Helsingin yliopisto
Johdanto
Viimeisellä kurssikerralla pääsimme tekemään karttoja valitsemistamme aiheista ja sitä kautta kertaamaan aikaisemmin opittua. Lisäksi opimme etsimään dataa netistä ja siirtämään sitä paikkatieto-ohjelmaan. Mielestäni yksi kurssikerran suurimmista haasteista liittyikin juuri sopivan datan etsimiseen sekä datan käyttöoikeuksien selvittämiseen, johon itselläni kului melko paljon aikaa. Luettuani toisten opiskelijoiden blogeja myös monet muut pitivät sopivan datan löytämistä haasteena. Asiasta kertoo omassa blogissaan esimerkiksi Veera Ala-Heikkilä (2024), minkä lisäksi hän nostaa esille datan saamisen käyttökelpoiseen muotoon, mikä ei sekään onnistu aina täysin kivuitta.
Tekemäni kartat liittyvät huumekuolemiin maailmalla, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Keskityn tässä kirjoituksessa erityisesti karttojen tekemisen tekniseen prosessiin ja arvioin lopputuotosten visuaalista ilmettä. Tulkitsen myös karttojen sisältöä ja pohdin, mistä alueiden väliset erot johtuvat.
Huumekuolemat maailmanlaajuisesti
Aloitin ensimmäisen kartan tekemisen etsimällä paikkatieto-ohjelmistoon sopivan maailmanlaajuisen pohjakartan, johon sisältyvät myös valtioiden rajat. Kartta löytyi lopulta ”Natural Earth” nimiseltä sivustolta, jossa on tarjolla monenlaisia pohjakarttoja useissa eri mittakaavoissa. Lisäsin ohjelmistoon myös löytämäni huumekuolemiin liittyvän tietoaineiston ja yhdistin sen ”join” toiminnolla pohjakarttaan. Tämän jälkeen koropleettikartan tekeminen sujui melko kivuitta vanhasta muistista. Valmiiseen karttaan olen tyytyväinen ja mielestäni valitsemani värisävyt ja sommittelu ovat toimivia.
Kartan tulokset vaikuttivat ensisilmäyksellä hieman yllättäviltä, koska huumekuolemat näyttäisivät keskittyvän ennen kaikkea vauraisiin länsimaihin. Perehdyttyäni aiheeseen ymmärsin kuitenkin valtaosan huumekuolemista olevan seurausta opioidien käytön aiheuttamasta riippuvuudesta ja uskon tällaisten aineiden saatavuuden ja väärinkäytösmahdollisuuksien olevan suuremmat parempiosaisissa maissa. Kaikista vakavimpia ongelmat vaikuttaisivat olevan Yhdysvalloissa, jossa viime vuosina on kärsitty esimerkiksi voimakkaasti lisääntyneistä fentanyylin yliannostuskuolemista (HS, 2023). Myös Suomi kuuluu monien Pohjoismaiden ja Baltian maiden ohella luokittelun korkeimpiin luokkiin.
Kuva 1, Huumeriippuvuuden seurauksena kuolleet 100 000 asukasta kohden vuonna 2019 (Lähteet: Our World in Data ja Natural Earth)
Tilanne Euroopassa ja opioidien osuus kuolemista
Toisessa kartassa (Kuva 2) keskityn tarkemmin Euroopan sisäiseen tilanteeseen ja vertailen opioidien aiheuttamien kuolemien määrää muihin huumausaineisiin. Kartan tekeminen sujui kaiken kaikkiaan hyvin, vaikka vastaan tulikin joitakin haasteita. Esimerkiksi sopivan projektion löytäminen karttaesitystä varten oli hieman haastavaa, enkä ole täysin tyytyväinen Robinsonin projektioon, joka tuottaa jonkin verran vääristymää kaikilla osa-alueilla. Myös piirakkadiagrammien muotoilu vaati vähän kertausta, mutta onnistui lopulta hyvin. Lisäksi kartan suunnittelu ja sopivien datalähteiden löytäminen vei runsaasti aikaa erityisesti sen vuoksi, että pelkkien opioidien aiheuttamista kuolemantapauksista ei heti löytynyt sopivaa datalähdettä. Kokonaisuudessaan kartasta tuli kuitenkin selkeä ja alueiden välisten erojen tarkasteleminen onnistuu vaivattomasti.
Edellisen kartan (Kuva 1) tavoin voidaan todeta, että suurimmat huumekuolemiin liittyvät ongelmat keskittyvät ennen kaikkea Pohjois-Eurooppaan, Brittien saarille sekä osaan Itä-Euroopan maista. Näissä maissa myös opioidien käytöstä johtuvien kuolemien osuus kaikista kuolemantapauksista on suuri, paikoin jopa yli kolme neljäsosaa. Toisaalta opioidien käyttö aiheuttaa myös monissa Etelä -ja Länsi-Euroopan maissa yli puolet kuolemista. Jos katsomme tilannetta maailmanlaajuisesti, on tilanne kehittyvissä maissa usein päinvastainen ja opioidit aiheuttavat muihin huumeisiin verrattuna vähemmän kuolemia. Kuten jo aikaisemmin totesin, uskon tämän johtuvan siitä, mitä aineita alueella on parhaiten saatavilla. Monia opiaatteja käytetään esimerkiksi Suomessa voimakkaina kipulääkkeinä.
Kuva 2, Huumeriippuvuuden seurauksena kuolleet Euroopassa 100 000 asukasta kohden vuonna 2019 ja opiaattien osuus kuolemista (Lähteet: Our World in Data ja Natural Earth).
Yhdysvaltojen huumekuolemat
Viimeisessä kartassa (Kuva 3) keskityn Yhdysvaltoihin, joka erottui ensimmäisessä kartassa (Kuva 1) kaikista suurimmalla kuolinluvullaan väkilukuun suhteutettuna. Teknisessä mielessä kartan toteuttaminen ei sujunut täysin ongelmitta ja jouduin etsimään myös uuden pohjakartan, joka löytyi lopulta samalta sivustolta kuin aiempi (Natural Earth). Huumekuolemista kertovan osavaltiokohtaisen datan kohdalla jouduin tekemään kohtuullisen paljon selvitystyötä, mihin tarkoituksiin dataa voi käyttää. Sain kuitenkin selvitettyä, että datan käyttäminen on sallittua, jos sitä vain käyttää tarkoituksenmukaisesti terveystietojen raportoinnissa tai analysoinnissa.
Visualisoinnin suhteen ongelmia aiheuttivat erityisesti nimistön sommittelu ja sopivan värityksen löytäminen, sillä kaikkien osavaltioiden nimet eivät tahtoneet erottua taustasta. Päädyin lopulta lisäämään nimistölle valkoisen taustan, jolloin nimet erottuvat osavaltion väristä riippumatta. Jouduin myös etsimään netistä tietoa, miten saisin järkevästi Alaskan ja Havaijin sisälletyksi karttaan, mikä onnistui lopulta ”Layout Manager” työkalussa lisäämällä pääkartan oheen uusia karttoja. Onnistuin myös säätämään kartan eri osia niin, että ne eivät asetu toistensa päälle.
Kartan perusteella Yhdysvaltojen kuolemantapaukset keskittyvät eritoten maan itäosiin. Kaikista eniten tapauksia löytyy Länsi-Virginiasta, jonka lähialueilla on myös monia muita pahoin huumekuolemista kärsineitä osavaltioita. Sen sijaan monet pohjoiset osavaltiot Yhdysvaltojen keski- ja länsiosissa sekä esimerkiksi Teksas ovat kartan mukaan säästyneet huumekuolemilta keskimääräistä paremmin. Kokonaisuudessaan maan tilanne on kuitenkin erittäin huolestuttava ja monissa osavaltioissa väkilukuun suhteutetut kuolinluvut ovat selvästi suurempia kuin esimerkiksi Euroopassa keskimäärin.
Kuva 3, Huumeisiin kuolleet Yhdysvalloissa osavaltioittain 100 000 ihmisistä kohden vuonna 2021. (Lähteet: Centers for Disease Control and Prevention ja Natural Earth).
Yhteenvetoa kurssista
Ensimmäinen geoinformatiikan menetelmiä käsitellyt kurssi on nyt ohi ja matkan varrella mukaan on tarttunut paljon tärkeää oppia. Pidin kurssin suoritustavasta, jossa paikkatieto-ohjelmiston käyttöä opeteltiin kurssikerroilla opettajajohtoisesti ja blogissa pääsimme vielä kertaamaan ja syventämään aikaisemmin opittua. Mielestäni tällä tavalla asiat tulivat nopeasti opituiksi ensin perustasolla ja myöhemmin syvemmin. Monien QGIS-ohjelmiston perustoimintojen käytön opettelu tulee varmasti olemaan jatkossa hyödyksi ja kurssi vahvisti näkemystäni siitä, että haluan syventyä geoinformatiikkaan tulevissa opinnoissa vieläkin enemmän.
Kiitos lukemisesta!
Lähteet:
Natural Earth. Countries (1:50M). Haettu 3.3.2024 osoitteesta:
Natural Earth. States, provinces (1:50M). Haettu 3.3.2024 osoitteesta:
Institute for Health Metrics and Evaluation, Global Burden of Disease (2019) – processed by Our World in Data. “Deaths – Drug use disorders – Sex: Both – Age: Age-standardized (Rate)” [dataset]. Institute for Health Metrics and Evaluation, Global Burden of Disease (2019) [original data]. Haettu 3.3.2024 osoitteesta:
https://ourworldindata.org/grapher/death-rates-from-drug-use-disorders
Institute for Health Metrics and Evaluation, Global Burden of Disease (2019) – processed by Our World in Data. “Deaths – Opioid use disorders – Sex: Both – Age: Age-standardized (Rate)” [dataset]. Institute for Health Metrics and Evaluation, Global Burden of Disease (2019) [original data]. Haettu 3.3.2024 osoitteesta:
https://ourworldindata.org/grapher/death-rate-from-opioid-use
Centers for Disease Control and Prevention. (1.3.2022). Drug Overdose Mortality by State. Haettu 3.3.2023 osoitteesta:
https://www.cdc.gov/nchs/pressroom/sosmap/drug_poisoning_mortality/drug_poisoning.htm
Similä, V. (3.5.2023). Fentanyylikuolemat yli kolminkertaistuivat USA:ssa. Helsingin Sanomat. Haettu 3.3.2024 osoitteesta:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009557676.html
Ala-Heikkilä, V. (29.2.2024). Viikko 7: Oma karttaprojekti. Veeran blogi (MAA-202). Haettu 4.3.2024 osoitteesta:
https://blogs.helsinki.fi/veeraala/