Tekijä: Milja Kalliosaari

Esiintymiset ja vierailut

Työryhmän viimeaikaiset esiintymiset ja vierailut, sekä tapahtumien mahdolliset tallenteet on listattu tämän artikkelin alle. 

2023

Lyydia Aarninsalo pitää esityksen Suomalaisilla historiapäivillä 4.2.2023 otsikolla Energiansäästötalkoot vai poikkeusolot? – Vuosien 1973–1974 öljykriisi ja kriisinhallinnan muutokset. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se striimataan.

2022

Jenni Karimäki vieraili loka-marraskuussa Södertörnin korkeakoulussa Tukholmassa ja osallistuu sekä  Institute of Contemporary Historyn että  Centre for the Study of Political Organisationin tutkijaseminaareihin. Tutkijavierailu toteutui ReNEW Reimagining Norden in an Evolving World -tutkimusverkoston tuella.

Jenni Karimäki osallistui Strategisen tutkimuksen neuvoston tieteelliseen konferenssiin A fair, just and sustainable society 12.–13.10.2022. Hänen esitelmänsä Politicians, political processes and democracy during past and present pandemics käsitteli pandemian vaikutuksia politiikan käytänteisiin ja poliittisen kulttuurin traditioihin.

Jenni Karimäki piti alustuspuheenvuoron ja osallistui paneelikeskusteluun JuRe ja Welgo -konsortioiden yhdessä Tiedekulmassa järjestämässä Koronakriisin hallinta: Asiantuntijsuus, lainsäädäntö ja demokratia -tapahtumassa 13.6. 2022.

Johanna Rainio-Niemi ja Jenni Karimäki osallistuivat ReNEW Reimagining Norden in an Evolving World– tutkimusverkoston konferenssiin Fifth Nordic Challenges Conference: Nordic Neighbourhoods: Affinity and Distinction in the Baltic Sea Region and Beyond Tukholmassa Södertörnin korkeakoulussa 1.–3.6.2022.

Jenni Karimäki osallistui Democracy before and after the end of history työpajaan Helsingissä 12.–13.5.2022. JuReNordic-työpaketti osallistui työpajan järjestämiseen yhdessä Neoliberalism in the Nordics (Riksbankens jubileumsfond) ja Norden since the End of History (Academy of Finland) hankkeiden kanssa.

Elokuun alussa 2.–5.8.2022 Jenni Karimäki osallistui ISCH (International Society of Cultural History) konferenssiin Cultures of Belief and Unbelief Veronassa ja piti terveyspoliittisia käsityksiä ja pandemian hallintaa käsitelleen esitelmän Who is responsible and what needs to change? – Politicians, knowledge and epidemics during the 20th and 21st centuries.

Koronapandemia haastoi demokratian – nyt on aika ottaa oppia kritiikistä

Pandemiakriisin jälkihoidossa tulee kiinnittää huomiota vastavirtanäkemysten ja hiljaisten äänten esiin tuomiseen. Täytyy tunnustaa avoimesti, että kaikki ei ole sujunut yksilön kannalta reilusti. Kansalaisten on näin helpompi hyväksyä se, että kaikki päätösten ikävät seuraukset eivät ole epäonnistumisia, kirjoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen PANDEMICS-ryhmä. 

Johanna Rainio-Niemen, Timo Pankakosken, Matilda Sorkkilan, Saara Ylisaukko-ojan, Heini Hakosalon ja Ville-Pekka Sorsan uusi artikkeli koskien koronapandemian vaikutuksia demokratiaan on ilmestynyt MustRead -verkkoartikkelina. Julkaisun voi lukea lehden verkkosivuilta.

Terveyspoliittinen käänne Suomen aids-linjan selittäjänä 1980-luvulla

Jenni Karimäen uusi artikkeli Terveyspoliittinen käänne Suomen aids-linjan selittäjänä 1980-luvulla on julkaistu Ennen ja Nyt -historian tietosanomat verkkojulkaisussa (OA).

Teot tartuntatautien voittamiseksi heijastavat yhteiskunnan arvoja sekä kansalaisten ja päättäjien välisen luottamussuhteen tilaa. Reaktiot ja toimintatavat kumpuavat terveyspolitiikan traditioista, jotka kytkeytyvät kiinteästi ymmärrykseen siitä, kenen tai minkä syyksi sairastavuus tai kuolleisuus yhteiskunnassa tulkitaan. Yksilönvastuu ja yhteiskunnan yksilön toimintaan kohdistama kontrolli ovat epidemioiden ja pandemioiden taltuttamisen keskiössä.

Terveyspolitiikan motiivien ja yhteiskunnallisten ulottuvuuksien näkökulmasta on tärkeää kysyä, kenen tehtäväksi kansan terveys on mielletty eli millainen rooli yksilölle ja yhteiskunnalle on historian eri vaiheissa annettu. Artikkeli osoittaa, että suomalainen aids-politiikka noudatti uutta 1980-luvulla vakiintunutta terveyspoliittista suuntausta, jossa pääpaino oli yksilön käyttäytymisen ja yksilönvastuun korostamisessa kollektiivisten, kontrollia ja rajoituksia painottaneiden toimien sijaan. Kovaääniset, moralistiset pelkoreaktiot eivät muuttaneet terveyspolitiikan laajaan tulkintaan perustunutta viranomaislinjaa, jota poliittinen päätöksenteko tuki.

Lue koko artikkeli nettijulkaisun sivuilta: Ennen ja nyt 3/2022

Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta? Perustuslailliset oikeudet, legitiimi hallinta ja saadut opit

JuRe-konsortio on tutkimushanke, jossa mukana ovat Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistot. Kyseessä on monitieteinen tutkimushanke, jossa keskiössä ovat erityisesti oikeustiede, valtio-oppi ja poliittinen historia. Johtajana hankkeessa toimii Janne Salminen (julkisoikeus, Turun yliopisto). Rahoittajana on Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), Pandemics-ohjelma, jonka rahoitus on noin €3,8 miljoonaa ajalle 1.9.2021–31.12.2024.

Tutkimuksen keskiössä ovat poliittiset, oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät, joiden tulisi mahdollistaa tasapainoinen pandemiasta palautuminen. Hanke kysyy, kuinka poliittiset, oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät voivat taata, että palautuminen Covid-19-pandemiasta tapahtuu oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla.

Arvioitavana ovat poikkeusolojen päätöksenteon avoimuus ja osallistavuus, kansalaisten luottamus yhteiskunnan järjestelmiin sekä yksilöllisten ja kollektiivisten perusoikeuksien oikeudenmukainen toteutuminen, niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Tutkimus pohjautuu viime kädessä perustuslailliseen kehykseen.

Hanke tavoittelee tasapainoista ja oikeudenmukaista pandemiasta palautumista kolmella päätavalla: Parempi lainsäädäntö edellyttää niiden ongelmien tunnistusta, joita pandemia on tuonut esiin perustuslakiin, perusoikeusjärjestelmään ja valmiuslainsäädäntöön. Tarkastelussa ovat myös haasteet avoimuudelle, syrjimättömyydelle ja laillisuusvalvonnalle pandemianhoidossa. Kriisilainsäädännön vahvistaminen palvelee luonnollisesti myös muita tulevaisuuden kriisitilanteita.

Tutkimus edistää parempaa hallintoa tutkimalla toimia pandemianhoidossa hallinnon avoimuuden ja toimien oikeutuksen kannalta. Hankkeessa tehdään laajasti eurooppalaisia ja pohjoismaisia pandemiatoimien vertailuja sekä tarkastellaan valtion ja yhteiskunnan vuorovaikutusta kriisinhallinnassa historiallisesta näkökulmasta. Näiden kautta nähdään, mikä mahdollisesti toimii ja mikä ei Suomen nykytilanteessa ja tulevaisuudessa.

Tutkimushanke myötävaikuttaa parempaan kansalaistietoisuuteen pandemian oikeudenmukaisuuskysymyksistä, mikä parantaa kansalaisten luottamusta oikeudelliseen valvontaan ja yksilöllisten sekä kollektiivisten perusoikeuksien tasapainoista toteutumista. Luottamuksen rakentaminen yhteiskunnassa pitämällä kiinni demokraattisista perusoikeuksista, tasa-arvosta ja vapaudesta, on pandemianhoidon keskeinen ulottuvuus.

 

Tutkittua tietoa koronapandemiasta – ratkaisuja lainsäädännön ja päätöksenteon kehittämiseksi.
jure.fi | twitter.com/jure_fi

Työryhmä

Työryhmämme koostuu Helsingin yliopiston valtiotieteellisen sekä oikeustieteellisen tiedekunnan poliittisen- ja oikeushistorian tutkijoista – alta näet yhteystietomme.

 

Johanna Rainio-Niemi

Apulaisprofessori, poliittinen historia
Työpaketin johtaja (WP2)

Asiantuntijuus: kriisit vertailevassa ja historiallisessa perspektiivissä, kriisit ja hallinto, kriisikestävyys, Pohjoismaat.

 

Jenni Karimäki

Yliopistotutkija, poliittinen historia

Asiantuntijuus: puolue- ja aatehistoria, poliittinen itseymmärrys sekä asiantuntijuus ja poliittisuus pandemiassa.

 

Lyydia Aarninsalo

Tutkija, poliittinen historia

Asiantuntijuus: varautuminen, ennakointi sekä tiedon ja päätöksenteon suhde.

 

Aura Kostiainen

Tutkija, oikeushistoria

Asiantuntijuus: asiantuntijavalta, demokratia sekä oikeuden ja politiikan suhde.