Kurssikerta 4 – Ruudun takaa

Pakertaminen mapInfon parissa jatkui jälleen uusien aiheiden parissa. Tällä kurssikerralla laadimme karttapohjien päälle ruudukoita, joihin siirsimme tietoa esitettäväksi – ruutukarttoja siis! Aikaisemmat kosketukset ruutukarttaan liittyivät PAK-kursseihin, joissa sijoiteltiin pallukoita ruutuihin asukasmäärien mukaan ja laskettiin maankäytön osuuksia. Kumpikin oli aikaa vievää ja rehellisesti sanottuna hieman puuduttavaa, joten toivon mapInfosta löytyvän taikanapin ruutujen käsittelyyn. Taikanappia ei löytynyt, mutta ohjelma suorittaa haluttuja toimintoja varsin mutkattomasti, kunhan taas jälleen kerran tietää mitä on tekemässä. Lievästi nuivat asenteet ohjelmaa kohtaan ovat alkaneet lientymään, kun kurssin edetessä on ymmärtänyt käsittelevänsä ihan oikeaa paikkatieto-ohjelmaa, joka tekee juuri sitä, mitä käyttäjä käskee tekemään. Vääristä valinnoista, luokkaväleistä, värityksestä, puutteista ynnä muista valituksen aiheista kun voi pääsääntöisesti syyttää vain itseään.

Ruutukartan luominen aloitetaan niinkin mielikuvituksellisella tavalla, kuin luomalla ruudukko. Tätä vaihetta ei pidä väheksyä, sillä jo heti ensimmäinen vaihe on ratkaisevin lopputuloksen kannalta. Esitettävän asian kannalta kun on merkitystä minkä kokoisen ruudukolla tietoa meinaa esittää. Tähän vaikuttanee jo käytettävän kartta-alueen koko. Suomen kokoista aluetta ei liene järkevää lähteä esittämään 5 m x 5m ruudukossa, kun taas kuntatasolla jo 500 m x 500 voi olla liian suuri. Joka tapauksessa ruutukartta yleistää sijaintia, joten mikäli haluaa esittää tarkasti jonkun asian esiintyvyyttä, niin pistekartta soveltuu siihen paremmin. Ruutukartta onkin eräänlainen koropleettikartta, jossa ruutujen värillä kerrotaan kuvattavasta muuttujasta, mutta erona ovat käytettävät arvot. Ruutukartalla voidaan kuvata absoluuttisia arvoja, joten sillä onnistuu tarkkojen arvojen havainnointi esim. kuinka monta ihmistä asuu alueella X. Valittu ruutujen koko vaikuttaa esitystarkkuuteen, mutta koska jokainen ruutu on aina samankokoinen, niin alueita voidaan verrata keskenään.

Saimme tehtäväksi laatia ruutukartan Pk-seudulta käyttäen haluamaamme muuttujaa ja ruutukokoa. Aineistona meillä oli HSY:n seutucd:n tietokantoja vuodelta 2009, sekä OpenStreetMap-karttapohja. Tämä olikin miellyttävä ominaisuus, sillä selkeän taustakartan avulla hahmottaminen on helpompaa. Ohjelma myös mahdollistaa käytännössä minkä tahansa karttapohjan käyttämisen taustalla, kunhan sen ensiksi sitoo ohjelman ymmärtämään koordinaatiojärjestelmään. TAK-kurssilla laaditut kartat muuttuisivat hovikelpoisiksi paikkatietomateriaaliksi, mikäli maastokartan digitalisoitu versio olisi ollut koordinaatistossa.

Yhtä kaikki, päädyin tekemään karttani ulkomaan kansalaisten sijoittumisesta Pk-seudulla käyttäen 500 m x 500 m ruutukokoa, eli jokainen ruutu vastaa 25 ha (tai 0.25 km²). (kuva 1) ”ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen” (Kansalaisuuslaki, Tilastokeskus). Täytyy siis pitää mielessä, ettei kartta kerro mitään ulkomaalaistaustaisten osuudesta, joka voi olla hyvinkin erilainen nyt laadittuun karttaan verrattuna. Toinen seikka liittyy Kauniaiseen, tai pikemminkin reikään sen kohdalla. Kauniainen on joko Suomen ksenofobisin kunta, tai sitten datasta puuttuu kokonaan Kauniaisen tiedot. Salla Marttila teki oman karttansa muunkielisen väestön jakautumisesta (Marttila 2016). Sallan karttaa tulkitsemalla havaitaan, että Kauniaisissa puhutaan kyllä äidinkielenään myös jotain muuta kieltä kuin suomea, tai ruotsia. Mielenkiintoista…

Kuva 1. Ulkomaan kansalaisten sijoittuminen Pk-seudulla käyttäen 500 m x 500 m ruutukokoa. (Lähde: HSY:n seutucd09 ja OpenStreetMap)

Kuva 1. Ulkomaan kansalaisten sijoittuminen Pk-seudulla käyttäen 500 m x 500 m ruutukokoa. (Lähde: HSY:n seutucd09 ja OpenStreetMap)

Ulkomaalaiset näyttäisivät keskittyvän pääsääntöisesti Kehä III:n eteläpuolelle. Poikkeuksena Vantaa, jossa Tuusulan ja Lahdenväylän välinen sektori kurkottaa kohti Keravaa (tästä tulikin mieleeni, että olisi voinut olla hyödyllistä lisätä tieväylät sekä kuntarajat näkyviin). Helsingissä keskittyminä erottuvat kantakaupunki, itäiset kaupunginosat kuten Myllypuro, Kontula, Länsimäki ja Vuosaari (metron varrella). Luoteesta löytyy radan varrelta Malminkartano, Kannelmäki ja Pohjois-Haaga. Espoosta erottuu selvinä keskuksina Espoon keskus, Matinkylä, Kivenlahti-Soukan – seutu, sekä Otaniemi. Vantaalla, Myyrmäki-Martinlaakso, Hakunila, Tikkurilan ympäristö ja Rekola. Paria poikkeusta lukuun ottamatta alueita, jotka eivät ole profiloituneet ehkä sinne kaikkein kirkkaimpaan luokkaan mitä tulee työllisyys, – koulutus- ja tuloasteeseen (Helsingin kaupunki, tietokeskus). Toki osa paikoista erottuu lähinnä ulkomaalaisten opiskelijoiden, tai työntekijöiden johdosta (Otaniemi, kantakaupunki). Olisi mielenkiintoista tutkia onko eri kansalaisuusryhmien välillä eroavaisuuksia sijoittumisen suhteen. Eroaako Espoon ulkomaalaisväestö jotenkin Vantaalla asuvista ulkomaalaisista? Onko Itä-Helsingissä eroa Pohjois-Helsinkiin?

Tein myös toisen kartan, mutta tällä kertaa eri aineistosta ja eri ruutukoolla (kuva 2). Kartassa on kuvattuna aluetehokkuus Pk-seudulla. Aluetehokkuus ilmaisee ”rakennetun kerrosalan määrän suhteessa maa-alaan (yksikkö m²)” (HSY). Ruudusta on laskettu kerrostietoala, joka on jaettu maa-alalla. Koska jokaisen ruudun pinta-ala on sama, niin ainoastaan kerrosala toimii tässä muuttujana. Mitä punaisempi ruutu on, sitä tiiviimpää on rakennuskanta ja sitä myöten kerrosalaa on enemmän. Luku on suurin Helsingin kantakaupungista Pasila-Meilahti – linjalle. Suurimmillaan suhdeluku on lähemmäs 4, joka tarkoittaa että rakennettua pinta-alaa on lähes neljä kertaa enemmän, kuin maa-alaa. Nämä ruudut sijoittuvat aivan Helsingin ydinkeskustaan (kuva 3)

Kuva 2. Aluetehokkuus Pk-seudulla käyttäen 250m x 250 m ruutukokoa. (Lähde: HSY rakennustietoruudukko 2013, avoin data. Open StreetMap)

Kuva 2. Aluetehokkuus Pk-seudulla käyttäen 250m x 250 m ruutukokoa. (Lähde: HSY rakennustietoruudukko 2013, avoin data. Open StreetMap)

Kuva 3. PK-seudun seitsemän aluetehokkuudeltaan suurinta ruutua (arvot välillä 3.10 – 3.90). Mitähän mahtaa sijaita meressä Kauppatorin edustalla? (Lähde: HSY rakennustietoruudukko 2013, avoin data. Open StreetMap)

Kuva 3. PK-seudun seitsemän aluetehokkuudeltaan suurinta ruutua (arvot välillä 3.10 – 3.90). Mitähän mahtaa sijaita meressä Kauppatorin edustalla? (Lähde: HSY rakennustietoruudukko 2013, avoin data. Open StreetMap)

Datasta oli helppo laatia myös grid-teemakartta, jonka muutin 3D-muotoon, koska halusin katsoa miltä sama suhdeluku näyttää näin havainnollistettuna (kuva 4). En osannut lisätä 3D karttaan legendaa, enkä sen puoleen mitään muutakaan tulkintaa helpottavaa informaatiota, joten lopputulos vaikuttaa aika sekavalta. Parhaiten se toimiikin, kun vertaa sitä ylläolevaan ruutuaineistoon. Kartasta erottuvat piikkeinä tiheään rakennetut keskusta-alueet, suuret kauppakeskukset ja isot teollisuuden ja logistiikan keskukset. Harjoitukset jatkuvat, mutta oli mukava huomata kuinka osaa tuottaa jo jotain ”omaakin” ilman, että täytyy olla suorat kirjalliset ohjeet.

Kuva 4. Pk-seudun aluetehokkuus 250 m ruutukoolla muutettuna 3D-muotoon. (Lähde: HSY rakennustietoruudukko 2013)

Kuva 4. Pk-seudun aluetehokkuus 250 m ruutukoolla muutettuna 3D-muotoon. (Lähde: HSY rakennustietoruudukko 2013)

 

Kirjallisuus:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Tietokuvaukset, rakennustietoruudukko.<https://www.hsy.fi/sites/AvoinData/AvoinData/SYT/Tietoyhteistyoyksikko/Rakennustietoruudukko.pdf > Luettu 11.2.2016

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. SeutuCD09.

Marttila, S. (2016). KK4: Ruuturiesa. < https://blogs.helsinki.fi/sallamar/ >Luettu 12.2.2016

Siirtolaisuus IV (2004). Tilastokeskus, Helsinki 4.7.2004 http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_04_nieminen.html Luettu 11.2.2016

Vilkama, K., H. Lönnqvist, J. Väliniemi-Laurson, & M. Tuominen. (2014).Erilaistuva pääkaupunkiseutu. Sosioekonomiset erot alueittain 2002–2012. Tutkimuksia – Helsingin kaupungin tietokeskus 2014: 1 <http://www.hel.fi/hel2/helsinginseutu/liitteet/PKS_erilaistuva_seutu_tieke.pdf >Luettu 12.2.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *