Viimeinen luentokerta: Kahden muuttujan kartta

Loppu näkyvissä

Kurssi saatiin päätökseen ja olo on hyvä. Viimeisellä luentokerralla tarkoituksena oli tehdä itse mahdollisimman paljon, tehtävätyypin ja aineiston valinnasta aina lopputuotokseen asti. Valitsin tehtävän yksi, eli kahden muuttujan kartan teon. Mietin pitkään aluetta ja muuttujia, joita halusin tarkastella. Toisella nyt menossa olevalla kurssilla on tullut esille kaupunkien turvattomuus ja rauhattomuus, joten se oli mielen päällä kun etsiskelin Suomen maakuntiin liittyvää aineistoa. Päädyin lopulta valitsemaan Suomen maakuntakartan ja tietoja ryöstön sekä ylipäätään rikosten uhreista Suomessa (kuva 1). Tarkoituksenani oli näyttää kartalla, kuinka ryöstöjen ja ylipäätään rikosten uhrien määrät ovat jakautuneet maakunnittain.

Aineiston kerääminen

Vaikeinta itselle kartan teossa oli kunnollisen ja sopivan aineiston kerääminen. Ennen kuin valitsin kunnolla tarkasteltavaa paikkaa, etsin erilaisia aineistoja Yhdysvalloista ja Euroopasta. Päädyin kuitenkin lopulta Suomen maakuntakarttaan ja StatFin:istä löytyneisiin aineistoihin. Monen muunkin, kuten Liisan blogissa oltiin löydetty aineistot StatFinin avulla. Sieltä on helppo valita tarvittavat muuttujat, tallentaa tiedosto csv muotoisena ja tarvittaessa muokata Excelillä sopivaksi. Niin teinkin, että sain muokattua kaikki ääkköset Join-työkalun toimimiseksi. Pohjakartan sain Tilastokeskuksen paikkatietorajapinnasta.

Karttojen teko

Mietin pitkään sitä, millaista diagrammia käyttäisin toisen muuttujan esittämisessä. Huomasin, etten vieläkään ollut täysin varma siitä mitkä asiat kannatti esittää prosenttiosuuksina ja mitkä pystyi esittämään kokonaislukuina. Tuntui kuitenkin järkevältä esittää koropleettikartan uhrien määrät prosentteina kaikista uhreista, ja diagrammeja kokeilin esittää niin prosentteina koko maan ryöstöistä kuin kokonaislukuinakin. Tulokset näyttivät kartassa suunnilleen samalta, mutta lukumäärien väliset erot maakuntien välillä olivat selkeämmin näkyvissä, kuin prosentteina esitettyinä.

 

 

Kuva 1. Rikosten uhrit (%) ja ryöstön uhrien lukumäärä maakunnittain vuonna 2018.

Kartta onnistui mielestäni hyvin. Ainoa silmiinpistävä tekijä on Uusimaan ryöstöjen uhreja esittävä pylväs, joka toisaalta kertoo hyvin Uusimaalla esiintyvän rikosten paljouden, mutta toisaalta se leikkaa muitakin maakuntia eikä pysy maakuntansa rajojen sisällä, kuten muut palkit.

On hyvä huomauttaa, että aineisto ei käsitellyt kaikkien mahdollisten rikosten uhreja Suomessa, vaan aineistossa esitettiin vain joitain rikoksia. Aineiston tuntemisella onkin merkitystä, koska karttaa katsoessa voi helposti luulla sen esittävän kaikkien rikosten uhreja.

Kartassa vertaillaan siis sitä, kuinka suuri osuus koko Suomen rikoksista tapahtui kussakin maakunnassa. Väkiluvut vaikuttavat tuloksiin, kuten huomata saattaa. Uusimaalla väkiluku on suurin, ja väri kartalla tummin. Kartta ei kerro, kuinka suuri osa kunkin maakunnan väestöstä oli vuonna 2018 aineiston mukaan jonkinlaisen rikoksen tai ryöstön kohteena. Tällainen kartta kertoisi ehkä enemmän maakunnan rauhattomuudesta, sillä maakuntien välisillä väkiluvuilla ei olisi enää niin suuri merkitys. Päätinkin tehdä toisen kartan, joka esitti juuri tätä.

Kuvassa 2 näkyy tulos. Esitin siis sen, kuinka suuri osa väestöstä oli rikoksen kohteena. Tämä muutti kartan väritystä selvästi, vaikka yhäkin Uusimaa pysyi korkealla rikosten uhrien määrän kannalta. Nyt esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa eivät ole yhtä tummia, verrattuna Keski-Suomeen ja Kainuuseen. Tarkoituksena oli tehdä ympyrädiagrammit samalla tyylillä ryöstöjen uhreille, mutta uhreja oli niin vähän koko väestöön verrattuna, ettei ympyrädiagrammeja ollut mahdollista tehdä. Senpä takia tein aiemmin mainitsemani pylväsdiagrammit, jotka esittävät maakunnan ryöstön uhrien osuutta koko Suomen ryöstöjen uhreista. Paikat, joissa ryöstöjä oli vähän, oli vaikeampi verrata kuvan 1 karttaan verrattuna. Ainakaan Uusimaan pitkän pylvään ongelmaa ei enää ole.

Kuva 2. Rikosten uhrit väestöstä ja alueen ryöstön uhrien osuus uhrien kokonaismäärästä maakunnittain vuonna 2018. 

Kahden muuttujan esittämiselle olisi ollut kiva kokeilla muitakin tapoja, mutta näidenkin karttojen väkertämisessä meni yllättävän paljon aikaa aineistoa etsiessä ja Field Calculatorilla leikkiessä. Esimerkiksi Henrietan blogista löytyy todella hieno ja kiinnostava kartta, johon on mahtunut vaikka millaista tietoa.

Valitsemani aihe oli mielestäni kiinnostava ja hyvillä mielin lopettelen kurssin tähän. Oli todella hyödyllistä oppia käyttämään QGIS:iä ja uskon kyllä, että niistä on tulevaisuudessakin hyötyä.

Lähteet

Blogit:

Ahokas, L., 2021. vika(7.) kurssikerta. Luettu osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/> 23.3.2021.

Nyström, H., 2021. Kurssikerta 7. Luettu osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/nystrhen/> 23.3.2021.

Aineisto:

Kansalliset aineistot. Tilastokeskus. https://geo.stat.fi/geoserver/tilastointialueet/wfs

11cn — Eräiden rikosten uhrit iän mukaan maakunnittain, 2009-2019. StatFin-tietokanta, Tilastokeskus. Saatavilla <https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/>.

 

 

Kuudes luentokerta: maanjäristysten ja tulivuorten sijainteja kartalla

Karttasarja: tulivuoret ja maanjäristysten magnitudit

Kuudennella luentokerralla oli tarkoitus tehdä opetustarkoitukseen sopivia karttoja luonnonhasardeista maailmalla. Kartoissa esitän tulivuorten ja maanjäristysten sijainteja. Karttoja oli tarkoitus tuottaa alunperin kolme, mutta päädyin tekemään vielä yhden lisää, sillä tietoa maanjäristyksistä ladatessani jouduin jakamaan magnitudit yli kolmeen luokkaan, muuten ladattavan tiedon määrä oli liian suuri.

Maanjäristykset ovat vuoden 2016 alusta vuoden 2017 esiintyneitä maanjäristyksiä, eli yhden vuoden aikana esiintyneitä maanjäristyksiä. Ajatuksenani oli ensin ladata maanjäristyksistä tietoa monelta vuodelta, mutta joidenkin tiedostojen koko oli liian suuri ladattavaksi. Toisaalta yhden vuoden maanjäristykset näyttävä kartta kertoo enemmän, sillä siitä huomaa, kuinka paljon maanjäristyksiä oikein esiintyy pelkän yhden vuoden aikana.

Jokaisessa kartassa maanjäristysten magnitudit ovat eri luokkaa. Kuvassa 1 näkyvät pienimmät maanjäristykset (richterin luku 2,5-3), kuvassa 2 sitä hieman suuremmat (3,1-5) ja kuvassa kolme sitäkin suuremmat maanjäristykset (5,1-7) ja kuvassa 4 suurimmat maanjäristykset (7,1-7,9). Yritin ladata tiedot vielä alle 2,5 magnitudin maanjäristyksistä, mutta sivusto alkoi oikkuilemaan ja näytti erroreita toisen perään. Saattoi olla kyse siitä, ettei näitä lukuja vaan ollut tarjolla sivustolla tai sitten niitä ei ainakaan valitsemaltani tarkasteluvuodelta ollut. Pienempien magnitudien maanjäristysten puute ei toisaalta haittaa, sillä jopa 2,5 magnitudin maanjäristyksiä havaitaan/tunnetaan vain joissain tapauksissa. Sitä alemman magnitudin maanjäristykset voikin havaita vain mittaamalla. Näin ollen kartat esittävät maanjäristyksiä, jotka voi tuntea.

Kuva 1. Maailman tulivuoret ja maanjäristykset 2,5-3 magnitudeilla vuodelta 2016.

Kuva 2. Maailman tulivuoret ja maanjäristykset 3,1-5 magnitudeilla vuodelta 2016.

Kuva 3. Maailman tulivuoret ja maanjäristykset 5,1-7 magnitudeilla vuodelta 2016.

Kuva 4. Maailman tulivuoret ja maanjäristykset 7,1-7,9 magnitudeilla vuodelta 2016.

Arviointia

Olen tyytyväinen karttojen ulkoasuun. Pohdin maanjäristysten ja tulivuorten merkkien päällekkäisyyttä, ja vaihtelin sitä eri kartoissa. Kuvan 4 kartassa suurin osa maanjäristyksistä olisi peittynyt tulivuorten merkkien alle, jos en olisi siirtänyt tasojen järjestystä. Toisaalta kartoissani on myös parantamisen varaa. Heidi Syrjäläisen blogissa oli kartta, johon oli lisätty maan litosfäärilaatat. Tällainen olisi itsellekin ollut hyödyllinen, jotta voisi verrata pisteiden sijaintia laattojen rajoihin. Varsinkin kuvani 2 maanjäristykset seuraavat hyvin tektonisten laattojen rajoja. Jos kartoissa olisi mukana litosfäärilaattojen rajat, voisi niistä huomata, että laattojen rajat ja esitettävät kaksi ilmiötä liittyvät toisiinsa.

Sen kartasta huomaa, että maanjäristyksiä esiintyy usein tulivuorten kanssa samoilla alueilla. Molemmat ilmiöt esiintyvät usein litosfäärilaattojen rajoilla niiden liikkuessa toistensa suhteen. Maanjäristyksiä voi myös tapahtua tulivuoren magman toiminnan seurauksena. Karttoja vertaillessa huomaa myös, että kuvien 2 ja 3 kartoissa on esiintynyt eniten maanjäristyksiä. Karttani kertovat siis kaksi asiaa: maanjäristyksiä ja tulivuoria esiintyy usein yhdessä, ja eniten esiintyy yli 3:n mutta alle 7:n magnitudin maanjäristyksiä. Valtavan suuria, yli 7 magnitudin maanjäristyksiä esiintyy kyseisenä vuonna hyvin vähän. Suurin mitattu maanjäristys kyseisenä vuonna oli 7,9. Ensimmäisen kuvan pienten magnitudien maanjäristysten vahva keskittyminen Pohjois-Amerikkaan on mielenkiintoista. Onko jakauma kuitenkaan todellisuudessa tällainen? Saattaa myös olla, ettei näin pieniä maanjäristyksiä mitata kaikkialla maailmalla.

Näin jälkeenpäin katsottuna olisi ollut kannattavaa etsiä netistä tietoa, joiden avulla magnitudit olisi voinut rajata järkevämpiin luokkiin. Esimerkiksi UPSeis -sivustolta löytyy tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia eri magnitudien maanjäristyksillä on. Karttojen magnitudien luokittelun olisin voinut tehdä tämän perusteella, pienistä maanjäristyksistä suuria vahinkoja aiheuttaviin. Itse valikoimani luokittelun keskimmäisen luokkavälin 5,1-7 olisin vielä voinut jakaa kahtia, sillä viiden ja seitsemän magnitudin maanjäristysten vaikutukset ovat hyvin erilaisia. Olisi ollut kiinnostava myös tehdä muutaman muun vuoden ajanjaksolta samanlaiset kartat ja vertailla, ovatko eri magnitudien esiintymisten suhteet samankaltaisia eri vuosina.

National Park Service -sivustolta löytyy kartta litosfäärilaatoista ja siitä, kuinka ne liikkuvat toistensa suhteen. Tätä karttakuvaa ja omiani voisi käyttää opettamaan mannerlaattojen sijainneista, liikesuunnista ja niiden aiheuttamista tulivuorenpurkauksista/maanjäristyksistä.

Lähteet:

Syrjäläinen, H., 2021. 6. kurssikerta. Luettu osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/hesy/ 3.3.2021.

National Park Service, 2020. Evidence of Plate Motions. Luettu osoitteessa https://www.nps.gov/subjects/geology/plate-tectonics-evidence-of-plate-motions.htm 3.3.2021.

UPSeis, 2007. How are earthquake magnitudes measured? Michigan Technological University. Luettu osoitteessa http://www.geo.mtu.edu/UPSeis/intensity.html 3.3.2021.