Neljännellä kerralla tutustuimme rasterimuotoisen aineiston käsittelyyn QGIS:ssä. Aineisto koostui pääkaupunkiseudulla asuvista ihmisistä ja infrastruktuurista, joista löytyi jos jonkinmoista tietoa. Esimerkiksi tutkimme aluksi asuinrakennusten tietokantaa, josta oli selvitettävissä muun muassa rakennusvuosi ja kuinka monta ihmistä rakennuksessa asuu. Tämän jälkeen tutustuimme aineiston käsittelyä helpottavaan toimintoon, jolla saimme karsittua ylimääräistä dataa aineistosta pois nopeuttaen sovelluksen toimintaa. Karsimme siis aineistoon pelkästään ruotsinkieliset asukkaat. Kaikki tämä oli vasta harjoittelua, josta en ainakaan itse tehnyt valmista karttaa.
Lähdin tekemään karttaa eläkeläisten osuudesta eri pääkaupunkiseudun alueilla. Aineistosta ei löytynyt kaikkia eläkeikäisiä kattavaa saraketta, joten jouduin pähkäilemään, miten saan yhdistettyä sarakkeet useammasta yli 64 vuotta täyttäneistä asukkaista. Onneksi field calculator oli tullut tutuksi edeltäviltä kurssikerroilta ja uusi sarake eläkeikäisistä syntyi suhteellisen mutkattomasti.
Kuva 1. Eläkeläisten osuus pääkaupunkiseudulla.
Eläkeikäisten alueellinen jakautuminen yllätti joissain määrin ennakko-odotukseni, sillä odotin hieman suurempaa eläkeikäisten osuutta Helsingin keskustan läheisyydessä. Tietenkin kaupunki ja sen keskusta elävät nuorista sekä työssäkäyvistä aikuisista, mutta oletin silti, että keskustan väestöstä suurempi osuus olisi ollut pitkään siellä asuneita varhaisempien polvien helsinkiläisiä, siinä missä nuoremmat sukupolvet olisivat muuttaneet kauemmas keskustasta edullisimmille asuinalueille. Onneksi näyttää siltä, että yksikään eläkeläinen ei joudu viettämään eläkevuosiaan Santahaminassa.
Vaikka kartallani esitetyt arvot ovat suhteellisia, eli eläkeläiset suhteessa väestöön, olisin silti voinut käyttää absoluuttisia arvoja ilmaisten eläkeikäisten lukumäärän alueella. Kuten Roosa Harmonen blogissaan mainitsee, voi ruututeemakartalla halutessaan käyttää nimenomaan absoluuttisia arvoja, koska kaikki ruudut ovat keskenään samankokoisia. Oma tekemäni kartta on siinä mielessä erikoinen, että ruudut ovat kuusikulmioita, mutta toimivat kuitenkin aivan hyvin tarkoitukseen. Halusin lähinnä kokeilla mitä muita vaihtoehtoja QGIS tarjosi gridin tekemiseen, ja kokeileva asenne näkyi myös taustakartan tummassa värissä.
Lähteet:
Roosa Harmónen (2021) – Viides kurssikerta: bufferointia (https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/2021/02/18/viides-kurssikerta-bufferointia/)