Työskentelyä ruututeemakarttojen ja rasteriaineistojen parissa

Johdanto

Kolmannella kurssikerralla pääsimme tutustumaan ruututeemakarttoihin sekä korkeusmallien tekemiseen QGIS-ohjelmistossa. Lisäksi aloitimme erilaisten piirtotyökalujen käytön harjoittelemisen, mihin tulemme perehtymään myös seuraavalla kurssikerralla.

Pääsin soveltamaan opittua kotitehtävien parissa, joiden yhteydessä toteutin kaksi ruututeemakarttaa. Kerron näistä kartoista tämän kirjoituksen aikana lisää keskittyen erityisesti karttojen tulkitsemiseen sekä arviointiin teknisessä mielessä. Lisäksi esittelen lyhyesti kurssikerran aikana tekemiäni korkeusmalleja sekä digitointeja.

Vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudulla

Ensimmäisenä kurssikerran tehtävänä oli perehtyä ruututeemakarttojen tekemiseen opettajan johdolla. Aloitimme tutustumalla eri tapoihin luoda ruudukoita, mikä oli hyvin keskeisessä osassa kartan visuaalisen ilmeen muodostumista sekä viestin välittymistä. Eri ruutukokojen aiheuttamat erot ovat merkittäviä, mikä on havaittavissa vertailemalla esimerkiksi kahta tekemääni teemakarttaa, joista toisen ruutukoko on sivua kohden 500 metriä ja toisen kilometrin verran (Kuvat 1 ja 2). Pienemmällä ruutukoolla päästään käsiksi hyvin rajattuihin alueisiin ja tarkemmin naapurustojen tasolle, mutta luettavuuden kannalta hieman suuremmat ruudut ovat mielestäni parempia, koska tällöin informaation määrä ei kasva liian suureksi. 500 metrin ruutukoolla kartan lukeminen tuntuu työläältä ainakin omalla kohdallani, mutta toisaalta se voisi olla sopiva tarkasteltaessa jotakin pienempää aluetta, kuten esimerkiksi Vantaata yksinään.

Ruudukkojen ohella keskeisessä osassa projektia oli väestötietokanta, jossa on esitetty pääkaupunkiseudun asukkaisiin liittyvää hyvin yksityiskohtaistakin tietoa. Suuren tietomääränsä vuoksi tietokanta oli kuitenkin valtavan kokoinen, joten päädyimme karsimaan sitä valitsemalla tarkasteltavaksi ainoastaan ne sarakkeet, joista olimme kiinnostuneita. Samalla tavoin rajasimme suurikokoista ruudukkoa kattamaan ainoastaan pääkaupunkiseudun alueen. Näin pystyimme välttämään esimerkiksi ohjelman kaatumisen ja säilytimme keskeiset tiedot helposti saatavilla.

Valmiissa kartoissa havainnollistan vieraskielisten asukkaiden määrää suhteessa koko alueen asukasmäärään kahdella eri ruutukoolla. Päädyin ottamaan asukasluvun huomioon, koska muutoin vieraskielisten osuus olisi todennäköisesti ollut suurinta alueilla, joissa asuu eniten ihmisiä. Suhdelukuihin päädyin siksi, koska ne mielestäni antavat absoluuttisiin arvoihin verrattuna selkeämmän kuvan kielivähemmistöjen osuudesta kaikkiin asukkaisiin nähden.

 

Kuva 1, vieraskielisten osuus suhteessa asukasmäärään pääkaupunkiseudulla 1 kilometriä/ruutu koolla

 

Kuva 2, vieraskielisten osuus suhteessa asukasmäärään pääkaupunkiseudulla 500 metriä/ruutu koolla.

Kartoista voidaan päätellä, että vieraskieliset ihmiset keskittyvät eritoten PK-seudun itä- ja keskiosiin, mutta yksittäisiä keskittymiä on ympäri karttaa. Yksittäisten ruutujen tarkasteleminen ei kuitenkaan välttämättä ole aina viisasta, sillä erityisesti 500m ruutukoon kartassa alueelle saattaa hyvinkin osua vain muutama asukas, jolloin suuri vieraskielisten osuus voi selittyä sattumalla, eikä kerro laajemmista trendeistä. Mielestäni on siis hyvä pyrkiä tutkimaan laajempia aluekokonaisuuksia, vaikka joskus yksittäisissäkin ruuduissa voi olla totuuden siemen.

Kokonaisuudessaan karttojen välittämä viesti käy järkeen, koska esimerkiksi Itä-Helsingin vahvasti maahanmuuttajataustaiset alueet (esim. Myllypuro ja Keski-Vuosaari) erottuvat kartalta selkeästi. Kartalta voidaan myös huomata, että vieraskielisten osuus useimmiten vähenee pääkaupunkiseudun reuna-alueita kohti mentäessä. Tämä on havaittavissa erityisesti karttojen länsi- ja pohjoisosissa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Visuaalisessa mielessä olen lopputulokseen kaiken kaikkiaan tyytyväinen, sillä saan mielestäni havainnollistettua eri ruutukokojen mukanaan tuomia eroja. Jotta kartasta tulisi vieläkin parempi, voisi siihen lisätä esimerkiksi pienen sijaintikartan, jotta lukijat pääsisivät paremmin kiinni siihen, missä päin Suomea alue sijaitsee. Toisaalta karttaan voisi myös nimetä sijaintiin liittyvää tietoa tekstin muodossa, kuten esimerkiksi Onni Miettinen on blogissaan tehnyt (2024). Informaatioarvoa mietittäessä kartta on kuitenkin onnistunut esimerkiksi pisteteemakarttaan verrattuna, koska ruutukartassa tieto tulee paremmin ja selkeämmässä muodossa esiin, kuten myös Veera Ala-Heikkilä toteaa blogissaan (2024).

Korkeusmallien tekeminen ja digitointi

Kurssikerran loppupuolella pääsimme myös tutustumaan korkeusmallien tekemiseen ja käsittelimme ensimmäistä kertaa rasteriaineistoja tutkiessamme Pornaisten alueelle sijoittunutta karttalehteä. Toteutimme Pornaisiin sekä rinnevarjostuksen että tavalliset korkeuskäyrät, mikä oli kokonaisuudessaan melko yksinkertainen prosessi. Aluksi, säädimme aineistoille oikeat koordinaattijärjestelmät ja yhdistimme neljä korkeusmallia yhteen ”build virtual raster” toiminnolla. Tämän jälkeen toteutimme vain varjostuksen ja käyrät sopivilla toiminnolla ja visualisoimme ulkoasun sopivaksi.

Kurssikerralta annettiin myös tehtäväksi verrata valmiin karttalehden korkeuskäyriä ”countour” toiminnolla toteutettuihin käyriin. Latasin tätä varten peruskarttalehden paitulista ja laadin jo olemassa olevien käyrien sekaan uudet käyrät 5 metrin välein (Kuva 3). Kaiken kaikkiaan käyrät vastaavat pääpiirteittäin toisiaan, mutta myös pieniä eroavaisuuksia esiintyy, koska tarkennettaessa käyriin päästään käsiksi jo hyvin pieniin yksityiskohtiin. Lisäksi peruskarttalehdessä on mukana apukäyriä ilmeisesti 2,5 metrin välein, joita ei näy laatimissani käyrissä.

Kuva 3, kuvakaappaus Pornaisten alueelle sijoittuvan peruskarttalehden yksityiskohdista, jossa ruskealla erottuvat peruskarttalehden alkuperäiset käyrät ja vihreällä itse laatimani käyrät

Lopussa pääsimme myös digitoimaan Pornaisten keskustan alueelle tiet, mikä ei vielä sujunut täysin ongelmitta, vaikka pääsinkin itseäni tyydyttävään lopputulokseen. En esimerkiksi vielä oppinut muokkaamaan piirtämiäni viivoja jälkikäteen, mutta uskon asioiden selkiytyvän tulevan kurssikerran aikana.

Kokonaisuudessaan kurssikerta sujui melko kivuttomasti ja erityisesti karttojen tekemiseen alkoi löytymään rutiini harjoittelun myötä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti seuraavia kurssikertoja ja harjoituksia.

Lähteet:

Miettinen, O. (8.2.2024). kk4 blogi. opmietti’s blog. Haettu 14.2.2024.

https://blogs.helsinki.fi/opmietti/

Ala-Heikkilä, V. (8.2.2024). Ruutuja ja rastereita. Veeran blogi (MAA-202). Haettu 15.2.2024.

https://blogs.helsinki.fi/veeraala/