Kuudennella kurssikerralla opettajamme päästi meidät ekaa kertaa ulos luokasta hengittämään ulkoilmaa ja liikkuttaamaan muuta kuin tietokonehiirtä. Saatiin GPS-laite, kynä, paperi, 60 minuuttia aikaa ja vapaat kädet. Kerättiin ryhmäni kanssa (Ica Dristig ja Mikko Raninen) Arabiasta Helsingin Keskustaan kaikki tien varrella olevat elintarvikekaupat. Pomimme pisteet ratikasta. Mietimme että niiden piisteiden ymärillä pystyy tekemään paljon mielenkiintoisia analyysejä MapInfolla. Bufferityökalulla voisi esimerkiksi tutkia kuinka monella on alle 500 m matka kauppaan tai onko moni asiakas jolla on yli 1 km, jne. Tai kuinka monta asiakasta löytysi “per kauppa”.
Ei ehitty kuitenkaan tutkimaan keräämämme pisteet sen enempää. Saatiin kuitenkin oppia miten niitä liitetään kordinaattien avulla Excelin kautta MapInfoon. Nyt kun mietin asiaa, huomaan että nythän meillä on perustyökalut jotka tarvitaan kartan tekemiseen alusta asti. Voidaan keksiä toimiva ja sopiva aihe, kerätä aineistoa, liittää aineisto MapInfoon ja tehdä karttoja. Lisäksi olemme oppineet katsomaan omaa työtämme kriittisin silmin. Eli me osataan nyt itse luoda karttoja! Jihuuu! (Jos ei hyviä niin ainakin jonkinlaisia)
Tämän kerran itsenäinsenä tehtävänä oli luoda kolme karttaa maanjäristyksistä jotka sopisivat tukemaan opetusta. Tietokantana käytimme U.S. Geological Surveyn ANSS – Advanced National Seismic Systemin nettisivua (2012) josta sai valmiita listoja kaikista maanjäristyksistä 1890-luvusta tälle päivälle.
Maanjäristyksiä joiden fokus on alle 70 km syvyydellä kutsutaan pinnallisiksi. Ainakin näin väitittiin USGS:n nettisivulla (2012). Maan kuori on paksuimmillaan 70 km niin ne maanjäristykset jotka sijoittuvat syvempänä ovat varmasti sen alla. Siksi valitsin 70 km raja syvyydelle tutkiessani maanjäristyksiä.
Ensimmäisellä kartalla näkyy kaikki maanjäristykset jotka ylittivät 5 magnitudia vuonna 1900-2000. Järistykset ovat luokiteltu 5-7, 7-8 ja >8 magnitudin luokkiin. 5-7 luokka näkyy pineninä vaaleanpunaisina tähteinä, 7-8 vähän tummemmat ja isoimmat ja yli 8 suuret violetit tähdet. (Täytyy nöyränä myöntää että unohdin täysin miten tehdään MapInfossa legenda…) Alimpaan luokkaan kuului niin monta järjitystä että kaikki eivät mahtuneet mukaan aineistoon. Huomasin tämän vasta sen jälkeen että olin jo tehnyt karttani mutta näyttää siltä että tulokset ovat tasaisesti sijoitettu maapallon ympäri, ja uskon että tulokset kelpaavat niihin analyyseihin jotka haluan tehdä.
Koska kartta on tarkoitettu opetuksen tukemiseen ja ajattelin tehdä karttoja jotka on tartkoitettu vähän nuoremmille oppilaille, yritin tehdä kartasta “kivan näköinen” joten se herättäisi väsyneiden oppilaiden mielenkiinnon. Valitsin räikeät värit ja värit jotka näkyy selvästi. Yritin tehdä kartasta helppolukuinen.
Kartasta voisi saada tukea moneille tärkeille aiheille jotka liittyvät esimerkiksi yläasteen ja lukion maantiedeopetukseen. Ensinnäkin kartasta selviää millaisia maanjäristyksiä on tapahtunut 100 vuoden aikana. Toiseksi kartasta näkee selvästi missä menee subjunktio ja konjuktio vyöhykkeet. Siinä missä laatat vetäytyvät erikseen ja magmaa nousee hitaasti pintaan syntyy paljon pieniä maanjäristyksiä ja siinä missä törmäävät syntyvät isoja järistyksiä. Jokaisen maapallon litosfäärilaatan reuna näkyy selvästi kartalla. Alla olevan linkin kautta löytyy hyvä kuva jolla voi verrata laattojen reunoja maanjäristysalueisiin:
Maanjäristyskarttaa voisi myös verrata väestökarttaan esimerkiksi riskikurssilla ja tutkia kuinka suuri osa maailman väestöstä asuu seismisti aktiivisilla alueella. Olin itse sijaisena lukiossa opettamassa maantiedettä ja huomasin että kuvista ja kartoista on oikeasti tosi paljon hyötyä. Että kuva näyttää mielenkiintoiselta on myös tärkeää niin että saadaan oppilaiden mielenkiinnon herätetty. Kuva jää moneen muistiin paremmin kuin puhe ja hieman hermostunut opettaja saa itselleen valtavasti tukea kartasta.
Toinen kuva minkä tein tein alunperin sen takia että halusin nähdä eroaisiko eri aikakausien maanjärjistykset toisaaltaan. Toinen kartta tein 7-8 ja yli 8 magnitudin järistyksistä vuonna 1900-1950 mutta tulos oli erittäin… outo. Tein kartan monta kertaa ja tutkin nettisivun antama tietokanta ja tekemäni haku perusteellisesti. Jos syy ei ollut mun (en sulke sitä vaihtoehtoa pois) niin luulen melkein että nettisivuston tiedoissa oli puutteita. Voiko olla niin, että jossain 1950-2000 luvun välissä on vasta alettu keräämään tietoja koko maailmasta, ennen ehkä vain Pohjoisamerikasta..? Tällä kuvalla voisi opetuksessa (ehkä tällä kertaa vähän vanhimmille) esittää sen että kannattaa tutkia saamansa tietokannat perusteellisesti niin että kartat kertovat totuuden. Maanjäristystietokannan (mahdollista) puutetta huomasin ihan sattumalta. Eli ensimmäinen karttanikaan ei ole ihan oikeudenmukainen, etelässä on luultavasti vähemmän pisteitä kuin pitäisi eikä aineisto ylety 1900-luvusta 2000 luvulle. Luulen kuitenkin että kartta no 1 on hyvä tuki mainistemaani aiheisiin.
Kolmas karttani on niin kuin jo aiemmin mainitsin kartta kaikista 7-8 ja yli 8 magnitudin järistyksistä koko maailmassa 1950-luvusta 2000 lukuun. Vertailu ei nyt ole mahdollista edellisen kartan kanssa kun tietokannassa tai taidoissani oli puutteita ja kartasta puuttui valtavasti pisteitä. Tällä kartalla näkyy kuitenkin suurimman osan kaikista voimakkaista maanjäristyksistä. Niin kuin jo aiemmin mainitsin suurimman osan voimakkaista maanjäristyksistä on tapahtunut litosfäärilaattojen törmäysalueilla. Kartalla ei näy maanjäristyksiä jotka olisivat niin kuin Aino Matikainen otti esille ajanmukaisia ja siksi olisivat olleet mielenkiintoisia oppilaille. Esimerkiksi Japanin(2011), Intian Valtameren(2005) ja Tahitia(2011) järisseet vahvat maanjäristykset.
Alla linkki mielenkiintoiseen (yki tuhannesta) karttapalveluun joka liittyy aiheeseen. Siinä interaktiivinen kartta joka näyttää ajan mukaan tapahtuneet maanjärjistykset.
http://quakes.globalincidentmap.com/
Lähteet:
USGS(2009) http://earthquake.usgs.gov/learn/topics/seismology/determining_depth.php 24.02.2012.
Matikainen, Aino. TVT3- Aino Matikainen. https://blogs.helsinki.fi/ainooika/ 24.02.2012
EDU (2012) http://www04.edu.fi/svenska/distansgymnasiet/ny_laroplan/geografi/geografi3/sidor/endogena/bilder/kontinentalplattor.png24.02.2012