Tervetuloa seminaariin ”KIRJALLISUUDEN KÄYTTÄMINEN S2-OPETUKSESSA”

Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto järjestää peruskoulussa suomea toisena kielenä opettaville suunnatun seminaarin

KIRJALLISUUDEN KÄYTTÄMINEN S2-OPETUKSESSA

Maanantaina 12.10.2020

 Fabianinkatu 33, sali 14, Helsinki

10.00– 10.05 Seminaarin avaus (FM Johanna Heimonen)
10.05 – 11.00 Paras kohta ja paha kohta. Kirjallisuus S2-opetuksessa alakoulussa. (FM, KM Maisa Akkola)
11.00 – 12.00 Kirjallisuus yläkoulussa (FM Katriina Rapatti)
12.00 – 13.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00 – 14.00 Kirjallisuus lukiossa (Dosentti Satu Grünthal)
14.00 – 14.20 Kahvi
14.20 – 15.20 Kirjallisuus aikuiskoulutuksessa  (FT Irene Wichmann)
15.20 – 16.00 Yhteenveto (Dosentti Satu Grünthal)

 

Ilmoittautuminen 25.9.2020 mennessä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/103817/lomake.html

Korona-tilanteesta riippuen seminaari järjestetään paikan päällä tai webinaarina, tästä ilmoitetaan myöhemmin.

Lisätietoja: johanna.heimonen@helsinki.fi, puh. 050 329 06 37

Seminaarin rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tervetuloa seminaariin ”TOISEN KIELEN OPPIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA” 22.10.2020

Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto järjestää varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnatun seminaarin

TOISEN KIELEN OPPIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

torstaina 22.10.2020

Fabianinkatu 24, sali 531, Helsinki

10.15 – 12.00

Professori Annekatrin Kaivapalu, Itä-Suomen yliopisto:

Miten äidinkieli vaikuttaa suomen kielen oppimiseen

12.00 – 12.30 Lounas (omakustanteinen)
12.30 – 13.45

Arabian opettaja Shadi Trad, Helsingin aikuisopisto: Arabiaa ensikielenään puhuvat suomen oppijoina

Projektipäällikkö Bahar Mozaffari, Vantaan osaamiskeskus: Farsi tai dari äidinkielenä ja suomen kielen oppiminen

13.45 – 14.00 Kahvi
14.00 – 16.15 Psykologi Anne Nurminen, Oppimistaito: Miten tunnistaa erityisen tuen tarpeita vieraskielisen lapsen kielen kehityksessä

 

Ilmoittautuminen 12.10.2020 mennessä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/105157/lomake.html

Korona-tilanteesta riippuen seminaari järjestetään paikan päällä tai webinaarina, tästä ilmoitetaan myöhemmin.

Lisätietoja: johanna.heimonen@helsinki.fi, puh. 050 329 06 37

Seminaarin rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tervetuloa seminaariin ”KOULUN JA PÄIVÄKODIN KIELET NÄKYVIKSI TAITEEN KEINOIN”

Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto järjestää varhaiskasvatuksen ja alakoulun opettajille suunnatun seminaarin ”Koulun ja päiväkodin kielet näkyviksi taiteen keinoin”

tiistaina 20.10.2020

Fabianinkatu 24 (sali 531), Helsinki

10.00 – 12.00

Seminaarin avaus, yliopisto-opettaja Johanna Heimonen

Väitöskirjatutkija Heidi Niemelä, Oulun yliopisto: Kielitietoisuus ja monikielisyys koulussa ja päiväkodissa

12.00 – 13.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00 – 16.30 Kuvataiteilija MA, taideterapeutti Anne Siirtola ja kuvataiteilija KuM, Taiteen maisteri TaM (taidekasvatus) / yhteisötaiteilija Heidi Hänninen:  Monikielisyys voimavaraksi taiteen keinoin varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Iltapäiväkahvi työskentelyn lomassa

Ilmoittautuminen 4.10. mennessä. https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/103819/lomake.html

Korona-tilanteesta riippuen seminaari järjestetään paikan päällä tai webinaarina, tästä ilmoitetaan myöhemmin.

Lisätietoja: Johanna Heimonen, puh. 050 329 06 37, johanna.heimonen@helsinki.fi

Kaksi seminaaria varhaiskasvatuksen parissa ja peruskoulussa työskenteleville toisen kielen oppimisesta

Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto järjestää  keväällä 2020 kaksi seminaaria toisen kielen oppimisesta varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa

Seminaarit  on suunnattu varhaiskasvatuksessa ja perukoulussa työskenteleville

KIELITIETOISET KÄYTÄNTEET OPPIMISEN TUKENA

Aika: maanantai 27.4.

Paikka: Porthania, Suomen laki –sali, 1.krs,  Yliopistonkatu 3, Helsinki

12.30 –  12.45                 Tervetuloa!

13.00 – 13.45                  Maria Ahlholm + Anna Slotte:

Språkmedveten praxis ur en forskarperspektiv

13.45 – 14.00                 Katriina Rapatti: Kommenttipuheenvuoro

14.00 – 14.30                 Diskussion, keskustelua

14.30 – 15.00                 Kahvi

15.00 – 15.45                 Eija Aalto

Supporting learning through teacher collaboration across disciplines.

Questions and discussion, keskustelua

15.45 – 16.15                   Heini Lehtonen

Presentation of a new multimedia material supporting language aware teaching.

Questions and discussion, keskustelua

16.15 – 16.30                    Tauko

16.30 – 17.00                Johanna Karlsson

Presentation av Helsingfors stads utvecklinsplan för fostran och utbildning för invandrare

 

Ilmoittaudu täältä  viimeistään 14.4.2020.

Huom! Esitysten kielet ovat englanti ja ruotsi, mutta kysymyksiä voi esittää myös suomeksi.

Lisätietoja: johanna.heimonen@helsinki.fi

Seminaarin rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston tukema Flin-hanke (Flerspråkighet i Norden).

TOISEN KIELEN OPPIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

Aika: Tiistai 28.4.

Paikka: Athena-rakennus, sali 166, Siltavuorenpenger 3 A, Helsinki

10.15 – 12.00 Professori Annekatrin Kaivapalu, Itä-Suomen yliopisto:

Miten äidinkieli vaikuttaa suomen kielen oppimiseen

12.00 – 12.30 Lounas (omakustanteinen)

12.30 – 13.45 Tutkija FT Irina Piippo, Helsingin yliopisto:

Arabiaa ensikielenään puhuvat suomen oppijoina.

Projektipäällikkö Bahar Mozaffari, Vantaan osaamiskeskus: Farsi tai dari äidinkielenä ja suomen kielen oppiminen

13.45 – 14.00 Kahvi

14.00 – 16.15 Psykologi Anne Nurminen, Oppimistaito:

Miten tunnistaa erityisen tuen tarpeita vieraskielisen lapsen kielen kehityksessä

Lisätietoja: johanna.heimonen@helsinki.fi, puh. 050 329 06 37

Ilmoittautuminen täältä viimeistään 14.4.2020.

Seminaarin rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö

 

 

Suomi toisena kielenä päiväkodissa

Teksti: Johanna Heimonen

Suomen kielen laitos (Suomen kieli ja kulttuuri) on järjestänyt vuosien 2018 ja 2019 aikana kieli- ja kulttuuritietoista koulutusta varhaiskasvatuksen opettajille.

Rahoituksen hankkeelle myönsi Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tavoitteena oli kouluttaa 100 varhaiskasvatuksen opettajaa kieli- ja kulttuuritietoisiksi ja suomea toisena kielenä osaavasti esillä pitäviksi työntekijöiksi. Ainakin määrällinen tavoite ylittyi, koska vähintään yhden moduulin suorittaneita osallistujia oli 160. Laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta on vaikeampi antaa kattavaa kuvaa, koska osallistujat eivät juurikaan täytelleet palautelomakkeita, vaikka ne olivat linkin takana helposti auki klikattavissa.

Koulutus oli jaettu neljään moduuliin, joissa kussakin oli oma teema, ja kaikki moduulit toteutettiin kaksi kertaa. Lähiopetusta oli vain yksi päivä per moduuli, joten vapaata ei töistä tarvinnut sen enempää ottaa. Kehittämistehtävät palautettiin verkkoon, ja niistä käytiin verkkokeskustelua. Jokainen kouluttaja kommentoi antamaansa tehtävää, ja näin osallistujat saivat työstään palautetta. Tehtävien laatu oli enimmäkseen korkea, ja annettuja teemoja pohdittiin tosissaan. Tavoite oli kaikessa työskentelyssä oman työyhteisön ja oman työn kehittäminen vastaamaan kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen uusia opetussuunnitelmia.

Koulutusmoduulien aihepiirit olivat Kieli- ja kulttuuritietoisen toimintatavan kehittäminen päiväkodin johtamisessa, Kulttuurisen vuorovaikutuksen rakentuminen varhaiskasvatuksessa, Suomi toisena kielenä –didaktiikan kehittäminen sekä Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymisen tukeminen. Kaikkiin saatiin hyvät asiantuntijat kouluttajiksi, osa omalta laitokselta ja osa kentältä, päiväkotien arjesta. Teorian ja käytännön yhdistelmä yleensä toimii parhaiten.

Eniten osallistujia oli S2-didaktiikka –moduuleissa. Osallistujat olivat todella kiinnostuneita oppimaan lisää hyviä toimintatapoja ja myös jakamaan omia opetuskäytäntöjään. S2 koetaan yhteiseksi asiaksi, eikä haasteita pelätä. Kieli- ja kulttuuritietoisuus tulivat koulutuksessa tutuiksi sekä käsitteinä että opetussisältöinä. Turhat huolenaiheet erilaisten perheiden kohtaamisessa tuntuivat hälvenevän. Monet osallistujat toivat esiin päiväkoti- tai kuntakohtaisia toimintamalleja, mutta kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että mallit kaipaavat jatkuvaa kehittämistä.

Kuten yleensäkin täydennyskoulutuksessa, monet osallistujat kaipasivat enemmän kontaktiopetusta ja vuorovaikutusta, toisaalta oltiin hyvin tyytyväisiä siihen, että työn ohessa on mahdollisuus opiskella ilman mittavia sijaisjärjestelyjä.

Keskeyttämisestä on yhä enemmän tullut täydennyskoulutuksen haaste. Työkiireet ja sairastumiset ovat suurin syy. Varsinkin verkkopainotteisissa koulutuksissa jopa 30% jättää koulutuksen kesken, myös aivan loppusuoralla. Tätä onneksi osattiin hiukan ennakoida, ja koulutus oli muutenkin niin suosittu, että osallistujia ja suorittajia saatiin yli tavoitteiden. Vuoden 2019 osallistujamäärät olivat kylläkin selvästi pienempiä kuin vuoden 2018.

Tulevia koulutuksia ajatellen kannattaa mitoittaa osallistujamäärät maltillisiksi.
Tilanteet päiväkodeissa vaihtelevat jonkin verran. Joissakin lapsiryhmät ovat hyvin yksikielisiä, kun taas Itä-Helsingissä suomenkielisiä lapsia voi olla vain yksi ryhmässä. Osallistujat olivat enimmäkseen pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Uudeltamaalta sekä Kymenlaakson ja Hämeen alueelta. Oli hyvä huomata, että myös pienissä kunnissa on ajoissa ruvettu toimimaan ja tekemään kuntakohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia kieli- ja kulttuuritietoisesta näkökulmasta, vaikka maahanmuuttajien määrä onkin vähäinen. Tilanne tulee todennäköisesti kuitenkin pian muuttumaan.
Osallistujista suurin osa suoritti useamman kuin yhden moduulin, hyvin monet kaikki neljä. Ne vähät palautteet, joita saatiin, ovat erittäin positiivisia. Jatkoa on kyselty kovasti, mutta vuonna 2020 on luvassa kaksi seminaaria, ei enää koulutusta. Ehkä joskus myöhemmin!

 

Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston tutkimusiltapäivä – Finskugriska och nordiska avdelningens forskningseftermiddag

Tutkimusiltapäivän ohjelma (Sali 6) – Forskningseftermiddags schema (sal 6)

Perjantai 22.3.       Fredag 22.3.

Klo 12.15 – 14.00

Avaus (5 min)

Yrjö Lauranto: FUNK! Suomen kielioppi S2-tarkoituksiin

Lari Kotilainen & Salla Kurhila: Työelämä, monikielisyys ja kielenoppimisen mahdollisuudet

Nemanja Nenadovic: Familjespråkpolicy i flerspråkiga transnationella och invandrarfamiljer i Svenskfinland

Kristina Malmio: Finlandssvensk samtidslitteratur och senmodern spatialitet

Suvi Nyman: ”Kuinka ei raha ja tavara olisi jokaiselle tärkeää, ei niissä ollut mitään miettimistä”Aineellisen yhteisön kuvaus Orvokki Aution, Eeva Joenpellon ja Marja-Liisa Vartion romaaneissa

Sarianna Kankkunen: Tila kotimaisessa nykykirjallisuudessa, väitöstutkimus Maarit Verrosesta

Santeri Junttila: Monografia kantasuomen balttilaislainoista

Lasse Hämäläinen: Nimet verkossa

Klo 14.00 – 14.30 Kahvitauko ja posterinäyttely / Kaffe. Posterpresentationer.

Posterit:

Johanna Komppa ja Lari Kotilainen: Mobile language learning at work. Developing Appla – a context-aware learning application

Hanna Lappalainen & Kaarina Mononen: Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hanke (posteri: Reflecting challenges of data collecting as part of new kind of research project)

Hanna Lehti-Eklund & forskargrupp: Projektet Paul Sinebrychoffs brev – språkhistoriska perspektiv

Jaakko Raunamaa: Keskiajan naisten nimet Suomessa

Klo 14.30–16.15

Pirjo Kristiina Virtanen & Hanna Guttorm: Alkuperäiskansatutkimuksen metodologiat

Reynir Eggertsson: Tre tålmodiga medaltidskvinnor kommer til Island omkring 1600

Hanna Karhu: Otto Mannisen runouden yhteydet rekilauluperinteeseen

Riho Grünthal: Uralilaisten kielten kausatiiviverbit

Susanna Virtanen: Mansinkielisen aineiston käsittely sanajärjestystypologisessa analyysissa

Aino Koivisto, Mikko T. Virtanen & Heidi Vepsäläinen: Lankapuheluista pikaviesteihin

Jan Lindström: Emergent grammatik för svenskt samtalsspråk

Loppukeskustelu (klo 16.00 – 16.15; pj. Jan Lindström)

 

Klo 16.15–17.00 Vapaata yhdessäoloa ja tarjoilua Muoto-opin arkistossa (4. krs) / Vin och tilltugg i arkivet Muoto-opin arkisto (huvudbyggnaden, 4:e vån.)

Osastomme professorien kannanotto ehdotukseen englanninkielisistä lukioista: Englanninkielinen lukio ei tue monikielisyyttä

”Monikielisessä yhteiskunnassa eri kieliä puhuville tulee taata yhtäläiset mahdollisuudet edetä opinnoissaan”, toteavat Helsingin seudun sivistystoimen johtajat puoltaessaan OPM:n ehdotusta  englanninkielisten lukioiden perustamisesta  ja siitä koituvaa englanninkielistä ylioppilastutkintoa (HS 3.10.).

Laaja koulutuksen tasa-arvo ei toteutuisi yksikielisessä englanninkielisessä opetuksessa. Pääkaupunkiseudun kouluikäiset ovat monikielisiä, mutta eivät pääosin englanninkielisiä. Olemme samaa mieltä johtajien kanssa siitä, että ihmisen kielellinen kapasiteetti on riittävä monen kielen oppimiseen ja käyttämiseen eri tilanteissa. Suomessa sitä on syytä käyttää myös ja ensi sijassa kotimaisiin kieliin.

Opetusministeriön ehdotuksessa uudistettavaksi vaaditaan myös ylioppilastutkinto. Julkisuudessa on arvioitu, että englanninkielisille lukioille räätälöity ylioppilastutkinto tulisi yksin maksamaan 300 – 400 000 euroa vuodessa, mikä olisi pois ylioppilastutkinnon muusta kehittämisestä. Lisäksi tulisivat englanninkielisten lukioiden suunnittelu-, perustamis- ja erilliskulut. Tärkeämpää olisi mahdollistaa toisen asteen opinnot kaikille nuorille.

OPM:n ehdotuksen kohderyhmä on määritelty suppeahkoksi muuttajajoukoksi, mutta kaavailtu englanninkielinen ylioppilastutkinto ”on periaatteessa mahdollista avata myös kaikille halukkaille”. (OKM:n julkaisuja 15/2018.)

Suomalaiseen ylioppilastutkintoon kuuluvasta pakollisesta suomen tai ruotsin (äidinkielen) kokeesta ei missään tapauksessa pidä luopua, eikä se voi olla valinnainen. Ehdotamme, että englanninkielisen opetuksen tarpeisiin hyödynnetään ensi sijassa jo valmiina olevia IB-lukioita, joissa sekä opettajien pätevyys että päättökokeen laatu on määritelty ja joissa opiskellaan sekä suomeksi että englanniksi. Kaavailtu suunnitelma itse asiassa vaarantaisi IB-lukioiden aseman viemällä niiltä potentiaalisia hakijoita, kuten OPM:n selvityksen tekijät myöntävät.

Opetusministeriön kaavailuissa on siis englanninkielisen lukion opintoputki ja sen jatkeeksi englanninkielinen ylioppilastutkinto. Olisiko englanninkielinen ylioppilastutkinto ensisijaisesti kansallinen koe vai kansainvälinen myyntituote?

Lukiokoulutusta kannattaa pohtia nuorten itsensä ja yhteiskunnan kannalta. Ei ole tarkoituksenmukaista ohjata Suomeen tulevaa ja täällä edes jonkin aikaa asuvaa nuorta yksikieliseen englanninkieliseen oppimisympäristöön. Valmistuneet kohtaavat todellisuuden: Kun ylioppilastutkinto on suoritettu täällä englanniksi, edessä ovat yliopisto-opinnot ja työelämän kielivaatimukset. Suomeen muuttavien koulutettujenkin ihmisten työllistymisen esteistä hankalin on suomen kielen taidon riittämättömyys, työtehtävistä riippumatta.

Pirjo Hiidenmaa
tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen professori, Helsingin yliopisto

Anneli Kauppinen
professori emerita, Jyväskylän yliopisto

Jyrki Kalliokoski
suomen kielen professori, Helsingin yliopisto

Hanna Lehti-Eklund
pohjoismaisten kielten professori
suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston johtaja, Helsingin yliopisto

Tiina Onikki-Rantajääskö
suomen kielen professori, Helsingin yliopisto

Janne Saarikivi
suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, Helsingin yliopisto