Mistä painajaiset tulevat?

Kaikki eivät ole yhtä mieltä siitä, mitä painajaiset oikeastaan ovat. Pohjoiset painajaiset -tutkimushankkeessa määrittelemme painajaiset pahoiksi, ahdistaviksi, pelottaviksi tai muuten epämiellyttäviksi uniksi. Meidän näkökulmastamme painajaisia ovat siis kaikki kokijan pahoina pitämät unet. Psykologiassa on esitetty myös tiukempi jako painajaisten ja pahojen unien välillä: varsinaiset painajaiset ovat niin kamalia, että niihin herää. Tiukka rajaus palvelee esimerkiksi painajaisten ja sairauksien välisten yhteyksien tutkimista. Historiallisen ja kulttuurisen näkökulman kohdalla toimii paremmin väljä, myös pahat unet sisältävä määritelmä.

Arkikielessä painajaisen käsite on liukuva, ja myös epämiellyttävien unien kirjo on laaja. Stressiunet, joissa aikuinen joutuukin jälleen kouluun, autokoulun ajokokeeseen tai tenttiin, voivat olla yhdelle painajaismaisia ja toiselle eivät. Uni voi sisältää järkyttäviä asioita ilman että se on edes painostava, ja toisaalta aivan harmittomia asioita sisältävä uni voikin olla tunnelmaltaan kammottava. Enneunien näkijöille kuolemaa ja onnettomuuksia enteilevät unet voivat aiheuttaa syvää ahdistusta etenkin jälkikäteen, kun he odottavat unen toteutumista. Tilanne on päinvastainen kuin painajaisesta heräävällä, jolle on helpotus kun kokemus olikin vain unta. Kummassakin tapauksessa kokemuksen voi määritellä pahaksi uneksi.

Kuva: Classical Art Memes. ”Kun heräät nähtyäsi painajaista koulun kokeista muttet ole ollut koulussa enää kymmeneen vuoteen.”

Psykologia ei tarjoa painajaisille yksiselitteistä alkuperää mutta listaa niihin vaikuttavia tekijöitä. Osa painajaisista on traumaperäisiä eli kertaa todellista traumaattista tapahtumaa yksilön muistissa. Osa taas on idiopaattisia, alkujaankin oman mielen tuottamia. Niitä aiheutuu toisaalta selvittämättömistä ongelmista, huolista ja stressistä sekä toisaalta fyysisten ja psyykkisten sairauksien tai lääkityksen vuoksi. Lapsilla ja nuorilla on luonnostaan enemmän painajaisia kuin aikuisilla, ja naisilla on niitä enemmän kuin miehillä. Tyhjentäviä selityksiä näihin eroihin ei vielä ole.

Painajaisen nimitys sekä suomessa että muissa kielissä tulee alkujaan painajaisolentoa tarkoittavasta sanasta, joka on germaanisissa kielissä mahr, mare tai mara. Maailman uskomusperinteissä tunnetaan lukuisia painajaisia tai unihalvausta aiheuttavia pahoja henkiolentoja, jotka asettuvat nukkujan päälle, puristavat ja estävät liikkumasta. Pohjoismaissa sellaisen eli maran lähettäjänä on pidetty pahantahtoista naapuria, eli ongelman taustalla nähtiin yhteisölliset jännitteet. Englanninkielisissä maissa tunnettu old hag, ’vanha akka’ liitetään sekin noituuteen. Islamilaisen tradition mukaan merkityksettömiä painajaisia tulee saatanalta, joka nauttii ihmisten kiusaamisesta. Myös kristillinen traditio tuntee ihmistä öisin kiusaavat demonit. Niihin on liitetty sekä kauhu- että eroottiset kokemukset. Teologisia erimielisyyksiä on jo varhaisina kristillisinä vuosisatoina ollut siitä, onko ihminen itse vastuussa demonisista unistaan vai ei. Varhaisten kirkkoisien vastaus oli pääosin ei. Nykyaikana demonit eivät ole kovin yleinen painajaisten selitysmalli, mutta pienet kristilliset seurakunnat esimerkiksi Yhdysvalloissa tarjoavat niitä vastaan edelleen rukouspalveluita ja tulkitsevat niiden johtuvan yksilön omista demonisista yhteyksistä esimerkiksi okkultismiin. Tämän tulkinnan taustalla on kilpailuasema uskonnollisten ja henkisten liikkeiden välillä. Suomalainen okkultismi puolestaan liittää kyllä painajaisiin pahat voimat, mutta etsii taustalta psyykkisiä solmuja, jotka voivat vetää myös demoneja puoleensa. Ohje on sama kuin psykologiassa: vaikeissa tapauksissa terapia voi auttaa.

Pahoja unia ei ole vanha kansa sen paremmin kuin nykysuomalainenkaan kuvitellut pelkästään demonien aiheuttamiksi. Unet muotoutuvat myös ruumiillisista tekijöistä: ruoansulatusongelmista voi seurata todella outoja unia, ja erityisesti painajaisia voi tulla huonossa asennossa kuten käden päällä nukkumisesta. Nykyaikana ihmiset raportoivat toisinaan internetissäkin outoja uniaan, joiden he arvelevat johtuneen lääkityksestä. Inhottaviksi koettuja hyönteisunia on selitetty myös esimerkiksi syyllisyydentunteella, krapulalla ja flunssan alkamisella. Osa ihmisistä näkee painajaisia niin usein, että nukkumaan meneminen on vastenmielistä. Painajaisherkkyyteen ei aina löydy selvää syytä.

Kuva: Classical Art Memes. ”Kun syöt illalla liikaa juustoa ja alat nähdä villejä painajaisia.”