuivat ylitsepääsemättömiltä, mutta jonkin verran asioita kokeiltua ja aiempien luentojen ohjeita muisteltua tehtävien tekeminen alkoi sujua. Tehtäviä tehdessä tuli huomattua, että varsinkin vaativammat eli enemmän työvaiheita vaativat tehtävät oli vaikeampi saada suoritettua. Luennoilla on käyty läpi monia QGIS:in toimintoja, mutta niiden soveltaminen itsenäistehtävissä vaati enemmän ymmärrystä. Suurimman osan itsenäistehtävistä onnistuin ratkomaan niin, että uskoin vastausten olevan oikein (eri asia sitten, ovatko ne oikeasti). Parissa tehtävässä kuitenkin jäin miettimään sitä, että olivatko luvut menneet ihan päin metsää.
Kurssikerralla tutustuimme vektorimuotoisten puskurivyöhykkeiden tekemiseen buffer -työkalulla. Nämä ovat hyödyllisiä esimerkiksi silloin, kun halutaan tutkia mitkä kaikki kartalla näkyvät ilmiöt esiintyvät tietyllä etäisyydellä jostain kohteesta. Puskurivyöhykkeitä voi luoda niin pisteen, viivan ja polygonin muotoisille kohteille. Ne itsessään ovat aina polygoneja. Luennolla käytimme tätä toimintoa esimerkiksi sen tutkimiseen, miten monia rakennuksia ja asukkaita sijaitsi kilometrin säteellä lentokentästä. Buffer -toimintoa kartalla voisi käyttää puskurivyöhykkeiden suunnittelussa, esimerkiksi jokia suojaavien puskurivyöhykkeiden suunnittelussa. Tämän työkalun käyttö jäi hyvin mieleen ja tuntui ymmärrettävältä.
Bufferoinnin lisäksi mieleeni jäi hyvin esimerkiksi se, kuinka voi itse lisätä projektiin polygoneja, pisteitä ja viivoja. Erityyppisten karttojen tekeminen ja muokkaaminen sekä eri muodossa olevan tiedon tuominen ohjelmaan on myös onnistunut suurimmaksi osaksi ongelmitta. Karttojen tekoon liittyvät työkalut, kuten grid ja contour, jäivät myös mieleen kun niitä vielä luentojen jälkeen käytin uudestaan. Se minua jäi mietityttämään korkeuskäyrien tekemisessä, että mistähän saa korkeuskäyrän tekoa varten hankittua rasterimuotoisia korkeusmalleja. En usko muistavani kaikkia työvaiheita ulkomuistista, mutta uskon kuitenkin osaavani löytää oikeat toiminnot hetken pohdinnalla ja kokeilulla. Parhaiten mieleeni jäivät mielestäni visuaalisia tuloksia aikaansaavat toiminnot. Sen sijaan huonommin mieleeni jäivät toiminnot, jotka saivat aikaan muutoksia esimerkiksi pelkästään attribuuttitaulukossa. Kuitenkin esimerkiksi Join -toiminnon käyttö jäi hyvin mieleen. Opin myös muuttamaan attribuuttitaulukossa tietyn sarakkeen tyyppiä aiemman luennon tehtävän kanssa painiessa. Väärä saraketyyppi voi estää työn etenemistä. Estoista puheenollen, myös Join -toiminnossa pitää olla tarkkana sarakkeiden, tällä kertaa niiden tietojen, kanssa. Tietojen yhdistämiseksi tarvitaan samoja arvoja sisältävä sarake, esimerkiksi id-arvoja tai paikkojen nimiä sisältävä sarake. Myöskin karttaprojektioiden tärkeys tuli opittua luennoilla. Väärä karttaprojektio saattoi välillä tehdä vastauksista täysin vääriä, tai välillä jopa johtaa error-ilmoituksiin. Sanna Korpi ottaa blogissaan esille myös sen, että välillä attribuuttitaulukkoon voi eksyä turhia lukuja, jotka pitää osata huomata ja poistaa häiritsemästä.
Aiemmassa postauksessa mainitsin jo työkalusta, jonka käyttö vaati enemmän harjoitusta. Mainitsenpa nyt tässäkin pohdinnassa, että Join attributes by location (summary) hämmentää minua vielä hieman. Olen onnistunut käyttämään sitä ohjeistetuissa tilanteissa, mutta työkalun soveltaminen tuntuu hankalalta, kun en oikein tiedä missä kaikissa tilanteissa sitä voi käyttää. Sen verran ymmärrän, että kyseessä on attribuuttien viemistä tasosta toiseen. Tämän työkalun lisäksi olisi hyvä kerrata vielä rajapintapalvelua ja paikkatietoaineiston lisäämistä, eli Add WFS layer -työkalua. Ennen kaikkea sitä, että mistä lisättäviä linkkejä löytää itse lisää ja miten ne pitikään lisätä. Tämä on hyvä opetella, koska saatavilla on paljon hyödyllistä tietoa jos sitä vaan osaa QGIS:iin lisätä.
Vastaukset
Muiden blogeja lueskellessani huomasin paljon eriäviä vastauksia, jotka kuitenkin olivat lähellä toisiaan. Vastauksiin saattoi vaikuttaa esimerkiksi piirrettyjen polygonien tarkkuus. Itselläni myös bufferoinnissa käytetty ”segments” arvo näytti vaikuttavan vastausten lukuarvoihin.
Lähteet
Korpi, S., 2021. Osaamistason arviointia. Luettu https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/ 23.2.2021.