Kuva 1. Ruututeemakartta ulkomaalaisten määrästä pääkaupunkiseudulla. (Tilastokeskus 2010)
Kuva 2. Sama kartta samasta aiheesta kun edellinen, mutta alueiden nimet lisätty niin että pystyy seuraamaan mistä alueista puhun myöhemmin. Nimet kuitenkin jättävät tietoa alleen niin siksi tämä kartta erikseen. (Tilastokeskus, 2010)
Neljännellä kurssikerralla harjoiteltiin ensisijaisesti ruututeemakartan laatimista ja käytiin myös läpi miten kuvakartta liitetään MapInfoon kordinaattien avulla. Kuvan liitämistä MapInfoon avasi silmäni entistä enemmän MapInfon ihmeelliseen maailmaan. Olen aina ihmetellyt miten pystytään liittämään eri tietoja ja kuvia Mapinfoon niin, että se niitä tunnistaa, mutta eihän se kovin monimutkainen juttu ollut.
Ruututeemakartalla on sekä hyviä että huonoja puolia. Ruututeemakartalla pystyy esittämään myös absoluuttisia arvoja, toisin kuin koropleettikartalla, ja sehän on ehdottomasti yksi rasterikartan vahvimmista ominaisuuksista. Mutta niin kuin Sofia Ojala oli Jesse Hietasen blogin luetessa alkanut pohtia; miten paljon absoluttiset arvot oikein kertovat meille? Huomasin myös itse yritessäni tulkita omaa karttani (ulkomaalaisten asukkaiden määrästä pk-seudulla) että olisi ollut erittäin vaikeeta saada mitään irti kartasta jos ei alue oisi ollut tuttu minulle jo entuudestaan. Alueita missä ulkomaalaisia asuu paljon ovat esimerkiksi Helsingin- ja Espoon keskus sekä itä-Helsinki mutta tässähän asuu myös muutenkin paljon ihmisiä, eli on vaikeaa tietää missä ulkomaalaisia sitten olisi enemmän verrattuna suomalaiseen väestöön. Absoluuttisia arvoja pitäisi käyttää ainoastaan, kun tutkitaan aihe joka on riippumaton, eikä osa jotain muuta. Esimerkiksi ensin tehtiin kartta kokonaisasukasmäärästä, ja sehän toimi hyvin. Mutta kun tietokantamme tällä kertaa koostui asukastiedoista ei ollut melkein muuta kuin kokonaismäärä mikä olisi voitu tutkia absoluuttin arvoin, kaikki muut olivat aiheet joita olisi pitänyt verrata muuhun väestöön, esim. ikäluokat ja erikieliset. Eli niin kun Sofia Ojala kirjoittaa kertoisi loppujen lopuksi kuitenkin enemmän jos käytettäisi suhteellisia arvoja.
Vaikka absoluttisten arvojen käyttö ruutukartoissa sai nyt vähän kritiikkiä on ruutukartoilla kuitenkin muita etuja. Niin kuin Hanna Käyhö ottaa esille blogissaan voidaan ruutukarttojen avulla esittää myös vanhempaa materiaalia joka on kerätty ennen kuin alueiden rajoja on muutettu. Rasteriruuduthan ovat riippumattomia aluejaosta. Kai pystyisi periaatteessa muuttaa maagisen MapInfon avulla tiedot niin että voitaisi niitä esittää uudellakin aluekartalla, mutta ainoastaan jos tiedot ovat pistemäisesti kerättynä. Jos tieto olisi alkujaankin kerätty esim kuntien perusteella niin eihän niitä voi sitten soveltaa ruutukarttaan, eihän? Mutta kuitenkin, ruutukartalla voidaan unohtaa aluejaot. Aluejaot vaikuttavat usein paljon kartan luettavuuteen eikä anna alueiden sisäisten erojen näkyä. Voihan esim. niin kuin Tuuli Rissanen mainitsi blogissan yhdessä kunnassa olla paljon sisäisiä eroja. Jotkut aiheet vaihtelevat hyvinkin pienillä alueilla. Ruutukoon valinta nousee tässä keskeiseen asemaan sillä ruutukokoa valittaeassa pitää olla erittäin tarkka ja ottaa huomioon sekä alueen koko että alueen sisäiset erot että saadan halutut tiedot esitettyä. Liian isot ruudut yleistävät liikaa, mutta liian pienet antavat taas liian sekaisen vaikutuksen ja kartta jää vaikeasti luettavaksi. Jos valitsee aivan liian pienet ruudut niin voi jossain alueilla jäädä, kuten esim. tässä minun karttani tapauksessa, yksi talo per ruutu ja silloin voi kaikki alueet jäädä värimössöiksi, eikä pystytä erottamaan kokonaisuuksia. Oikeaa ruutukokoa ei löydä kuin kokeilemalla.
Tein ruutukarttani ulkomaalaisten asukasmäärästä. Ruutukokona päätin käyttää 500m x 500 m. Suuremmat jättivät pienet vaihtelut alleen ja pienimmistä olisi tullut pikselimössö. Luokanjako säädin itse. Niin kuin Histogrammista näkee (Illuminations 2012) aineston jakauma on selvästi vino mutta siihen soveltuvat jakotavat eivät huomioineet suurimmat arvot mielestäni tarpeeksi hyvin. Halusin nimittäin löytää juuri ne alueet missä ulkomaalaisten määrä on hyvinkin korkea.
Kuva 3. Histogrammityökalulla (2012) tuotettu diagrammi josta voidaan tarkastaa aineiston jakautumista.
Kartasta näkee ,niin kuin arvelinkin, että Espoon- ja Helsingin keskuksessa sekä itä-Helsingissä asuu paljon ulomaalaisia. Tiedän että tämä pitää totuudessakin paikkansa mutta ilman se taustatieto mitä minulla on niin olisi niin kun aiemmin mainittiin ollut vaikeaa tietää onko ulkomaalaisten asukasmäärä korkea siellä suhteessa muuhun väestöön. Vaikka tekisi täällä väärän johtopäätöksen kartan perusteella, eli jos olettaisi että kaikilla tummilla alueilla asuu enemmän ulkomaalasia suhteessa suomalaiseen väestöön (verrattuna muihin alueisiin), ei oltais kuitenkin kaukana totuudesta. Ulkomaalaiset asettautuvat usein alueille missä väestöntiheys on suuri. Alueet missä väestöntiheys on hyvin alhainen ei yleensä asu ollenkaan ulkomaalaisa. Niin kuin kartasta nähdäänkin, Pohjois-Espoossa ei asu yhtään ulkomaalaisia. Janika Luostarinen joka oli tehnyt kartansa samasta aiheesta vertasi ulkomaalaisten segregaatiota pk-seudulla Amerikan ja New Yorkiin. Siellä ulkomaalaiset ryhmittyvät tietyille yksittäislle alueille kansalaisuuden perusteella, kuten esim China Town ja Little Italy. Helsingin seudulla taitaa asettautuminen tapahtua muilla perusteilla. Niin kuin Anttoni Kervinen ,joka on kanssa tehnyt kartansa asamasta aiheesta huomioi niin suuri osa keskittymistä sijaitsee juna- tai metroradan läheisyydessä. Hän arvelee että tämä voisi johtua siitä että moni on muuttanut työn perään Suomeen ja tahtoo lyhyen työmatkan. Se voi varmasti pitää paikkansa. Voi myös olla että se johtuu siitä että useat maahanmuuttajat ovat tulleessaan maahan köyhempiä kuin average suomalainen, eikä niillä ole välttämättä rahaa autoon ja haluaisivat siksi asua lähellä junarataa. Niin kuin Kervinen myös sanoo halvempi vuokrataso on osasyy keskittymiin. Voiko olla että kaupunki ja muut pienasunto- alueiden rakentajat tahallaan sijoittavat nämä alueet junaradaan läheisyyteen niin että ne jotka asuat siellä (joilla luultavasti ei rahaa autoon) olisi helppo päästä junalle?
Yritin verrata karttani Tuuli Rissaseen ruutukarttaan ruotsinkielisten keskittymisistä pk-seudulla, mutta oli mahdotonta vetää tarkkoja johtopäätöksiä kun ei tiedä kuinka tiehästi siellä muuten asutaan. Moni alue oli täynnä sekä ruotsinkielisiä että ulkomaalaisia, mutta jos ei ole ihan tuttu paikka Helsingin seutu niin on vaikeaa tulkita karttaa. Yksi selvä ero oli kuitenkin se että Kauniaisissa asui paljon ruotsinkieleisiä ja hyvin vähän ulkomaalaisia. Se voisi johtua siitä että Kauniainen on hieman sulkeutunut yhteisö johon on ulkopuolinen vaikea sulattautua eikä siellä ole paljon vuokra asuntoja (useammat ulkomalaiset asettuvat pienvuokraasuntojen alueille niin kuin aiemmin mainittu).
Hietanen, Jesse. Johietan’s blog. 18.02.2012. https://blogs.helsinki.fi/johietan/
Illuminations: Histogram Tool. 8.02.2012. http://illuminations.nctm.org/ActivityDetail.aspx?ID=78
Anttoni. TVT3-blogi-Anttoni Kervinen. 18.02.2012. https://blogs.helsinki.fi/aeekervi
Käyhkö, Hanna. Hannan TVT3-blogi. 18.02.2012. https://blogs.helsinki.fi/hannakay/
Luostarinen, Janika. Janika’s Blog. 18.02.2012. https://blogs.helsinki.fi/0k38747/
Ojala, Sofia. Tvt-3 Kurssiblogi. 18.02.2012. https://blogs.helsinki.fi/sofiaoja/
Rissanen, Tuuli. TVT3 blogi- Tuuli Rissanen. 18.02.2012. https://blogs.helsinki.fi/tuulriss/