”Monikielisessä yhteiskunnassa eri kieliä puhuville tulee taata yhtäläiset mahdollisuudet edetä opinnoissaan”, toteavat Helsingin seudun sivistystoimen johtajat puoltaessaan OPM:n ehdotusta englanninkielisten lukioiden perustamisesta ja siitä koituvaa englanninkielistä ylioppilastutkintoa (HS 3.10.).
Laaja koulutuksen tasa-arvo ei toteutuisi yksikielisessä englanninkielisessä opetuksessa. Pääkaupunkiseudun kouluikäiset ovat monikielisiä, mutta eivät pääosin englanninkielisiä. Olemme samaa mieltä johtajien kanssa siitä, että ihmisen kielellinen kapasiteetti on riittävä monen kielen oppimiseen ja käyttämiseen eri tilanteissa. Suomessa sitä on syytä käyttää myös ja ensi sijassa kotimaisiin kieliin.
Opetusministeriön ehdotuksessa uudistettavaksi vaaditaan myös ylioppilastutkinto. Julkisuudessa on arvioitu, että englanninkielisille lukioille räätälöity ylioppilastutkinto tulisi yksin maksamaan 300 – 400 000 euroa vuodessa, mikä olisi pois ylioppilastutkinnon muusta kehittämisestä. Lisäksi tulisivat englanninkielisten lukioiden suunnittelu-, perustamis- ja erilliskulut. Tärkeämpää olisi mahdollistaa toisen asteen opinnot kaikille nuorille.
OPM:n ehdotuksen kohderyhmä on määritelty suppeahkoksi muuttajajoukoksi, mutta kaavailtu englanninkielinen ylioppilastutkinto ”on periaatteessa mahdollista avata myös kaikille halukkaille”. (OKM:n julkaisuja 15/2018.)
Suomalaiseen ylioppilastutkintoon kuuluvasta pakollisesta suomen tai ruotsin (äidinkielen) kokeesta ei missään tapauksessa pidä luopua, eikä se voi olla valinnainen. Ehdotamme, että englanninkielisen opetuksen tarpeisiin hyödynnetään ensi sijassa jo valmiina olevia IB-lukioita, joissa sekä opettajien pätevyys että päättökokeen laatu on määritelty ja joissa opiskellaan sekä suomeksi että englanniksi. Kaavailtu suunnitelma itse asiassa vaarantaisi IB-lukioiden aseman viemällä niiltä potentiaalisia hakijoita, kuten OPM:n selvityksen tekijät myöntävät.
Opetusministeriön kaavailuissa on siis englanninkielisen lukion opintoputki ja sen jatkeeksi englanninkielinen ylioppilastutkinto. Olisiko englanninkielinen ylioppilastutkinto ensisijaisesti kansallinen koe vai kansainvälinen myyntituote?
Lukiokoulutusta kannattaa pohtia nuorten itsensä ja yhteiskunnan kannalta. Ei ole tarkoituksenmukaista ohjata Suomeen tulevaa ja täällä edes jonkin aikaa asuvaa nuorta yksikieliseen englanninkieliseen oppimisympäristöön. Valmistuneet kohtaavat todellisuuden: Kun ylioppilastutkinto on suoritettu täällä englanniksi, edessä ovat yliopisto-opinnot ja työelämän kielivaatimukset. Suomeen muuttavien koulutettujenkin ihmisten työllistymisen esteistä hankalin on suomen kielen taidon riittämättömyys, työtehtävistä riippumatta.
Pirjo Hiidenmaa
tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen professori, Helsingin yliopisto
Anneli Kauppinen
professori emerita, Jyväskylän yliopisto
Jyrki Kalliokoski
suomen kielen professori, Helsingin yliopisto
Hanna Lehti-Eklund
pohjoismaisten kielten professori
suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston johtaja, Helsingin yliopisto
Tiina Onikki-Rantajääskö
suomen kielen professori, Helsingin yliopisto
Janne Saarikivi
suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, Helsingin yliopisto
Erittäin hyvä ja tärkeä kannanotto !
Kiitos !
Joka sana totta !
Vapaaehtoistyössäni kohtaan jatkuvasti ihmisiä, jotka ovat tehneet tutkintonsa Suomessa englanniksi. Valmistuttuaan he ovat ihan tyhjän päällä, kun eivät osaa suomea, ainakaan riittävästi ollakseen vakavasti otettavia työnhakijoita omalla alallaan Suomessa. Ei ole järkeä käyttää ihmisten aikaa ja heidän ja yhteiskunnan resursseja koulutukseen, jonka jälkeen työllistyy samoihin tehtäviin (esim. siivoukseen) kuin ennen tutkintoa.
Kiitokset kannanottajille. Allekirjoitan kaiken. Hyvä kun IB-lukiot mainittiin. Tulisi älytöntä päällekkäisyyttä. Tunnen IB-systeemin koska toimin aikoinani suomalaislukioiden Suomen kielen tentaattorina (Examiner in Finnish B).