The Last One

Viimosiä vierään.

Viimeisen kurssikerran työnä oli luoda itse itsenäisesti omavalintaisesta alueesta kartta aiheesta jonka sai päättää itse. Siis yksin. Itsenäiseseti. Apua.

Jos nyt totta puhutaan niin ensireaktioni oli todellisuudessa positiivisempi ja hieman rohkeampi. Minulle on tullut kurssin aikana muutaman kerran mieleen että käsitellyistä aiheista ja tehdyistä kartoista olisi hauska tehdä itse lisää karttoja. Olin siksi aluksi innoissani tästä tehtävästä, kunnes todellisuus iski vasten kasvoja. Homma ei sit skulannukkaan niiku olin suunnitellu.

Aluksi yritin pitkään tehdä karttaa Euroopan valtioden välisistä eroista, mutta vastaan tuli ongelma etten millään löytänyt samaa tiettyä tilastoaineistoa kaikista valtioista. (Toim. huom. muut ovat selkeästi löytäneet vaikka minkälaista tietoa Euroopasta ja onnistuneet luomaan mielettömiä karttoja, olen siis vain huono.) Tietoa löytyi usein vain noin puolesta valtioista, joten pieni perfektionisti sisälläni ei näitä aineistoja hyväksynyt. Onneksi luovutin (tai toisaalta rohkastuin) ja vaihdoin käsiteltäväksi alueeksi Ruotsin. Esimerkiksi Petra Saari oli ongelmitta löytänyt Euroopan tilastoja köyhyyden ja sosiaalisen eristäytymisen riskistä väestöllä, nuorten työttömyydestä ja toiseen karttaansa väestönmäärästä ja turismista. Molemmat kartat olivat mielestäni selkeitä, kuvaavia ja hyvintehtyjä. Vastaavanlaiset olisin itsekin mahdollisesti halunnut tehdä, mutta en vain selkeästi kyennyt (:D)

Hain www.naturalearthdata.com sivulta suurimittakaavaisen maailmankartan tarkkuudella 1:10 000 000 jossa siis kartalla 1cm vastaa luonnossa 100km. Valitsin kartalle näkymään myös hallinnolliset rajat. Kartan aukaisu MapInfossa onnistui, ja valitsin kartalta käsiteltäväksi alueeksi Ruotsin ja sen hallinnolliset rajat, tässä tapauksessa läänirajat.

Seuraavaksi aloin etsiä tilastoaineistoa erilaisista ilmiöistä Ruotsista. Siirryin tilastokeskuksen sivuilta (www.stat.fi) Ruotsin vastaavaan (www.statistikdatabasen.scb.se) josta löysin paljon tilastollista tietoaineistoa karttojani varten. Aluerajaus, jonka tietokannoissa valitsin oli Nuts 3 -aluejako. Se on kolmiportaisen kansainvälisiin tilastointitarkoituksiin kehitetyn aluejaon korkein ja samalla “tarkin” luokitus. Nuts 3-alueluokitus vastaa Ruotsin läänejä, joita on 21 kpl, joten se sopi tarkoituksiini kuin nenä päähän. Tietokantojen tuonti MapInfoon sisältsi kuitenkin vielä monta pientä ja kinkkistä välivaihetta, joihin kuului mm läänien virallisten nimien muuttaminen käsin vastaamaan paikaktietoaineiston läänien nimityksiä, jotta ne sai yhdistettyä oikein.

Loppupeleissä karttojen luonti ja aineistojen haku ei kuitenkaan ollut rakettitiedettä, kun tiesi mitä haki ja mistä, onnistui homma muutamalla napinpainalluksella ja aikaa se vei vaan muutamia minutteeja. Samat virheet pitää toistaa tarpeeksi monta kertaa jotta niistä oppii ja homma alkaa sujua rutiinilla. Ei aina mukavaa mutta äärettömän tehokasta, valitettavasti.

Ensimmäisen luomani kartan (kuva 1) pohjalla on koropleettikarttana väestön absoluuttinen määrä ja sen päällä pylväsdiagrammina liikenneinfrastruktuurin käytetty pinta-ala hehtaareina. Teiden pinta-ala oli mielestäni mielenkiintoinen aihe johon en ollut aikaisemmin törmännyt. Kartta 1 onkin aikalailla sellainen kuin osasinkin odottaa. Mielenkiintoista olisi ollut lisätä samaan karttaan myös Suomesta ja Norjasta vastaavat tiedot.

Sieppaa6
Kuva 1.

Toinen luomani kartta (kuva 2) esitti koropleettikarttana väestöntiheyttä ja erikokoisin vihrein pallosymbolein suojellun maa-alan määrää hehtaareina.

Sieppaa7
Kuva 2.

Aivan ensimmäiseksi haluan pyytää anteeksi kaikilta punavihersokeilta. En ajatellut ihan loppuun asti tällä kertaa värivalintoja toiseen karttaani.

Toiseksi haluan huomauttaa pienestä mahdollisesta väärinymmärryksestä, jonka kartta 2 voi aiheuttaa. Kysessä ei ole suora väestöntiheys, vaan kartan asukastiheys tarkoittaa kaupunkialueiden väestön määrää suhteessa muihin alueihin ja kyseessä on näin prosenttiosuus. Legendan otsikko pitäisi olla eri otsikolla, jotta asia olisi helpompi ymmärtää oikein tai sitte minun olisi pitänyt laittaa kartalle se oikea aito väestöntiheys, anteeksi tästä.

Hävettää hieman myöntää, ettei minulla ollut kauheasti käsitystä Ruotsin eri alueiden asukkaiden määristä ennen tätä. Skånen ja Tukholman lähiseudun olen tiennyt olevan mahdollisesti tiheimmin asuttuja, mutta muuta en osannut sanoa. Opittua tuli siis myös tältä kantilta.

Minun silmääni pistää Länsi-Götanmaan läänin suuri väestömäärä, mutta toisaalta alueellahan on suuria kaupunkeja kuten Göteborg ja lääni on pinta-alataan myös suurimmasta päästä. Olisin kuvitellut teiden pinta-alan olevan suurempaa kuitenkin ennemminkin Tukholman seudulla. Myös Länsi-Götanmaan läänin suojeltujen maa-alajen vähyys (kuva 2.) ihmetytti. Olisin kuvitellut että esimerkiksi Vänernin läheisyys olisi vaikuttanut positiivisesti mutta ei.

Muthei, selvisin!

Lähde:

Saari, P. (2016) Euroopan köyhyys ja turismi <https://blogs.helsinki.fi/petrasaa/2016/03/10/euroopan-koyhyys-ja-turismi/> (15.3.2016)

<www.naturalearthdata.com> (1.3.2016)

<www.stat.fi> (1.3.2016)

<www.statistikdatabasen.scb.se> (1.3.2016)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *