Helsingin yliopisto
TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT SYKSYLLÄ 2023 JA KEVÄÄLLÄ 2024 YLIOPPILAAKSI VALMISTUVILLE
- 3.11. 2023 vaadittavat opintojaksot suoritettu S2023 valmistuvilla ylioppilailla
- 6.-27.11.2023 ilmoittautuminen K2024 ylioppilastutkintoon
- 26.4.2024 vaadittavat opintojaksot suoritettuna K2024 valmistuvilla ylioppilailla
- 6.5.-29.2024 ilmoittautuminen S2024 yo-tutkintoon
Ylioppilastutkinto on lukion päättövaiheessa suoritettava tutkinto, jossa punnitaan lukiolaisen tiedot, taidot sekä kypsyys. Tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkintoon sisältyy kokeita äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa.
Ylioppilastutkintoon ilmoittaudutaan kirjallisesti Wilmassa.
Syksyllä 2021 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneille viisi pakollista koetta ovat maksuttomia ja lisäkokeet maksullisia. Ylioppilastutkintoon ilmoittaudutaan kevään tutkintoon marraskuussa ja syksyn tutkintoon touko-kesäkuun vaihteessa. Ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa. Tarkat päivämäärät ilmoitetaan lukuvuosittain. Suoritettuaan lukion oppimäärään (150 op) ja vähintään viisi tutkintoaineen koetta opiskelija valmistuu ylioppilaaksi. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.
YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE JA MÄÄRÄYKSET
Tutkintoon tulee sisältyä vähintään viisi koetta. Voit myös suorittaa eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka.
Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) on julkaissut verkossa toimivan palvelun, jossa voi kokeilla, millaiset koeyhdistelmät täyttävät nämä kriteerit. Pääset palveluun tästä.
Opiskelija saa osallistua ylioppilaskokeeseen, kun pakolliset opintojaksot tutkintoaineessa on suoritettu. Oppiaineissa, joissa ei ole pakollisia opintojaksoa, opiskelija voi osallistua ylioppilaskokeeseen suoritettuaan kuusi opintopistettä oppiaineen opintoja tai saatuaan rehtorin harkintaan perustuvan erityisluvan.
YO-tutkintokokeet perustuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin. Suositeltavaa on, että kokelas olisi opiskellut tutkintoaineesta sekä pakolliset että valtakunnalliset valinnaiset opinnot.
Ylioppilaskokeiden hajauttaminen
Ylioppilastutkinnon kokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilaskokeet on mahdollista jakaa eri kirjoituskerroille. Tätä kutsutaan hajauttamiseksi. Tutkinto pitää suorittaa kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana
Tutkintokerroilla reaaliaineet on jaettu kahdelle päivälle. Yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa vain yhden kokeen reaalipäivien aineista. Esimerkiksi syksyn tutkintokerralla voi suorittaa reaalipäivän A-ryhmän kokeista yhden ja reaalipäivän B-ryhmän kokeista yhden. Huomioi mahdolliset päällekkäisyydet suunnitellessasi omaa yo-tutkintoasi. Jos aiot suorittaa kaksi tai useamman reaaliaineen kokeen saman päivän kokeista, tulee sinun hajauttaa tutkintosi.
Tutkinnon hajauttaminen = useamman kuin yhden tutkintokerran käyttäminen.
Reaalipäivä A: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
Reaalipäivä B: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede terveystieto
Tietoa koepäivistä ja tutkinnosta
Valmistuminen ylioppilaaksi
Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on saanut vaaditut kokeet suoritettua. Kokelaalla pitää olla kolmen kerran jälkeen kasassa riittävä määrä aineita ja oppimääriä, joilla hän voi valmistua. Ylioppilastodistuksen saamisen edellytyksenä on, että lukion oppimäärä on suoritettu hyväksytysti. Ylioppilastodistusta ei siis ole mahdollista saada ilman lukion päättötodistusta.
Ylioppilaskokeiden arvostelu ja uusinnat
Ylioppilaskokeen arvioinnin suorittavat ylioppilastutkintolautakunnan tarkastajat eli sensorit. Näin saadut arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi opiskelijavalinnoissa. Mahdollisuus hajauttaa, uusia ja täydentää tutkintoa antaa kokelaalle joustavuutta tutkinnon suorittamiseen.
Arvostelu
Ylioppilaskokeiden alustavan arvioinnin tekee oman lukion opettaja. Ylioppilastutkintolautakunta arvostelee lopullisesti kaikki suoritukset. Sensorit antavat pisteitä lautakunnan ja kunkin ainejaoksen sensorikokouksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Ylioppilastutkintolautakunta julkaisee hyvän vastauksen piirteet lopullisen arvostelun jälkeen verkkosivuillaan.
Lautakunta päättää arvosanojen pisterajat kullakin tutkintokerralla erikseen, kun arvostelutyö on saatu päätökseen. Useimmissa aineissa käytetään pisterajojen määrittelyssä ns. standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo (SYK) -menetelmää. Tällä menetelmällä pyritään siihen, että ylioppilastutkinnon arvosanoja pystyttäisiin paremmin vertailemaan toisiinsa. Lisätietoa SYK-menetelmästä ja pisterajojen muodostumisesta löytyy Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.
Kompensaatio
Jos jokin tutkintoon vaadituista viidestä kokeesta tulee hylätyksi, voi kokelas silti päästä ylioppilaaksi kompensaation avulla. Kompensaatio edellyttää, että kokelas on saanut muista kokeista tarpeeksi hyvät tulokset, jotta yhden kokeen hylätty arvosana tulee kompensoiduksi. Kokeen hylkäyksen perusteena ei myöskään saa olla vilppi tai se, että kokelas on jättänyt saapumatta kokeeseen tai ei ole palauttanut koesuoritusta arvosteltavaksi.
Jos kokelas on suorittanut tutkintoon vaadittavista viidestä kokeesta yhden kokeen hylätyllä arvosanalla (I) ja neljä hyväksytyllä arvosanalla, hän saa näistä neljästä kokeesta kompensaatiopisteitä arvosanojen perusteella seuraavasti: L 7, E 6, M 5, C 4, B 3 ja A 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, ja 10 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan
Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 10 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan. Jos kokelas on suorittanut enemmän kuin viisi koetta, hänen suorituksistaan otetaan huomioon tutkintoon vaadittavista kokeista korkeimman kompensaatiopistesumman tuottava yhdistelmä. Kompensaatiosta voit lukea lisää YTL:n sivuilla.
Usein kysyttyä (ylioppilastutkinto.fi)
Kokeen uusiminen
Tutkinnon ollessa kesken hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa (hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana). Tutkinnon suorittamisen jälkeen hylättyä ylioppilaskoetta voi uusia rajoituksetta.
Jos kokelas saa vaativamman tason kokeesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tasoa. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että vaadittuihin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe.
Hyväksytyn kokeen korotusta saa yrittää niin monta kertaa kuin haluaa, eikä korottamiselle ole aikarajaa. Voimaan jää parempi arvosana.
Tutkinnon täydentäminen
Tutkintoa saa myöhemmin täydentää suorittamalla joko uuden kokeen tai eritasoisen kokeen jo suorittamastaan aineesta. Tutkinnon täydennys tapahtuu vasta, kun tutkinto on ensin saatu hyväksytysti suoritetuksi. Tutkinnon täydentäminen ei edellytä kyseisen aineen tai oppimäärän suoritettuja opintoja.
Oikaisuvaatimus
Jos kokelas on tyytymätön YTL:n antamaan lopulliseen arvosteluun, voi hän tehdä YTL:lle oikaisuvaatimuksen ja pyytää tarkistusarvostelua. Tarkistusarvostelu on maksullinen. Tarkistusarvosteluanomus tulee toimittaa rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun kokelas on voinut saada tulokset henkilökohtaisesti tietoonsa. Tarkistusarvostelumaksun voi saada takaisin, jos tarkistuspyyntö johtaa arvostelun muuttumiseen. Tarkemmat määräykset ja ohjeet löytyvät YTL:n sivuilta.
Ainekohtaiset määräykset
Ylioppilastutkintoon liittyviä säädöksiä on paljon. Ne sisältävät kokeiden yleisiä järjestelyjä koskevia ja ainekohtaisia määräyksiä. Löydät tutkintoa koskevat määräykset ja ohjeet Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. Tarkempia ohjeita saat aineenopettajilta, jotka antavat ohjausta oman aineensa yo-kokeen onnistuneeseen suorittamiseen.
Erityisjärjestelyt
Sairaus, vamma ja erityisen vaikea elämäntilanne, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus sekä vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellinen hallinta voidaan ottaa huomioon ylioppilastutkinnossa. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, sairauden, vamman tai erityisen vaikean elämäntilanteen tai vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellisen hallinnan huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa edellyttää hakemuksen ja lausunnot laatimista sähköisessä palvelussa, jossa rehtori tai nimeämänsä henkilö lähettää ne lautakuntaan palvelun kautta. Norssissa ytl:n yhteyshenkilönä toimii vararehtori Tiia Karpin. Kaikki erityisjärjestelyihin liittyvät asiat hoidetaan hänen kauttaan.
Jos haet erityisjärjestelyjä, ole yhteydessä ajoissa tarvittaessa erityisopettajaasi ja Tiia Karpiniin. Ytl ohjeistaa erillisjärjestelyjen hakemista siinä vaiheessa, kun kokelas ensimmäistä kertaa ilmoittautuu kirjoituksiin. Lisäksi edellytyksenä on, että haettavia erillisjärjestelyjä kokeillaan ja hyödynnetään jo lukio-opintojen aikana, jotta voidaan todeta niiden tarpeellisuus myös ylioppilaskokeessa.
Lisätietoa erillisjärjestelyistä ytl:n sivuilla:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/erityisjarjestelyt
Ylioppilastutkintosuunnitelma
Ylioppilastutkintosuunnitelman laatiminen kannattaa aloittaa jo lukion ensimmäisen vuoden aikana. Se auttaa sinua tekemään tarkoituksenmukaisia ainevalintoja ja mahdollistaa ylioppilastutkinnon hajauttamisen useammalle suorituskerralle. Ylioppilastutkintosuunnitelmaa voi ja saa muuttaa/päivittää matkan varrella.
Suunnitelmaa laadittaessa tulee pohdittavaksi, mitä aineita kirjoittaisi ja milloin: esimerkiksi mitkä ovat itselle kiinnostavia ja mieluisia aineita tai onko joistain aineista hyötyä jatko-opintoihin pyrittäessä? Mikä olisi itselle sopiva ajankohta kirjoittaa tietty aine ja milloin aineen opintojaksot tulevat suoritetuksi? Milloin olen valmis menemään kirjoituksiin: ylioppilaskoe on myös ns. kypsyyskoe, joka mittaa aineenhallintaa. Vaikka yo –kokeisiin voi osallistua milloin vain, on hyvä huomioida, miten opintojaksot ovat tarjolla ja mahdollistavat myös oppiaineen syventävien kurssien opiskelun ennen kirjoituksiin osallistumista.
Ylioppilastutkintosuunnitelma tehdään ohjatusti (usein opo –tunneilla) Wilman valmiille lomakkeelle ja sitä päivitetään aina tarvittaessa yo –kokeeseen ilmoittautumisen yhteydessä.
Lisätietoa ylioppilastutkinnosta (Ylioppilastutkintolautakunta):
Yleiset määräykset ja ohjeet:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/yleiset-maaraykset-ja-ohjeet
Kevään 2022 tutkintouudistus:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/k2022-tutkintouudistus
Uusi tutkintorakenne avaa uusia mahdollisuuksia:
Tärkeitä linkkejä lukiolaiselle:
Todistusten ja koesuoritusten tilaukset
Tulokset ja tutkintosuoritukset
Mikäli suunnittelet vaihto-oppilaaksi lähtemistä, ole yhteydessä opinto-ohjaajaasi.
Lukiodiplomit
Lukiodiplomit antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla. Käytännön järjestelyistä lukiot päättävät paikallisesti lukion opetussuunnitelman perusteiden ja erillisten ohjeiden mukaan. Norssissa voi suorittaa lukiodiplomit seuraavista aineista
Kotitalouden lukiodiplomin ohjeet
Kuvataiteen lukiodiplomin ohjeet