KK3 – Tulvaindeksi ja järvineisyys

Kolmannella kurssikerralla harjoiteltiin aineistojen tuomista Map-Infoon ja niiden muokkaamista esittelyä varten. Tuli paljon uutta muisteltavaa, mutta ei se siitä helpotu kun harjoittelemalla ja kokeilemalla.

Tehtäväksi tuli tehdä Suomesta kahden muuttujan teemakartta josta näkyy valumaalueiden tulvaindeksit ja järvineisyysprosentit. Tehtävänä oli esittää tulvaindeksi koropleettikarttana ja järvineisyys pylväsdiagrammeina samalla kartalla. Taas kerran liitän tekstiin kartta joka on kaikkea muuta kuin valmis. Moni asia meni pieleen; mittakaavalla lukee skaala (vääristyy kun kuvan kokoa muuttaa), pylväsdiagrammit ovat hiukan liian pitkiä ja osa pohjoissuomesta on Layout-vaiheessa jäänyt kuvan ulkopuolelle. Legendan otsikot ovat muokkaamatta. Eli paranneltu versio siis tulossa myöhemmin..

 

 

Tulvaindeksiaineiston frekvenssijakauman selvittämiseen saatiin tällä kertaa valmis histogrammi. Niin kuin kurssitoveri Saana Kemppi, minäkin valitsin kvanttiilin jakauman (eli suurin piirtein yhtä monta havaitoa / luokka). Yksi havainto joka on muita selvästi suurempi jää silloin huomioimatta, mutta ajattelin että kokoinaiskuvaa ajatellen ei ole tärkeää näkyykö se vai ei. Sofia Ojala on taas valinnut toisen luokkajakauman minkä voitte tutkia hänen blogissaan https://blogs.helsinki.fi/sofiaoja/. Hänen kartallaan erottuvat alueet joilla on erityisen suuri tulvaindeksi paremmin kun kvantiililla jakaumalla. Hän on sijoittanut suurimman osan havannoista (jotka olivat pieniä) yhteen luokkaan ja sillä tavalla erottuu alueet jotka erottuvat joukosta paremmin hänen kartallaan. Molemmilla jakaumilla saadaan esille eri asioita ja molemmat ovat hyödyllisiä tulvaindeksien ja järvinesyyksien vertailussa.

Karttaa tulkitessa tuli mieleen, että olisi mielestäni ollut loogisempaa tehdä järvineisyydestä koropleettikarttaa ja tulvaindeksistä pylväsdiagrammeja. Järvineisyyshan pysyy suurin piirtein muuttamattomana, mutta tulvathan tulee ja menee. Sopisi jotenkin paremmin, että “nouseva ja laskeva” vesi esittäisiin “nousevia” pylväinä, ja maaston koostumus joka pysyy aina samana väreinä… mutta se on kai makun asia.

Mitä tästä kartasta voisi revitä? Ensimmäinen mikä tulee mieleen on että järvineisyyshän pitäis vaikuttaa negatiivisesti tulvaindeksiin. Jos on enemmän vesistöjä jotka pystyvät varastoimaan vettä, tulvavaara laskee. Teemakartta tukee hyvin tätä teoriaa. Vaaleila alueilla missä tulvaindeksi on matala on yleensä pitkä järvineisyys pylväs.

Tulvaindeksi on suurin maan rannoilla. Sehän on myös sopivaa kun ajattelee että sinnehän se vesi valuu valumaalueiden korkeimmilta alueilta, eli vedenjakajilta. Suomenselän ja Maanselän (Suomen merien vedenjakajat) alueillahan liikkuu vähiten vettä. Sitten ylimääräinen vesi kulkee järviä ja jokeja pitkin “reunoja”, eli rannikkoja, kohti. Eli kaikki pintavesi kulkee reunojen yli, mutta vedejakajille tulee ainoastaan vettä ilmakehästä. Tämä teoria tukee sitä, että vaikka järvineisyys on matala luoteis-Suomessa mistä löytyy vedenjakaa, siellä ei ole korkea tulvaindeksi. Se voi myös johtua siitä että alue sijaitsee Norjan vuoristojen “kuivalla” puolella. Eli kostea ilma joka tulee Atlantilta nousee kun törmää Norjan vuoristoihin ja siellä sataa. Jäljelle luoteis-Suomelle jää vain kuivaa ilmaa.

Kurssitoveri Eira Linko oli ottanut esiin asian joka ei itselleni tullut mieleen, nimittäin valuma-alueiden kokoa. Rannikolla ovat valumaalueet pienet, syystä että siellä on paljon jokia. Voiko tämäkin olla osasyy siihen että siellä tulvimisvaara on suurempi? Tai onko korkea tulvimisindeksi syy siihen että siellä on paljon jokija? Vai vaikuttaako molempiin se että ovat merien valumaalueiden reunoilla..? Rannikoilla on enemmän jokia jotka voivat tulvia? Eiei ei.. tämä pohdiskelu meni nyt vähän pieleen luulen. Unohdetaan tuo..

Eira Linko ottaa esiin myös toisen tärkeän asian joka voisi ollaa syy siihen että rannikon alueilla on suurempi tulvaindeksi. Rannikolla asutus on tiheämpää ja suuri osa maasta on rakennettu. Alueet imevät siten vähemmän vettä ja vesi jää maan pinnalle. Jos katsotaan taas Sofia Ojalan teemakartalla erottuvia alueita ja nähdään että esimerkiksi Helsingin seutu kuuluu alueisiin joilla on erittäin korkea tulvaindeksi.

En tiedä menikö yksikään tulkinta oikein, mutta olipa meilkein hauskaa niitä keksiessä.. Ekhä olisikin pitänyt valita luonnonmaantiedettä..

 

Lähteet:

Kemppi, Saana. Smkemppi’s blog. https://blogs.helsinki.fi/smkemppi/. 01.02.2012

Ojala, Sofia. Tvt3 kurssiblogi. https://blogs.helsinki.fi/sofiaoja/. 01.02.2012

Linko, Eira. Geoinformatiikka. https://blogs.helsinki.fi/elinko/. 01.02.2012

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *