Helsingin yliopisto
Johdanto
Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme tietokantojen yksinkertaistamista sekä uuden tiedon tuottamista vanhan pohjalta. Lisäksi kävimme ensimmäistä kertaa läpi ”join” -toiminnon käyttöä, johon itse tutustuin jo ensimmäisellä kurssikerralla. Opettelimme myös tuomaan tietoa QGIS-ohjelmiston ulkopuolelta, sekä muokkaamaan sitä Excelissä siten, että se toimisi ohjelmistossa halutulla tavalla. Hyvänä kertauksena toimi myös monien, jo aikaisemmilla kurssikerroilla käytettyjen toimintojen hyödyntäminen harjoitustehtävien toteuttamisessa.
Toteutin uusia työkaluja hyödyntäen kaksi karttaa, joista ensimmäinen sijoittuu Afrikkaan ja toinen Suomeen. Keskityn tässä kirjoituksessa karttojen sisällölliseen tulkitsemiseen, minkä lisäksi kerron karttojen taustalla olevista ilmiöistä. Arvioin myös karttojen visuaalista ilmettä sekä viestin välittymistä, pohtien samalla, miten voisin jatkossa parantaa karttojani entisestään.
Afrikan konfliktit
Ensimmäisen tekemäni kartan tavoitteena on tarkastella Afrikan timanttikaivoksien ja öljynporausalueiden sijoittumisen yhteyttä valtioissa esiintyvien konfliktien määrään (Kuva 1). Kartan toteuttaminen vaati melko paljon tiedon yhdistelemistä, muokkaamista sekä tuomista muualta, eikä työvaiheet onnistuneetkaan kurssikerran aikana aivan helposti erityisesti koordinaattijärjestelmiin liittyneiden haasteiden vuoksi. Kerrattuani asioita jälkikäteen ja toteutettuani tehtävän uudestaan, alkoi uusien toimintojen käyttö kuitenkin sujumaan selvästi paremmin ja kartta valmistui verrattain nopeasti.
Sain Taika Jaakkolan blogista (2024) erittäin hyvän idean hyödyntää konfliktien kuvaamisessa koropleettikarttaa, joka mielestäni ilmaisee konfliktien määrään liittyviä eroja selkeästi ja helposti luettavassa muodossa. Mielestäni myös valitsemani väripaletti toimii konfliktien kaltaisen negatiivisen ilmiön kohdalla hyvin, sillä punaisen värin voi tulkita symboloivan aggressiota sekä sotaa. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon, että yhdistin samana vuonna valtioissa tapahtuneet konfliktit yksittäisiksi, jolloin kartta kuvaa paremmin valtioiden vakautta pitkällä aikavälillä.
Lisäsin karttaan myös timanttikaivokset pistemuodossa sekä öljykentät alueina, pyrkien keskittymään värityksessä ennen kaikkea kohteiden erotettavuuteen taustasta. Mielestäni onnistuin tässä melko hyvin, vaikka pienimmät öljynporausalueet ovatkin hieman vaikeasti havaittavissa. Kokonaisuudessaan olen karttaan tyytyväinen ja kaikki peruselementit ovat nähdäkseni mukana.
Kuva 1, Afrikan timanttikaivoksien ja öljykenttien sijoittuminen sekä konfliktien määrä valtioittain.
Kuten kartasta voidaan huomata, kaikista epävakaimmat valtiot ovat melko hajallaan toisistaan lukuun ottamatta Afrikan koillisosia, jossa konflikteista on kärsitty usein. Kaikista epävakaimpina valtioina erottuvat 2020-luvullakin sotinut Etiopia yhdessä useista sisällissodista kärsineiden Tšadin ja Angolan kanssa. Nostaisin pahoin konflikteista kärsineenä valtiona esille myös maailman nuorimman valtion Etelä-Sudanin, joka vain kolmentoista vuoden iästään huolimatta on noussut kartan toiseksi korkeimpaan luokkaan. Tämä kertoo maassa 2010- ja 2020-luvuilla vallinneesta sekasorrosta, jossa jo vuoteen 2018 mennessä oli arvioitu suoraan tai epäsuorasti menehtyneen jopa 400 000 ihmistä (Ross, A. 2023).
Erityisesti Afrikan länsi- ja eteläosissa erottuu myös selvästi vakaampia alueita, mikä kertoo Afrikankin sisällä esiintyvistä suurista alueellisista eroista turvallisuuden ja vakauden suhteen. Hyvänä esimerkkinä afrikkalaisesta menestystarinasta toimii Botswana, joka on paitsi onnistunut säilymään poliittisesti vakaana myös luomaan kauppaverkoston, jossa se pystyy hyödyntämään runsaita luonnonvarojaan erityisesti timanttien osalta. Botswana on maailman toiseksi suurin timanttien tuottaja, joka hyötyy tällä hetkellä maailman suurimman timanttien tuottajan (Venäjä) aloittamasta hyökkäyssodasta, jonka seurauksena ei-venäläisten timanttien kysyntä on kasvanut (Bastmeijer, J. 2023). On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että Botswana on hyvin riippuvainen timanteistaan ja maassa esiintyy taloudellista epätasa-arvoa erityisesti kaupunkien ja maaseudun välillä.
Koko Afrikan osalta timanttikaivokset keskittyvät eritoten maanosan etelä- ja länsiosiin ja öljykentät pohjoisosiin. Selkeää yhteyttä konfliktiherkkien alueiden sekä timanttikaivosten tai öljykenttien määrällä ei ole nähtävissä, sillä sekä vakaisiin että epävakaisiin alueisiin vaikuttaisi kuuluvan luonnonvaroiltaan rikkaita ja köyhiä alueita. Jaakkola tekee blogissaan aiheeseen liittyen terävän huomion todetessaan, että kartalla esitettävien teemojen yhteyksien ymmärtäminen vaatisi monien muiden seikkojen huomioon ottamista. Pelkkien luonnonvarojen olemassaolo ei takaa valtion menestystä, vaan niistä hyötyminen vaatii esimerkiksi riittävää poliittista vakautta sekä yhteiskunnan toimivuutta useilla eri osa-alueilla. Erilaisia epävakautta selittäviä tekijöitä on lukuisia ja epävakauden juuret juontuvat usein moniin eri seikkoihin.
Kartassa käyttämiini tietokantoihin oli tallennettuna myös monia muita muuttujia, jotka voivat auttaa kartan tulkitsemisessa. Esimerkiksi konfliktien tapahtumavuosilla on vaikutusta, koska osa epävakaiksi merkatuista valtioista on saattanut olla vakaita jo pitkään tai esimerkiksi öljy- ja timanttiesiintymien löytyminen on voinut tapahtua vasta konfliktin syttymisen jälkeen. Lisäksi osa konflikteista on luonnollisesti toisia vakavampia ja laajempia. Timanttikaivoksien ja öljyesiintymien tuottavuusluokittelu vaihtelee myös tapauskohtaiseksi, minkä johdosta niiden merkitsevyys ja mahdollinen vaikutus konfliktiin ei ole aina sama. Edellä mainittujen ohella tietokantaan oli tallennettu tietoa Internetin käyttäjien lukumääristä valtioittain, mikä antaa viitettä valtioiden kehittyneisyydestä sekä teknologisesta kehityksestä, kuten myös Aura Niskanen toteaa blogissaan (2024).
Suomen tulvavesialueet ja järvisyys
Toisena kurssikerran tehtävänä oli visualisoida Suomen alueiden tulvaherkkyyttä kartalla sekä järvisyyttä diagrammina. Valmis teemakartta on nähtävillä alla olevassa kuvassa (Kuva 2).
Aloitin tehtävän yhdistämällä ”keskiylivirtaama” taulukon tietoja ”valuma-alueet” tasoon. Tämän jälkeen laskin tulvaindeksin kaikille aineistossa esiintyville joille. Lisäsin myös taulukkoon alueiden järvisyysprosentin Excelin kautta ja loin teemakartan. Päätin myös hieman haastaa itseäni ja lisäsin teemakarttaan ympyrädiagrammeja, joista voi tutkia alueiden järvien osuutta suhteessa maa-alueisiin. Diagrammien tekeminen vaati hieman opettelemista ja tiedonhakua, mutta onnistui lopulta kohtuullisen hyvin, vaikka osa diagrammeista onkin vähän pieniä ja vaikeasti havaittavissa. Muutoin kartan tekeminen tapahtui melko sujuvasti ja nopeasti.
Kartalta voidaan huomata, että kaikista tulvaherkimmät alueet sijoittuvat melko odotetusti rannikkoseuduille, erityisesti Pohjanmaalle sekä etelärannikolle. Kyseisten alueiden tulvaherkkyyttä selittää alueiden sijoittuminen meren ja jokien läheisyyteen sekä matalat pinnamuodot, joiden myötä pienempikin vedenpinnan nousu voi nostaa tulvia maa-alueille. Monia pienemmän tulvimisriskin alueita yhdistää sen sijaan runsaampi järvien määrä, jotka tapaavat tasoittaa jokien virtaamia. Suomessa yleisimmän riskin tulville aiheuttaa keväinen lumien sulaminen, erityisesti, jos lumimäärät ovat suuria ja sulaminen nopeaa. Lisäksi rankkasateet ja suuret sademäärät voivat joissain tapauksissa nostaa vedenpintaa riittävästi.
Kuva 2, Suomen eri osien tulvaherkkyyttä ja järvisyyttä kuvaava teemakartta.
Lopuksi
Kolmannen kurssikerran harjoitukset eivät sujuneet täysin ongelmitta, mutta koen kehittyneeni selvästi harjoitusten myötä. Pääsin myös hyödyntämään kartoissa jo aikaisemmin oppimaani, mikä edesauttaa asioiden muistamista ja oppimista pysyvämmin. Pidin erityisesti Afrikan konflikteihin ja luonnonvaroihin keskittyneestä harjoituksesta ja toivon myös tulevien harjoitusten olevan monipuolisia ja sijoittuvan vaihtelevan kokoisille alueille.
Lähteet:
Jaakkola, T. (1.2.2024). Tietokantojen tunnelmissa – Konflikteja Afrikassa ja tulvia Suomessa. Taikamatkalla GIS-velhoksi. Haettu 2.2.2024.
https://blogs.helsinki.fi/jztaika/
Ross, A. (3.2.2023). Explainer: Why has peace eluded South Sudan? Reuters. Haettu 3.2.2023.
https://www.reuters.com/world/africa/why-has-peace-eluded-south-sudan-2023-02-03/
Bastmeijer, J. (1.10.2023). Botswana’s diamond trade, an increasingly lucrative business in one of the most unequal nations. El Pais. Haettu 5.2.2024.
https://english.elpais.com/international/2023-09-30/botswanas-diamond-trade-an-increasingly-lucrative-business-in-one-of-the-most-unequal-nations.html
Niskanen, A. (31.1.2024). Kolmas kurssikerta. Auran blogi. Haettu 5.2.2024
https://blogs.helsinki.fi/niskanau/