Viides kurssikertamme kului tutustuen bufferointiin eli puskurointiin. Puskurointi on tehokas tapa laskea tietyn kokoisen säteen sisäpuolelle jäävät kohteet. Kurssikerran alkupuoliskon yhteisessä harjoituksissa käytimme edellisen kurssikerran loppupuolella itse digitoimiamme tietokantoja Pornaisten keskustan asuirakennuksista ja pääteistä. Ihan ensimmäisessä harjoituksessa loimme tiestölle puskurin ja laskimme sen avulla kuinka monta taloa on X metrin etäisyydellä teistä alueella. Loimme myös bufferin Pornaisten terveyskeskukselle ja kolmenneks Pornaisten koululle ja laskimme montako taloa sijaitsee luomiemme puskurivyöhykkeiden sisällä tai vastaavasti puskurin ulkopuolella.
Alkuharjoitusten jälkeen aloimme ahertamaan tämän viikon itsenäistehtäviä. Käsittelimme tehtävissämme Vantaata, sen asutustietoja, juna-asemia ja lentokenttiä. Aluksi tutkimme väestötietoja lentokenttien läheisyydessä. Meidän tuli selvittää Malmin lentokentän pahimmalla melualueella asuvien ihmisten määrä, käyttäen hyväksi 1 ja 2km säteisiä buffereita. Laskimme myös kuinka paljon ihmisiä asuu alle 2km Helsinki-Vantaan lentokentästä ja kuinka monta prosenttia heistä asuu lentokentän pahimmalla melualueella, joka käsittää 65dB melualueen. Selvitimme myös vähintään 55dB melualueella asuvien määrän ja Tikkurilan alueelle koituneiden (vähintään 65dB) meluhaitalle altistuneiden ihmisten määrän kiitoradan rakennustöiden aikaan vuonna 2002. Vastaukset taulukossa 1.
Seuraavaksi käsittelimme juna-asemia. Laskimme taas bufferoinnin avulla kuinka monta asukasta alueella asuu alle 500m päässä lähimmästä juna-asemasta, ja laskimme heidän osuutensa kaikista alueen ihmisistä. Selvitimme myös kuinka monta prosenttia heistä oli työikäisiä eli 15-64 vuotiaita. Vastaukset taulukossa 2.
Juna-asema-laskujen tulokset vääristyivät minulla hieman. Vastaukseni ovat todellisia arvoja korkeammat, koska joidenkin juna-asemien bufferit menivät minulla päällekäin, jolloin jotkut ihmiset on laskettu kahden aseman käyttäjiin. Bufferit olisi pitänyt luoda yhdeksi alueeksi, jolloin tulos olisi ollut oikeampi ja samalla myös niiden käsittely olisi ollut helpompaa.
Toisessa itsenäistehtävässä käsittelimme taajamia. Laskimme ja päivitimme tietokantoihin uusia väestötietoja asukkaiden määristä, kouluikäisistä, ulkomaan kansalaisten määristä ja osuuksista. Laskimme tietojen perusteella kuinka monta prosenttia alueen asukkaista asuu ylipäätään taajamissa, kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella, ja kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä. Laskimme myös kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10%, 20%, 30%. Vastaukset taulukossa 3.
Erityisesti viimeiset kohdat, joissa laskettiin asuinalueiden määrää tuotti meille hieman ongelmia sen suhteen miten kysymyksen ymmärtää. Tulokset riippuvat siitä laskeeko ohjelmalla asuinalueet joissa on tasan 10 ulkomaalaisia, tai sitten 10% ja yli, vai yli 10%. Tämä kohdan olemme ainakin kaikki tulkinneet kaikki hieman eritavalla, ja siksi vastauksetki heittelevät.
Viimeiseksi itsenäistehtäväksi valitsin koulut. Tehtävässä piti laskea Helsingin Yhtenäiskoululle tarpeellisia tietoja väestötietokannoista sen koulupiiristä, aineiston keruuhetkeä seuraavaksi vuodeksi. Laskimme Helsingin Yhtenäiskoulussa seuraavana vuonna aloittavien ekaluokkalaisten määrän eli tietokannassa olevat 6 vuotiaat Yhtenäiskoulun koulupiirin alueella, kuinka suurta määrää yläasteikäisiä Yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan eli tilastoissa 12-14 vuotiaat, kuinka suuri osuus koulupiirin asukkaista on kouluikäisiä, eli tilastoissa 7-15 vuotiaat ja kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu arvio. Vastaukset taulukossa 4.
Tämä kurssikerta oli haastava. Hyvin haastava. Aikaa kului kun emme ymmärtäneet yliyksinkertaisia ohjeita, ja sitä mitä piti ylipäätään tehdä ja aika loppuikin tunnilla aivan kesken. Kun myöhemmin palasin tehtävien pariin, supertahmean alun jälkeen, homma kuitenkin luonnistui. Kurssikerran tehtäviä oli niin paljon että madeonkala-opiskelutaktiikka oli tuottanut tulosta. Pienemmällä määrällä tehtäviä en usko että tekniikka olisi jäänyt monenkaan mieleen. Kohta me bufferoimme jo unissamme vasemman jalan varpailla silmät kiinni!
Tulosten oikeellisuudesta toki olemme kaikki kurssilaiset selkeästi hyvin eri mieltä. Joissain tehtävissä, vastaukset eroavat inhimillisistä syistä, kuten lentokenttien piirtämisestä jokainen hieman erikohtaan ja sen myötä bufferitkin ovat hieman eripaikoissa. Sitä en ihan ymmärrä miten laskemmalla samoilla aineistoilla samoja tietoja, tulokset heitävät näinkin paljon. Noh, jokatapauksessa kaikilla on varmasti jokin kohta oikein ja eikö tärkeintä ole yrittäminen ja se, että periaatteessa homman osaa hoitaa, bufferit tehdä ja laskut laskea.
Henkilökohtaisesti tämä on ollut minulle ehkä yksi mielenkiintoisimmista aiheista mutta samalla ehkä myös se työläin. Loppupeleissä hyvin yksinkertaista hommaa, mutta tuloksista saa runsaasti tietoa ja niitä voi soveltaa hyvin moneen asiaan. Mukavaa välillä tutkia tietokantojen tietoja numeroina ainaisten karttojen sijaan.