Luku 6. Pakkasesta tulivuoreen

Kurssikerta lähti käyntiin ulkoilulla kirpeässä pakkassäässä. Kuljimme pareittain ympäri Kumpulan maita ja mantuja keräämässä Epicollect-sovelluksella tietoa julkisista tiloista. Kohmeisin sormin näppäilimme puhelimen näyttöä vastaten kysymyksiin esimerkiksi paikan viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.

Luokkaan palatessamme kerätyt kohteet muutettiin csv-tiedostoksi QGIS:ä varten. Muutamista kohteista puuttuivat sijaintitiedot kokonaan, ja tämä aiheuttikin sitten suuria ongelmia, kun aineistoa lähdettiin havainnollistamaan interpoloimalla. Interpolointi tarkoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi uusien arvojen laskemista tunnettujen arvojen väliin, tietää Wikipedia. Tässä tapauksessa meidän keräämiemme pisteiden perusteella luotiin kartta, jossa painottuvat pisteiden tiheys sekä niiden esittämä arvo, esimerkiksi paikan vihtyisyys asteikolla 1-5.

Tai siis tällainen sen lopputuloksen olisi pitänyt olla. Me loimme näytölle tasaisen mustan ruudun, mikä sai jopa Artun hetkeksi hämmentymään. Lopulta syyksi keksittiin nuo muutamat pisteet, joissa ei ollut sijaintitietoa, ja jotka näin sekoittivat QGIS-raukan pään pahemman kerran. Nuo sijaintia vaille jääneet kohteet aineistosta poistamalla saatiin lopputulokseksi interpoloitu kartta, jolla esitettiin esimerkiksi kohteiden turvallisuutta. Kuten Emilia Ihalainen blogissaan kertoi, suurien teiden lähellä turvallisuus koettiin huonommaksi kuin asuinalueilla.

Kuva 1. Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Klikkaa suuremmaksi!

Kurssikerran itsenäistehtävissä oli jälleen valinnan varaa. Tehtävänä oli hakea netistä aineisto, tuoda se muokkausten jälkeen QGIS:iin ja pyöräyttää muutama kartta sillä idealla, että karttoja voisi käyttää asian opetukseen. Päätin tehdä karttani tulivuorista. Aineisto löytyi helposti, mutta vaati kohtuullisen paljon muokkaamista Excelissä, ennen kuin aineisto oli valmis QGIS:ssä käytettäväksi. QGIS:n puolella homma olikin sitten vain vanhaa tuttua visualisointia. Tuloksena omalta osaltani aika basic mielikuvituksettomat kartat erityyppisten tulivuorien sijainnista maapallolla. Esityksestä olisi toki voinut tehdä näyttävän ja mielenkiintoisen, kuten Elina Huhtisella. Upean näköisiä karttoja maanjäristyksistä!

Kuva 2. Yli 3000-metriset tulivuoret. Klikkaa suuremmaksi!

Kuvassa 1 on opetustarkoitusta ajatellen kummallinen virhe. Siinä keskelle Ruotsia on merkattu vuoden 1964 jälkeen purkautunut tulivuori, ja vaikka ruotsalaiset monessa asiassa suomalaiset voittavatkin, eivät hekään sentään pääse kehuskelemaan tulivuorillaan. Attribuuttitalukossa kyseisen tulivuoren kohdalla lukee eräässä sarakkeessa Islanti, joten kyseessä on aineiston tuottajan moka. Kurssikerran ohjeissa mainittu aineisto on NOAA:n tuottama. God bless America.

Kuva 3. Vedenalaiset purkautuneet tulivuoret.

Opetustarkoitukseen karttani olisivat varmasti sopivan yksinkertaisia ja selkeitä, ja tähän pyrinkin karttoja tehdessä. Toisaalta kartat tarjoavat ehkä turhankin vähän tietoa esimerkiksi siitä, miksi juuri noissa paikoissa sijaitsee tulivuoria. Aiemmin haukkumani NOAA:n sivuilla on hienosti yhdistetty tulivuoret ja mannerlaatat. Tässä esityksessä näkyy selkeä yhteys laattojen rajojen ja tulivuorten sijainnin välillä. (Kuva 4).

Kuva 4. Tulivuoret ja mannerlaatat. NOAA, What is Tectonic Shift?

 

Lähteet:

Wikipedia, Interpolaatio. Luettu 26.2.2019. https://fi.wikipedia.org/wiki/Interpolaatio

Emilia Ihalaisen blogi, kurssikerta 6. Luettu 26.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/ihem/2019/02/24/viikko-6-hasardit/

Elina Huhtisen blogi, kurssikerta 6. Luettu 26.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/huhelina/2019/02/22/viikko-6-auringonpaistetta-ja-onnistumisen-tunteita/

National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA), What is Tectonic Shift? Luettu 26.2.2019. https://oceanservice.noaa.gov/facts/tectonics.html

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *