Viimeinen luentokerta: Kahden muuttujan kartta

Loppu näkyvissä

Kurssi saatiin päätökseen ja olo on hyvä. Viimeisellä luentokerralla tarkoituksena oli tehdä itse mahdollisimman paljon, tehtävätyypin ja aineiston valinnasta aina lopputuotokseen asti. Valitsin tehtävän yksi, eli kahden muuttujan kartan teon. Mietin pitkään aluetta ja muuttujia, joita halusin tarkastella. Toisella nyt menossa olevalla kurssilla on tullut esille kaupunkien turvattomuus ja rauhattomuus, joten se oli mielen päällä kun etsiskelin Suomen maakuntiin liittyvää aineistoa. Päädyin lopulta valitsemaan Suomen maakuntakartan ja tietoja ryöstön sekä ylipäätään rikosten uhreista Suomessa (kuva 1). Tarkoituksenani oli näyttää kartalla, kuinka ryöstöjen ja ylipäätään rikosten uhrien määrät ovat jakautuneet maakunnittain.

Aineiston kerääminen

Vaikeinta itselle kartan teossa oli kunnollisen ja sopivan aineiston kerääminen. Ennen kuin valitsin kunnolla tarkasteltavaa paikkaa, etsin erilaisia aineistoja Yhdysvalloista ja Euroopasta. Päädyin kuitenkin lopulta Suomen maakuntakarttaan ja StatFin:istä löytyneisiin aineistoihin. Monen muunkin, kuten Liisan blogissa oltiin löydetty aineistot StatFinin avulla. Sieltä on helppo valita tarvittavat muuttujat, tallentaa tiedosto csv muotoisena ja tarvittaessa muokata Excelillä sopivaksi. Niin teinkin, että sain muokattua kaikki ääkköset Join-työkalun toimimiseksi. Pohjakartan sain Tilastokeskuksen paikkatietorajapinnasta.

Karttojen teko

Mietin pitkään sitä, millaista diagrammia käyttäisin toisen muuttujan esittämisessä. Huomasin, etten vieläkään ollut täysin varma siitä mitkä asiat kannatti esittää prosenttiosuuksina ja mitkä pystyi esittämään kokonaislukuina. Tuntui kuitenkin järkevältä esittää koropleettikartan uhrien määrät prosentteina kaikista uhreista, ja diagrammeja kokeilin esittää niin prosentteina koko maan ryöstöistä kuin kokonaislukuinakin. Tulokset näyttivät kartassa suunnilleen samalta, mutta lukumäärien väliset erot maakuntien välillä olivat selkeämmin näkyvissä, kuin prosentteina esitettyinä.

 

 

Kuva 1. Rikosten uhrit (%) ja ryöstön uhrien lukumäärä maakunnittain vuonna 2018.

Kartta onnistui mielestäni hyvin. Ainoa silmiinpistävä tekijä on Uusimaan ryöstöjen uhreja esittävä pylväs, joka toisaalta kertoo hyvin Uusimaalla esiintyvän rikosten paljouden, mutta toisaalta se leikkaa muitakin maakuntia eikä pysy maakuntansa rajojen sisällä, kuten muut palkit.

On hyvä huomauttaa, että aineisto ei käsitellyt kaikkien mahdollisten rikosten uhreja Suomessa, vaan aineistossa esitettiin vain joitain rikoksia. Aineiston tuntemisella onkin merkitystä, koska karttaa katsoessa voi helposti luulla sen esittävän kaikkien rikosten uhreja.

Kartassa vertaillaan siis sitä, kuinka suuri osuus koko Suomen rikoksista tapahtui kussakin maakunnassa. Väkiluvut vaikuttavat tuloksiin, kuten huomata saattaa. Uusimaalla väkiluku on suurin, ja väri kartalla tummin. Kartta ei kerro, kuinka suuri osa kunkin maakunnan väestöstä oli vuonna 2018 aineiston mukaan jonkinlaisen rikoksen tai ryöstön kohteena. Tällainen kartta kertoisi ehkä enemmän maakunnan rauhattomuudesta, sillä maakuntien välisillä väkiluvuilla ei olisi enää niin suuri merkitys. Päätinkin tehdä toisen kartan, joka esitti juuri tätä.

Kuvassa 2 näkyy tulos. Esitin siis sen, kuinka suuri osa väestöstä oli rikoksen kohteena. Tämä muutti kartan väritystä selvästi, vaikka yhäkin Uusimaa pysyi korkealla rikosten uhrien määrän kannalta. Nyt esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa eivät ole yhtä tummia, verrattuna Keski-Suomeen ja Kainuuseen. Tarkoituksena oli tehdä ympyrädiagrammit samalla tyylillä ryöstöjen uhreille, mutta uhreja oli niin vähän koko väestöön verrattuna, ettei ympyrädiagrammeja ollut mahdollista tehdä. Senpä takia tein aiemmin mainitsemani pylväsdiagrammit, jotka esittävät maakunnan ryöstön uhrien osuutta koko Suomen ryöstöjen uhreista. Paikat, joissa ryöstöjä oli vähän, oli vaikeampi verrata kuvan 1 karttaan verrattuna. Ainakaan Uusimaan pitkän pylvään ongelmaa ei enää ole.

Kuva 2. Rikosten uhrit väestöstä ja alueen ryöstön uhrien osuus uhrien kokonaismäärästä maakunnittain vuonna 2018. 

Kahden muuttujan esittämiselle olisi ollut kiva kokeilla muitakin tapoja, mutta näidenkin karttojen väkertämisessä meni yllättävän paljon aikaa aineistoa etsiessä ja Field Calculatorilla leikkiessä. Esimerkiksi Henrietan blogista löytyy todella hieno ja kiinnostava kartta, johon on mahtunut vaikka millaista tietoa.

Valitsemani aihe oli mielestäni kiinnostava ja hyvillä mielin lopettelen kurssin tähän. Oli todella hyödyllistä oppia käyttämään QGIS:iä ja uskon kyllä, että niistä on tulevaisuudessakin hyötyä.

Lähteet

Blogit:

Ahokas, L., 2021. vika(7.) kurssikerta. Luettu osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/> 23.3.2021.

Nyström, H., 2021. Kurssikerta 7. Luettu osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/nystrhen/> 23.3.2021.

Aineisto:

Kansalliset aineistot. Tilastokeskus. https://geo.stat.fi/geoserver/tilastointialueet/wfs

11cn — Eräiden rikosten uhrit iän mukaan maakunnittain, 2009-2019. StatFin-tietokanta, Tilastokeskus. Saatavilla <https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/>.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.