Luku 7. Tässä se nyt sitten oli

Viimeinen kurssikerta oli muodoltaan hyvin vapaa. Saimme yksinkertaisen tehtävän: etsi aineistoa ja tuota kartta, jossa kuvataan vähintään kahta muuttujaa. Sopivan aineiston löytäminen ei ollutkaan aivan niin helppoa kuin olisi ensin luullut. Kaikki netistä löytyvä data ja tilastotieto kun ei ole GIS-tarkoituksiin sopivaa. Kuten Ilona Tuovinen blogissaan sanoi, netistä löytyvän datan määrän kanssa tulee eteen jo suorastaan runsaudenpula. Kun sopivat aineistot lopulta löytyivät, alkoi armoton siivous- ja muokkaustyö, jotta löydetty materiaali olisi QGIS:lle kelpaavaa ja kartantekoon soveltuvaa.

Itselläni aihe vaihtui lennosta useampaankin kertaan, ja lopulta päädyin tekemään kartan, jossa esitetään Suomen pellot sekä maatalousyritysten määrä kunnittain. (Kuva 1). Kartan legendaan eksyi maatalousrityksen sijaan sana tila, vaikka eiväthän kaikki maatalousyritykset suinkaan maatiloja ole. Kartalla punaisena näkyviä peltoja olen hieman ”suurentanut” alueiden reunojen paksuutta säätämällä jotta ne erottuisivat paremmin.

Kuva 1. Maatalousyritysten määrä kunnittain vuoden 2018 alussa (Tilastokeskus, StatFin) ja pellot (Suomen ympäristökeskus, CORINE maanpeite 2018).

Kartalla on nähtävissä jonkinasteinen korrelaatio peltojen sijainnin ja maatalousyritysten määrän välillä. Etelä- ja Länsi-Suomen runsaspeltoisilla alueilla on runsaasti kuntia, joissa maatalousyritysten määrä on korkea. Vastaavasti osissa Keski- ja Itä-Suomea sekä Kainuussa ja Pohjois-Suomessa niin peltopinta-ala kuin maatalousyritysten määräkin on hyvin alhainen.

Tuottamani kartta on hieman harhaanjohtava maatalousyritysten määrän suhteen, sillä kuntien pinta-ala vaikuttaa luonnollisesti maatalousyritysten määrään kunnan alueella. Tämän johdosta osa pienistä kunnista, joissa kyllä on pinta-alaansa nähden paljon maatalousyrityksiä, ovat kartalla vaaleita, kun taas suuret kunnat erottuvat vihreinä, vaikka niissä olisi pinta-alaan suhteutettuna vähemmän maatalousyrityksiä. Tästä huolimatta uskoisin karttani kuvaavan suhteellisen luotettavasti maatalouden jakautumista Suomessa.

Mitä tästä kurssista sitten jäi käteen? Ainakin turhautumista, kaiken paikkatietoon liittyvän kiroamista, QGIS:n surullisen koomista kaatuilua. Mutta myös onnistumisia, voitontunnetta ja mielenkiintoa. Mitä pidemmälle kurssilla mentiin, sitä mielenkiintoisemmaksi asiat kävivät. Varsinkin viimeiset kurssikerrat, joilla joutui ajattelemaan ja etsimään tietoa sekä aineistoa itse, olivat ainakin itselleni ne parhaat kurssikerrat. Samalla kylläkin myös turhauttavimmat. Vaikeuksien kautta voittoon kuvaa varmasti tätä kurssia kaikkein parhaiten.

Tässä se nyt sitten oli, seuraavia GIS-kursseja odotellessa. Jankon Betoni kiittää ja kuittaa, asia on kunnossa.

 

Lähteet:

Ilona Tuovisen blogi, kurssikerta 7. Luettu 28.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/2019/02/25/viikko-7/

Suomen ympäristökeskus, CORINE maanpeite 2018. Ladattu 27.2.2019. https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot

Tilastokeskus, StatFin, Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärä vuodesta 2013- kunnittain ja toimialaluokituksen TOL2008 mukaisesti. Ladattu 27.2.2019. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__aly/statfin_aly_pxt_001.px/?rxid=0d2881f6-a578-458c-a389-b163f872ea3d

Yksi vastaus artikkeliin “Luku 7. Tässä se nyt sitten oli”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *