Pidetäänkö stadionilla hauskaa vai kerätäänkö aineistoa? Sekä että!

Teksti: Domenico ”Miko” Pardo

Suomessa jalkapalloa ei arvosteta läheskään yhtä paljon kuin muualla Euroopassa. Jos Italiassa jalkapalloa ja siihen liittyvää fanikulttuuria pidetään melkein uskontona, Suomessa se on vain vähemmistölaji. Siksi ei ole ihme, että tästä aiheesta ei tässä blogissa ole puhuttu aikaisemmin. Sen lisäksi kyseessä on kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien osaston blogi, joten miten jalkapallofanikulttuuri voi liittyä suomen kieleen ja kulttuuriin?

Lähden liikkeelle sanomalla, että maahanmuuttajana ja ennen kaikkea supi-italialaisena Suomeen saapumiseni päivästä lähtien ajattelin, että jalkapallostadion vosi toimia minulle huvin ja hyödyn yhtymäkohtana, sillä stadionilla olisi mahdollista tutustua natiiveihin ja samaan aikaan puhua suomea sellaisessa ympäristössä, joka on minulle tuttu. Ja näin se meni! Joskus verkostoituminen uudessa maassa voi tuntua vaikealta maahanmuuttajille, joten se kannattaa aloittaa tutussa ja rennossa ympäristössä. Jalkapallofanikulttuurin ansiosta tunsin itseni tervetulleeksi Suomeen lyhyessä ajassa. Voisin kirjoittaa sivukaupalla kertomuksia siitä, miten jalkapallo yhdistää ihmisiä, ja kuinka paljon erilaisia tunteita syntyy kyseisestä urheilulajista.

Mutta tämä ei ole elämäntarinani eikä futisblogi, joten mennään suoraan suomen kieleen ja kulttuuriin liittyviin herkullisiin piirteisiin.

Sanasto ja laulaminen

On hyvä aloittaa sanastosta, koska kuten tiedetään, jokaisessa urheilulajissa on oma jargoninsa. Jalkapallosanastosta löytyy runsaasti lainasanoja, jotka tulevat pääsääntöisesti englannin tai italian kielestä, kuten futis (jalkapallo), libero (alin puolustaja, jota ei tietenkään saa sotkea vaippamerkkiin!) tai fani (kannattaja). Tähän joukkoon kuuluu myös tifo-sana, joka ansaitsee erityisen maininnan:

Tifo = nimitys kannattajien järjestämälle koreografialle urheilukatsomoissa. Italian sana tifo tarkoittaa tarttuvaa kuumetautia, ja sanaa käytetään kuvaamaan innostusta lähinnä urheilulajiin(!). Tifoso on tarttuvaan kuumetautiin sairastunut henkilö, josta johdettuna esimerkiksi SJK:ta kuumeisesti kannattava on SJK-tifoso!

Siis esimerkin avulla olemme nähneet, miten lainasanoja voidaan käyttää etymologiastaan riippumatta. Mutta mihin sanoja tarvitaan eniten, kun puhutaan fanikulttuurista? Laulamiseen! Onhan stadionilla laulaminen koettu suomalaisessa kulttuurissa usein problemaattisena. Laulamiseen liitetään usein negatiivisia assosiaatioita kuten nolostuminen ja häpeä. Hyvään jalkapallo-otteluun kuuluu fanien yhteislauluja, joiden ansiosta ilmapiiri lämpenee ja urheilutapahtumasta tulee jonkinlainen populaarikulttuurin esitys. Identiteetin rakentamisen lisäksi kannattajat uskovat siihen, että laulun kautta he voivat vaikuttaa ottelun tapahtumiin.

Seuraava esimerkki voi auttaa meitä selventämään asiaa: ”Tää matsi voitetaan, tää matsi voitetaan, ei estä mikään, tää matsi voitetaan. Ja Klopit laulaa vaan Ja Klopit laulaa vaan Laa laaaa la laaaa” (Kloppien eli seinäjokilaisten jalkapallofanien laulu)

Lauluissa voi havaita erilaisia piirteitä. Yksi käytetympiä kieliopillisia piirteitä stadionilla on imperatiivin käyttö. Ilmaisut kuten ”nostakaa huivit ilmaan!” tai ”lauletaan voittoon asti!” ovat aika yleisiä. Kenties koska fanien ryhmät järjestäytyvät sillä tavalla, että ne saattavat näyttää sotilaallisilta partioilta, hierarkia on hallitsevassa asemassa.

Identiteetin esittäminen…mantsan ja hissan kautta

Voimakkaat tunteet kuuluvat fanien mentaliteetin ytimeen. Kannattajat yrittävät koko ajan esittää paikalliselle yleisölle sekä vieraille, että kyseessä on paljon enemmän kuin pelkästään jalkapallo-ottelu, nimittäin identiteetti. Stadionilla sana identiteetti tarkoittaa urbaania isänmaallisuutta, mikä tulee esiin, kun kuullaan sellaisia chantteja kuten ”Ylpeys koko Lakeuden, väris musta ja kultainen. Seinäjoki ja Pohjanmaa…ei luovuteta koskaan.” Siis identiteetin esittämistä varten nostetaan esiin alueiden, maakuntien tai kaupunkien nimiä niin kuin olisimme maantieteen tunnilla!

”Mantsasta” historian tunnille. Tuskin uskoin korviani (kirjaimellisesti), kun eräs kannattaja kertoi minulle, että yksi heidän laulamistaan ”biiseistä” oli Vilppulan urhojen muistolle
-cover-versio. Kyseinen laulu on isänmaallinen marssilaulu vuodelta 1918 eli sisällissodan ajalta. Kappaleessa ylistetään Suomen sisällissodassa Vilppulan rintamalla kunnostautuneita eteläpohjalaisia suojeluskuntalaisia. Ja nyt samalla laululla ylistetään kansainvälisiä jalkapallopelaajia, jotka todennäköisesti eivät ymmärrä sanaakaan eivätkä varmasti tiedä, mistä laulu kertoo.

Identiteetin rakentamisen tekijänä pidetään myös murteita tai slangia, joiden piirteitä esiintyy runsaasti fanien kappaleissa. Jos otetaan esimerkiksi seinäjokilaisten käyttämiä laulunsanoja ja niitä verrataan vaikkapa helsinkiläisten fanien sanastoihin, huomataan heti, kuinka merkittävä on murteen tai Stadin slangin vaikutus.

SJK:n (Seinäjoen Jalkapallokerhon) puolelta voidaan havaita eteläpohjalaisia piirteitä, kuten yleiskielen d:n edustus r (”huuRetaan”), švaavokaali (”PohOjanmaa”) tai erikoinen konjunktio notta, joka korvaa kätevästi lauseessa sanat ja sanaparit ’vai niin’, ’jotta’, ’että’ tai ’sillä lailla’, kun taas HJK:n (Helsingin Jalkapalloklubi) fanikatsomosta kuulee ”Jo snadin skloddina, sen bonjasin, kun Bolliksella matsii tsiigasin” (”Jo pienenä poikana sen tajusin, kun Töölön pallokentällä ottelua katsoin”) eli kunnon Stadin slangin suullisen esityksen. Siis osallistuessani SJK vs. HJK matseihin joskus tuntuu siltä, että kyseessä on suomi kieliyhteisönä -luento eikä jalkapallo ottelu!

Olemme saaneet maistiaisen jalkapallo- ja erityisesti fanikulttuurin maailmasta. Sen jälkeen olemme nähneet, miten ne voivat myös toimia inspiraation lähtökohtina kielten opiskelijoille. Lopuksi olemme huomanneet, että jopa stadionia voi pitää aineiston keruupaikkana. Emme myöskään saa unohtaa sitä, että stadionilla käyminen voi toimia hyvänä pohjana sosiaaliseen verkostoitumiseen. Siis vaikka urheilulajina jalkapallo ei herättäisi yhtään kiinnostusta sinussa, silti voit päästä eroon ennakkoluuloista ja kokea kaikilta osin jännittäviä kokemuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *