Luku 5. Aivot käyttöön

Viides kerta kurssilla pyörähti käyntiin aiemmin digitoitujen Pornaisten teiden ja talojen käytöllä. Teistä laskettiin yhteispituus ja alueen pelloista pinta-ala. Pieniin päihimme kaadettiin jälleen tietoa uusista työkaluista ja toiminnoista.

Miltei käsikramppiin asti digitoituja taloja käytettiin bufferoinnissa a.k.a. puskuroinnissa, joka oli taas uusi ominaisuus tuosta QGIS:n ehtymättömästä varastosta. Puskurointi alkoikin heti alussa vaikuttaa todella käyttökelpoiselta kapistukselta, käyttö oli helppoa ja lopputuloksena tietoa halutun alueen sisään jäävien talojen määrästä. Puskurivyöhyköintiä voi varmasti hyödyntää todella monissa asioissa, itselleni tulee ensimmäisenä mieleen vaikkapa ruokakauppojen asiakas-/vaikutusalueiden tarkastelu luomalla bufferit kauppojen ympärille. Iina Rusanen luettelee blogissaan monia hyviä käyttökohteita buffereille, esimerkiksi palvelujen sijainnin optimointi, suojavyöhykkeiden luonti tai hotellien määrä kongressikeskuksen lähellä.

Alkuharjoittelun jälkeen olikin aika ruveta hommiin ihan itse. Juuri opitulla bufferi-työkalulla luotiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien ympärille puskurivyöhykkeet, joiden oli tarkoitus kuvata lentomelualueita. Näiltä alueilta laskettiin sitten esimerkiksi tietyn suuruiselle lentomelulle altistuvien määrä. Bufferointia käytettiin myös pääkaupunkiseudun asemien kanssa. Tämän jälkeen tutkittiin vielä taajamia. Helpon oloiset kysymykset vaativat kerta toisensa jälkeen monien eri työkalujen käyttöä, tietokantojen muokkaamista, laskemista, säätämistä ja niin edelleen. Kaikesta tästä tulokseksi saatiin kauniiden karttojen taikka muiden palkitsevien tulosten sijaan pelkkiä numeroita. (Kuva 1).

Kuva 1. Tulokset tehtävistä 1 ja 2. Kuvankaappaus Word-talukosta.

Viimeiseen tehtävään valitsin vaihtoehdoista teeman uima-altaat ja saunat. Tehtävä vaikutti simppeliltä mutta aiheuttikin harmaita hiuksia. Yritin tehdä tehtävää kotona läppärillä, mutta jostain syystä en saanut joitain toimintoja pelittämään. Liekkö syynä ollut QGIS:n eri versio läppärissä kuin yliopistolla, koska GIS-luokan koneella samat operaatiot toimivat juuri niinkuin pitääkin. Tästä tehtävästä sentään tulokseksi saatiin kartta, eikä pelkkiä numeroita. (Kuva 2).

Kuva 2. Uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudun pienalueilla.

Tehtävänannossa kehotettiin lisäämään karttaan uima-altaiden määriä kuvaavat pylväät (Kuvassa 1 vihreällä), mutta omasta mielestäni pylväät vain sotkevat karttaa. Vaihtoehtoisesti numeroarvot olisi voinut jättää pois selkeyden vuoksi. Kuvassa 3 vielä vastauksia uima-allas -tehtävään. Uima-altaiden määrä on melko odotettu, mutta saunoja olisin luullut olevan enemmänkin kuin vain neljäsosassa taloista. Saunologia.fi -sivustolla esitetyn Tilastokeskuksen arvion mukaan koko Suomessa saunoja on peräti lähes 2 miljoonaa! Löylyä lissää.

Kuva 3. Uima-altaat ja saunat pääkaupunkiseudulla. Kuvankaappaus Word-talukosta.

Kuten Eemil Haapanen blogissaan totesi, oli tämä kurssikerta ylivoimaisesti opettavaisin ja hyödyllisin tähän mennessä. Tehtävien tekeminen vaati jo oikeasti ajattelua, kun joka vaiheeseen ei ollut valmista opastusta. Vaikka akuutti GIS-peräinen ahdistus pukkasi ajoittain päälle, oli näistä harjoituksista suurta hyötyä. Edelleen QGIS:n hallitsemiseksi tarvitaan harjoitusta, harjoitusta ja harjoitusta, mutta luulen, että nyt itselläni alkaa olla hallussa tärkeimmät perusominaisuudet. Vaikeinta QGIS:n käytössä minulle on ehkä se, että osaan valita oikean työkalun kuhunkin tehtävään. Lisäksi ne miljoonat pienet yksityiskohdat ja kikat, jotka vain yksinkertaisesti täytyy muistaa ja tietää, tuottavat vielä vaikeuksia.

Se, mihin kaikkeen QGIS kykenee riippuu tällä hetkellä varmasti eniten minusta itsestäni ja siitä, mitä kaikkea osaan ohjelmalla tehdä. Myös käytettävissä olevat aineistot ja niiden laatu sekä tyyppi vaikuttavat olennaisesti siihen, mitä QGIS:llä voi tehdä, kuten Sara Saastamoinen toteaa blogissaan. Toimivat ja tehtävään soveltuvat aineistot ovat elinehto sille, että QGIS:llä voi tehdä ylipäätään mitään. Kaikki operaatiot ja analyysit vaativat sen, että käytössä on materiaalia, jolla ongelman voi ratkaista.

 

Lähteet:

Iina Rusasen blogi, kurssikerta 5, Luettu 26.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/2019/02/18/ongelmanratkaisua-ja-onnistumisia/

Saunologia.fi, Saunamyytinmurtajat: Montako saunaa Suomessa oikeasti on? Luettu 26.2.2019. https://saunologia.fi/saunamyytinmurtajat-montako-saunaa-suomessa-oikeasti-on/#gref

Eemil Haapasen blogi, kurssikerta 5, Luettu 26.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/hceemil/2019/02/21/kurssikerta-5-buffereita-ja-putkiremontteja/

Sara Saastamoisen blogi, kurssikerta 5, Luettu 26.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/saasara/2019/02/19/kurssikerta-5/

Yksi vastaus artikkeliin “Luku 5. Aivot käyttöön”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *