QGIS ensiaskeleet

Ensimmäisellä harjoituskerralla tutustuimme QGGIS-paikkatietosovellukseen ja sen eri toimintoihin. Teimme teemakartan, jossa Itämeren rannalla sijaitsevien eri maiden typpipäästöt ovat havainnollistettu visuaalisesti eri värisävyjä hyödyntäen. Tärkein ominaisuustieto kartalla on siis typpipäästöjen osuudet, mutta myös esimerkiksi meren syvyys ja maiden pääkaupungit oli mahdollista sijoittaa kartalle täsmällisesti.

Kartan luonteen ja merkittävyyden on Iina tiivistänyt selkeästi ja hyvin:

”Mereen päätyvä typpi aiheuttaa yhdessä fosforipäästöjen kanssa rehevöitymistä, joka on Itämeren suurimpia ympäristöongelmia. Merkittäviä typen päästöjä ovat muun muassa maatalous, teollisuus, haja-asutus, metsätalous ja kalankasvatus (WWF 2016).”

Olin käyttänyt QGIS-sovellusta muutaman kerran ennen kurssin alkua, mutta jo ensimmäisellä kerralla opin roimasti enemmän mitä olin osannut entuudestaan. En ollut käyttänyt esimerkiksi QGIS-selainta tai tutustunut QGIS:lle ominaisiin shapefile-tiedostoihin. Mielenkiintoni herätti aiemmilta käyttökerroilta huomaamatta jääneet Python-logot eri osissa sovellusta. Onko siis QGIS:ssä mahdollista suorittaa esimerkiksi eri ohjelmia Python-ohjelmointikielellä? print (”Mantsaonkivaa”).

Takaraivoon jääneitä asioita, jotka tulen ensimmäisestä kurssikerrasta eteenpäin muistamaan ovat QGIS-selaimen yksinkertaisimmat ominaisuudet, attribute-taulukon yksinkertaisimmat komennot, eri layereiden tyylin vaihtaminen ja tulostaminen muokkausmahdollisuuksineen.

Latasin omalle koneelleni myös kurssikerralla käytettävän version QGIS:stä. Kyseinen versio ei ole uusin versio vaan toistaiseksi vakaampi versio 2.18.28 Las Palmas. Siitä huolimatta, että latasin omalle koneelle täsmälleen saman version QGIS:stä (myös englanninkielinen), ilmestyi käytössä eteeni ongelmia, joita en muista ensimmäisellä kurssikerralla kohdanneeni. Tavoitteenani oli tehdä samannäköinen kartta samoja ohjeita ja järjestystä noudattaen, mutta varsin moni pieneltä vaikuttava yksityiskohta esti etenemistäni. Esimerkiksi attribute-taulukon muokkaaminen ei jostain syystä onnistunut lainkaan. En siis saanut parempaa versiota kartasta valmiiksi, mutta opin kuitenkin jotain uutta.

Ensimmäisellä kurssikerralla tekemässäni kartassa, jonka olen tähän blogiin liittänyt on joitain asioita, joissa on vielä hiomista. Näitä asioita pyrin siis parantelemaan kun loin uutta karttaa ja kartasta tulikin alkuvaiheessa varsin miellyttävän näköinen. Blogiin liittämässäni kartassa järvet esimerkiksi näkyvät rosoisina ja ne näyttävät häiritseviltä. Oivallus, minkä avulla sain kartan näyttämään jokseenkin seesteisemmältä oli vaihtaa järvien reunojen värit läpinäkyviksi. Harmi vain, että en tehnyt karttaa loppuun niin ette valitettavasti näe tätä mestariteosta.

 

 

Lähdeluettelo:

Rusanen Iina (2019). Blogi 1 – QGIS tutuksi. Luettu 31.1.2019

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *