Luku 3. Timantteja, tietokantaliitoksia ja tulvaindeksejä

Kolmannen kurssikerran alussa ei teoriaosuuksia nähty, vaan kissa nostettiin suoraan pöydälle ja käytiin QGIS:n kimppuun. Afrikan kartalla harjoiteltiin kohteiden yhdistämistä, valtioiden usealle eri riville hajaantuneet alueet yhdistettiin yhdeksi riviksi.

Opimme myös tuomaan Excel-muotoista tilastotietoa QGIS:iin paikkatiedoksi, mikä tuntui itsestäni todella hyödylliseltä harjoitukselta. QGIS:iin siis pystyy tuomaan melkein mitä tahansa taulukkotietoa, ja muuttamaan sen paikkatiedoksi. Toki tässä esim. valtioiden nimien pitää täsmätä, että homma toimii. Näissä tietokantaliitoksissa pitää olla tarkkana, että lopputuloksessa on jotain järkeä. Ilman yhteistä saraketta, vaikka juuri valtion nimeä, jää QGIS:n käyttäjälle luu käteen.

Tutkailimme Afrikan timanttiesiintymien, maaöljyn tuotannon ja konfliktien välistä yhteyttä. Näiden avulla opittiin, kuinka laskea esimerkiksi pistemuotoisen aineiston, timanttikaivosten määrä kussakin valtiossa. Harjoittelimme uusien tietokantojen luomista ja laskemista internetin ja Facebookin käyttöä koskevilla aineistoilla. Tässä oli selvä yhteys konfilkteihin: maissa joissa oli paljon konflikteja, ei internet tavoittanut kovinkaan suurta osaa väestöstä. Kuten Juho Kauppi blogissaan kertoi, internetin käyttöaste on hyvä keino tutkia valtioiden välisiä eroja infrastruktuurin kehittyneisyydessä.

Kurssikerran lopuksi aloitimme viikkotehtävän tekemistä, joka oli tällä kertaa tulvaindeksikartan, ja siihen yhdistetyn järvisyysdiagrammin laatiminen. (Kuva 1.)

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi prosentteina ja järvisyys ympyrädiagrammeina.

Kartassa näkyvät Suomen valuma-alueet, joista osa tärkeimmistä on nimetty. Valuma-alueiden väri kuvaa alueen tulvaindeksiä prosentteina. Tulvaindeksi on laskettu jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Eli toisin sanoen tulvaindeksi kuvaa keskimääräisen tulvan ja kuivan kauden suhdetta, joka Suomen kosteissa oloissa kallistuu vahvasti ylivirtaaman eli tulvan puolelle.

Kartasta on vaikea vetää mitään suoria johtopäätöksiä tai yleistyksiä. Pienen tulvaindeksin alueita ovat niin lukuisat pienet valuma-alueetkin kuin myös esimerkiksi valtava Vuoksen vesistö. Suuria tulvaindeksejä on niin Lapissa kuin Pohjanmaalla ja Itä-Suomessakin.

Alueiden järvisyys, jota esitän kartalla ympyrädiagrammeilla. vaihtelee myös paljon. Itse en ainakaan löytänyt QGIS:stä työkalua, jolla järvisyysprosentin, eli järvien osuuden pinta-alasta saisi näkyville diagrammiin. Joka tapauksessa Saimaan alueen kattavassa Vuoksen vesistössä järvisyys on lähes 20%, todella paljon. Silti järvisyyskään ei tunnu selittävän tulvaindeksiä, sillä kaikkein järvisimmässä Vuoksen vesistössä tulvaindeksi on yksi pienimmistä. Ota nyt tästä sitten selvää. Pitäisi varmaan kysyä Miskalta, että saisi homman haltuun.

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu kertoo, että valuma-alueen maastonmuodot ja maankäyttö vaikuttavat siihen, miten tulvia muodostuu. Näillä on varmasti vaikutusta myös tulvaindeksiin, esimerkiksi monet Pohjanmaan joista tulvivat herkästi alueen tasaisuuden vuoksi.

 

Lähteet:

Juho Kaupin blogi, Kurssikerta 3. Luettu 31.1.2019. https://blogs.helsinki.fi/juhokaup/2019/01/30/viikko-numero-kolme/

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu. Luettu 30.1.2019. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *