The One with Africa

Kolmannella kurssikerralla loimme myös Afrikan kartan, johon oli merkitty erilaisin symbolein rannalla/maalla olevat öljynporauskentät, timanttikaivokset ja kofliktit. Kurssin tiedotusblogissa (2016) oli hieman jatkettu ja paranneltu Afrikan kartta samasta aiheesta ja se näytti tältä:

Afrikka
Kuva 1.

Kun mielessään yhdistää Afrikan, öljynporauskentät, timanttikaivokset ja konfliktit, tulee heti mieleen että näillä on varmasti voimakas yhteys ja öljy ja timantit voisivat olla hyvinkin suuret syyt konflikteihin Afrikassa. Näin onkin ollut mahdollisesti menneisyydessä, mutta nykypäinä tilanen alkaa olla toinen. Ongelmien juuret juontaa nykyään enneminkin valtaan, kiistoihin eri ryhmien välillä, siirtomaataustaan ja epätasa-arvoiseen asemaan ja rahaan. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa kuitenkin kiistellän ennemminkin vedestä kuin öljystä.

Ensisilmäyksellä katsoessa kartasta saa kuvan, että lähes koko Afrikka on yhtä sotatannerta. Punaisella värillä merkity taistelujen maksimilaajuus on ainakin minun silmääni hyvin vallitseva ilmiö kartalla. Todellisuudessahan on kyse vain tapahtuneiden konfliktien maksimilaajuudesta, eikä niinkään käynnissä olevasta täydestä sota-alueesta. Parempi vaihtoehto olisi ollut mahdollisesti merkitä vain taistelujen ydinalueet tai vaihtoehtoisesti käyttää eri sävyjä riippuen siitä, kuinka paljon ja kuinka intensiivisesti alueella todellisuudessa soditaan.

Myös erilaisia merkkejä on kartalla paljon, ja niiden selitykset pitää tarkasti lukea, jotta ymmärtää esitettävän ilmiön varmasti oikein. Karttaa tarkemmin tutkistelemalla huomataan, että ölyjynporauskentät sijaitsevat suurimmalta osin pohjoisessa, eikä niiden välittömässä läheisyydessä ole edes välttämättä taistelupaikkoja ja vain osa öljykentistä sijaitsee taistelualueilla. Timanttikaivosten sijainti taas painottuu Eteläisempään Afrikkaan ja etelä-rannoille. Kaivoksia on Afrikassa runsaasti, ja niiden määrään nähden mielestäni kaivosalueilla ja niiden läheisyydessä on myöskin yllättävän vähän taistelupaikkoja. Tästä voisi melkein päätellä, ettei timanttikaivokset ja öljynporauskentät liity Afrikassa konflikteihin ja niiden syntymiseen.

Niko Pelkonen oli tehnyt blogiinsa (2016) toisenkin kartan kuvaamaan konfliktien määrää valtioittain ja lisännyt ympyrädiagrammit joilla kuvattiin timanttikaivosten ja öljylähteiden osuuksia. Nikon oma kartta oli mielestäni parempi kuin tiedotusblogin kartta (anteeksi heh), koska siinä näytettiin vain oleellinen ja ympyrädiagrammeista havaitsi helpommin ja selkeämmin onko alueella timanttikaivoksia vai öljyä.

Syy konflikteihin ei siis välttämättä löydy timanttikaivoksista ja öljykentistä vaan jostain muusta. Toisaalta timantit ja öljy vaikuttavat maiden talouteen ja sitä kautta maiden/kansojen välisiin suhteisiin ja mahdollisiin konflikteihin. On myös hyvä muistaa ettei valtataisteluita timanttikaivoksen omistuksesta välttämättä käydä itse kaivoksen välittömässä läheisyydessä vaan esimerkiksi sielä mistä kaivosta hallitaan ja ohjataan.

Jos kartassa olisi merkittynä myös kaivosten ja öljykenttien tuottavuusluvut ja konfliktien vuosiluvut, tekisitivät ne kartasta mielestäni informatiivisemman. Tuottavuusluvut kertoisivat kaivosten ja porauskenttien tärkeydestä ja merkittävyydesta ja toisaalta konfliktien vuosiluvut kertoisivat paljon siitä minä aikana sodat on sodittu ja millä alueilla samaan aikaan. Jos tähän vielä lisättäisiin kaivosten ja öljynporauskenttien käyttövuodet, yhteyksiä saattaisi löytyä enemmän tai sitten vähisetkin yhteydet näiden ilmiöiden välillä kadota. Hyvä on myös muistaa ettei kartalle voi liikaa tietoa myöskään pistää, jottei siitä tule jo liian epäselvä ja informatiivinen.

Summa summarum, kartta on mielestäni huono. (:D)

Lähteet:

Paarlahti, A. (2016) Konflikteja Afrikassa <https://blogs.helsinki.fi/pak-2016/2016/02/09/konflikteja-afrikassa/> (25.2.2016)

Pelkonen, N. (2016) Kurssikerta 3 – Konflikteja ja valuma-alueita <https://blogs.helsinki.fi/nikopelk/2016/02/09/kurssikerta-3-konflikteja-ja-valuma-alueita/> (15.3.2016)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *