Lapsi peilaa minuuttaan kirjallisuuden kautta. Siksi ei ole yhdentekevää millaista lapsikuvaa ja identiteetin rakennusaineksia tarjoavia kirjoja koulussa käsitellään. Hienovaraisetkin vihjeet tarjoavat samankaltaista kokeneelle lapselle kiinnittymispintaa. On kuitenkin tärkeää, että vaikeita asioita käsitellään niidenkin lasten kanssa, joilla ei ole asioista omakohtaista … Continue reading →

Kouluoppiaine äidinkieli ja kirjallisuus on ilmiössämme lähinnä lastenkirjallisuuden muodossa. Ohjaavana didaktikkona ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntijana ilmiössämme oli Sirke Happonen. Kirjallisuuden avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita. Lue lisää vaikeiden asioiden käsittelystä ja tarinoiden vieraannuttamisesta. Kirjallisuus syötteenä ja ponnahduslautana Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa … Continue reading →

Käsitteiden opettaminen (rajaaminen, luokittelu ja kategorisointi, vastakohdan miettiminen) on filosofisen ajattelun opettamisen ydinkysymyksiä ja on näin ollen osa elämänkatsomustiedon sisältöjä. Ilmiöömme liittyvien käsitteiden määrittely rakentuikin vahvasti et:n didaktikon ohjauksessa. Elämänkatsomustieto linkittyi prosessimme aikana sulavasti äidinkieleen, pohtiessamme lastenkirjallisuuden käytön mahdollisuuksia et:n … Continue reading →

Tove Janssonin Näkymätön lapsi -kertomus on ilmestynyt alunperin vuonna 1962 Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -muumikirjassa (ruotsinkielinen alkuteos: Det osynliga barnet och andra berättelser). Näkymätön lapsi ja arvonanto Näkymättömässä lapsessa arvonanto näkyy aitona välittämisenä ja lapsen arvostuksena. Kirjan alussa Ninni … Continue reading →