Matkakertomuksia

2.6.2016

Kielen ulottuvuuksia – kielitieteen kurkotteluja

XLIII Kielitieteen päivät järjestettiin Oulussa hotelliravintola Lasaretin tiloissa 25.–27.5.2016. Kolme päivää kielitiedettä: työpajoja, plenaariesitelmiä, postereita ja esityksiä kielestä kaikista kulmista. Vanhoja tuttuja, uusia tuttavuuksia ja iloista meininkiä.

Kielitieteen päivien tapahtumapaikan Lasaretin ympäristö oli kaunis. — Kielitieteen päivien tapahtumapaikan Lasaretin ympäristö oli kaunista.

Väitöskirjatutkijalle Kielitieteen päivät on hyvä tilaisuus päästä esittelemään työtään ja saada arvokkaita kommentteja. Koska käsiteltäviä aiheita on paljon, paikalla on myös paljon eri kielitieteen alojen tutkijoita, joilta voi saada uutta näkökulmaa omaan työhön. Lisäksi Kielitieteen päivillä pääsee kurkistamaan oman tutkimusalueen ulkopuolelle ja innostumaan aivan uusista jutuista. Arjessa kun keskittyminen yleensä suuntautuu vain oman aiheen asioihin.

Nimien ja nimistöntutkimuksen kurkotteluja.

Laitoksemme tutkijoita oli paikalla runsaasti. Esitelmiä pitivät niin väitöskirjatutkijamme kuin muutkin tutkijat. Me nimistöntutkijat järjestimme myös oman työpajan ”Nimien ja nimistöntutkimuksen kurkotteluja”, johon saimmekin päivän verran oikein hyviä esitelmiä! Työpajassamme puhuttiin niin kioskiruoan nimistöstä, nimistöntutkimuksen annista luonnontieteille kuin kotieläinten nimistä Tverin ja Aunuksen Karjalassa. Nimet ja nimistöntutkimus siis todella kurkottelivat eri suuntiin! Esitelmän työpajassamme pitivät Terhi Ainiala, Mikko Heikkilä, Lasse Hämäläinen, Henna Massinen, Jaakko Raunamaa, Minna Saarelma-Paukkala, Saila Salonen, Maria Sarhemaa, Väinö Syrjälä ja Johanna Virkkula.

Kielitieteen päivien yhteydessä järjestettiin myös kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkoston Langnetin teemaryhmäkeskustelu. Keskustelun tarkoituksena oli koota toiveiden mukaisia teemaryhmiä väitöskirjatutkijoiden työn tueksi. Kokouksessa oli paikalla runsaasti osallistujia, ja teemaryhmiä syntyi mukavasti. Langnetin sivuilta https://blogs.helsinki.fi/langnet-2016-2019/ voi käydä lukemassa lisätietoa – teemaryhmien tilanne pitäisi päivittyä sivuille kesäkuun aikana.

Seuraavat Kielitieteen päivät järjestetään ensi vuonna Jyväskylässä. Teemana on Suomi 100 vuotta. Tulossa on varmasti taas hieno tilaisuus meille kielitieteilijöille päästä ihmettelemään ja ihastelemaan toistemme työtä.

Kielitieteen päivät 2017 järjestetään Jyväskylässä.

Kuvat Saila Salonen ja Terhi Ainiala.

27.5.2016

Välkommen till Åland – Aksentti ry:n opintomatka Maarianhaminaan

Teksti ja kuvat: Jana Ruf

Aksentti ry järjesti 12.-16.5.2016 Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestön ensimmäisen opintomatkan Ahvenanmaalle.

Miksi Ahvenanmaa?

Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva maakunta, jota ei juurikaan käsitellä opinnoissamme ja joka on meille siitä syystä lähes tuntematon. Osallistujista kukaan ei ollut ennen käynyt Ahvenanmaalla, joten odotimme matkaa jännittyneinä.

Ennen reissua

Ennen opintomatkaa oli paljon järjesteltävää. Ensin piti hakea projektitukea, minkä jälkeen selvitimme kaikki järjestelyn kysymykset: milloin ja millä mennään, mihin majoitutaan, montako opiskelijaa otetaan mukaan, mitä tehdään siellä ja mihin käytetään tukirahat.

Järjestimme opintomatkan 12 opiskelijalle. Menimme Viking Linellä Maarianhaminaan ja majoituimme Gröna Uddenin leirintäalueen mökkeihin. Tukirahoilla kustansimme kaikille majoituksen lisäksi myös yhden illallisen.

Rör och gör – mitä me teimme

Saavuimme perjantaina varhaisaamulla Maarianhaminaan ja saimme heti aamupäivällä opastuksen Ahvenanmaan maakuntapäivissä. Opastuksessa esiteltiin Ahvenanmaa, maakuntapäivät ja itsehallinto. Meillä oli paljon kysyttävää esim. kotiseutuoikeudesta, koulutuksesta ja politiikasta.

Iltapäivällä nautimme pyöräretkellä ahvenanmaalaisesta luonnosta ja kukista. Illalla grillasimme hyvin tuulisen sään takia leirintäalueen keittiössä.

Lauantaina kävimme Ahvenanmaan merenkulkumuseossa, jossa viihdyimme pitkään. Luimme merenkulun historiasta, kokeilimme kaikki rör och gör -pisteet ja kävimme museolaivassa Pommern. Illalla pelasimme lautapelejä ja katsoimme Euroviisuja.

Sunnuntaina oli hyvin sateista, minkä takia piti valitettavasti pysyä sisätiloissa. Aika meni kuitenkin hyvin nopeasti ohi. Pelasimme lautapelejä, kävimme elokuvateatterissa ja söimme ravintolassa, jossa katsoimme myös jääkiekkoa.

Miksi kannatti lähteä?

Ahvenanmaan opintomatka oli monella tavalla erikoinen kokemus: opimme paljon Ahvenanmaan erikoisasemasta sekä siihen liittyvästä historiasta, ihmettelimme Ahvenanmaan ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä, yllätyimme ahvenanmaalaisten heikosta suomen kielen taidosta, yritimme selittää ahvenanmaalaisille mistä olemme kotoisin sekä miksi puhumme suomea keskenämme ja lopuksi tutustuimme myös opiskelukavereihimme paremmin. Paluumatkalla haaveilimme jo seuraavasta opintomatkasta – saa nähdä, missä käydään ensi kerralla!

9.2.20169.2.2016

”Etkös sä ookin kiinnostunut noista kielen rakenteista…” – jawohl!

Teksti ja kuvat: Jutta Salminen

Vaikka vähän hirvittäisikin, niin kannattaa vastata kyllä. Ainakin jos olet kielentutkija ja sinulle tarjotaan mahdollisuutta opettaa kurssi oman kielesi rakenteista ja niiden historiasta ulkomaisessa yliopistossa. Siispä pakkasin vuoden alussa matkalaukkuni ja suuntasin Ranskan ja Sveitsin rajojen tuntumassa sijaitsevaan Freiburgiin – Saksan aurinkoisimmaksi väitettyyn kaupunkiin.

"Die Wahrheit wird euch frei machen", muistuttaa Freiburgin yliopiston tunnuslause. — ”Die Wahrheit wird euch frei machen”, muistuttaa Freiburgin yliopiston tunnuslause.

Freiburgin yliopiston vanha päärakennus ja uusi kirjasto.

Täällä minua odotti sympaattinen yliopistokaupunki sekä pieni mutta sitäkin motivoituneempi European Linguistics -maisteriohjelman opiskelijajoukko. Heidän kanssaan neljä viikkoa on vierähtänyt niin, että on vaikea uskoa silmiään, kun kalenteri näyttää helmikuuta.

Olemme ihmetelleet suomen kielen rakenteita ja ilmiöitä vokaalisoinnusta astevaihteluun ja sijasysteemin moninaisuudesta sanajärjestyksen variaatioihin – unohtamatta tietenkään typologisesti kiintoisaa kieltoverbiä tai lokaalista omistusrakennetta ja possessiivisuffiksien orastavaa katoa. Morfotaksi (eli morfeemien esiintymisjärjestys) ja suomen agglutinoiva (eli yhteen sananmuotoon useita merkitysyksiköitä liittävä) rakenne ovat tulleet tutuiksi morfeemikorttien avulla. Sopivasti on siis opiskelijoiltani löytynyt leikkimielisyyttäkin.

Sanan "yliopisto" ovat opiskelijani ainakin oppineet. — Sanan ”yliopisto” ovat opiskelijani ainakin oppineet.

Morfeemikortit havainnollistivat myös, mitä tapahtuu, kun verbimuodon muuttaa myönteisestä kielteiseksi: persoonan tunnus hyppää leksikaalisesta verbistä kieltoverbiin!

Kaiken kaikkiaan Freiburg miellyttää: vanhan kaupungin arkkitehtuuri ja maiseman taustalle piirtyvät vuoret hivelevät silmää. Myös kulttuuria löytyy minun makuuni. Viime viikonloppuna pääsin nauttimaan sekä Freiburger Barockorchesterin maailmanluokan osaamisesta että yliopiston Akademisches Orchesterin taidonnäytteistä – ja samalla näkemään sisältä konserttitalon, jonka ohi pyöräilen paikallista kätevää kulkutapaa noudattaen päivittäin töihin mennessäni. (Pyöräilyn kätevyys ja mukavuus lisääntyivät huomattavasti, kun pienen alkukankeuden jälkeen lainapyörän vaihteet saatiin toimimaan ja toinen poljin pysymään paikallaan yhden irtoamisen jälkeen.)

Työmatkaa nopeuttaa pyörä ja hidastaa pakottava tarve pysähtyä ikuistamaan henkeäsalpaavaa maisemaa.

Niin, ja kun se kuuluisa aurinko pääsee paistamaan (on siis tullut vettä, räntää ja luntakin), niin voi saada jonkinmoisen aavistuksen siitä, kuinka ihastuttava paikka tämä olisi kesällä…

Jotta en sortuisi totuuden liialliseen kaunisteluun, on lopuksi myös syytä kertoa, mitä minulla ei tule täältä ikävä: julkisten vessojen jääkylmää käsienpesuvettä, kaupan kassahihnojen olemattoman kokoisia pakkausalueita, ja paikallisten ravitsemusliikkeiden kitsautta tarjoilla hanavettä (vaikka se olisi täysin juotavaa). On siis syitä palata kotiin. Bis bald, Helsinki!

Fastnacht eli paikallinen karnevaali täyttää kadut iloisella musiikilla, kaikenkirjavilla kostyymeillä ja juhlahumusta nauttivalla karnevaalikansalla.

30.9.201530.9.2015

Enemmän kuin tuhat sanaa Loviisasta

Kuvat Terhi Ainiala ja Saila Salonen.

Nimet ja kielet kentällä -kurssin kenttäretki Loviisaan on nyt takana, ja käsillä on runsaan aineiston läpikäynti. Loviisalaiset ottivat meidät tutkijat todella ystävällisesti vastaan, ja haastatteluaineistoa kertyi vaikka muille jakaa. Ja sitä jaetaankin – kerätty aineisto talletetaan tutkimuskäyttöön Svenska litteratursällskapetin arkistoon ja soveltuvilta osin myös meidän Keskusteluntutkimuksen arkistoomme.

Retki oli oikein onnistunut, ja aineistonkeruun lisäksi ehdimme myös tutustua lähemmin ihanaan kaupunkiin ja syödä hyvin. Tässä vielä enemmän kuin tuhat sanaa kauniista Loviisasta.

Loviisan kirjaston salin upea kattomaalaus.

Kuningatar Lovisa Ulrika, jonka mukaan kaupunki sai nimensä.

Aineistonkeruumme kissojen nimistä oli antoisa. Tuloksia: Emmi, Kittalainen, Roosa-Kukka, Amalia, Anselmi, Heikki ja Leksa.

Tutkimuksemme sai julkisuutta lehdissä. Tässä Loviisan Sanomat.

Ihastuttava kissarouva, joka ei valitettavasti antanut nimeään tutkimuskäyttöön.

Seuraava tutkimuskohde: koirien nimet. Mahdollinen informantti ikkunassa.

10.6.2015

Mallia Georg-August-Universitätistä Göttingenistä

Teksti ja kuvat: Mari Siiroinen.

Georg-August-Universität Göttingenissä, Saksan Ala-Saksin osavaltiossa, näytti parhaat puolensa vierailijalle toukokuussa. Yliopiston kesälukukausi oli siellä vasta alkupuolellaan ja kampus kuhisi elämää.

Sain tutustua moniin eri puoliin tuossa erinomaisessa saksalaisessa yliopistossa, mutta nostan tässä esiin vain kaksi asiaa, joita Göttingenissä ihastelin. Ensimmäinen oli opiskelijoiden itsenäiseen opiskeluun tarkoitettujen tilojen runsaus ja monipuolisuus. Avokonttori ei suinkaan ollut niin suuressa huudossa kuin täällä. Kirjastossa oli nimittäin runsain mitoin kuvassa näkyviä Arbeitskabineja tavallisten lukusalipaikkojen lisäksi. Tuollaisessa hytissä lienee aika hyvä keskittyä opiskeluun. Kabinin voi varata käyttöönsä tarvitsemakseen ajaksi ja niissä voi myös säilyttää opiskelumateriaalejaan. Parisen vuotta sitten kampukselle valmistui suorastaan kokonainen rakennus, joka oli täynnä sekä yhden opiskelijan kammioita ja useamman hengen ryhmätyöhuoneita.

Toinen ihastusta herättänyt asia oli tutkimustulosten verkkojulkaisemisen kaikenlainen edistäminen. Esimerkiksi siihen uuteen ilmiöön oli jo reagoitu Göttingenissä, että enää eivät tutkimusjulkaisuista aina maksakaan niiden hankkijat – yksittäiset ihmiset ja kirjastot – lehtien tilausmaksuin ja ostamalla kirjoja kirjakaupasta, vaan kirjoittaja. Nykyäänhän on tiedejulkaisuja, joiden sisältö on vapaasti verkossa kaikkien saatavilla, mutta kirjoittaja joutuu maksamaan, jotta saa tekstinsä esille. Göttingenin yliopistoon oli perustettu The Open Access Publication Fund, joka korvaa tutkijalle tämän maksaman kirjoittajamaksun, jos tutkija on julkaissut tutkimusjulkaisun laadukkaassa vertaisarvioidussa verkkojulkaisussa, jonka sisältö on avoimesti verkossa saatavissa. Raha on siis siirtynyt lehtien tilausmaksuista kirjoittajamaksuihin.

Lopuksi esitän tietokilpailukysymyksen. Montako Nobelin palkintoa on osunut Göttingenin yliopiston tutkijoille? Eipä niitä ole tullut kuin 46. Luettelo palkituista löytyy täältä.