Mauri Kunnaksen hieman vanhemmat, mutta tunnetut teokset Koiramäen talossa (1980), Koiramäen lapset kaupungissa (1982) ja Koiramäen talvi (1988) kertovat, kuinka maaseudulla ja kaupungeissa elettiin yli sata vuotta sitten.

“Koiramäen talo on maalaistalo jossain Satakunnan puolessa. Sitä asuvat Pransi-isäntä ja Fiina-emäntä, mummo, vaari, lapset Kille, Martta, Elsa, Tuomas ja Tilta, piiat, rengit ja ruotiukko Hiski Piskinen. Koiramäen talossa eletään ihan niin kuin vanhassa suomalaisessa talossa on ennen vanhaan eletty. Paitsi että Koiramäen talon kaikki asukkaat ovat koiria.”

Mauri Kunnaksen Koiramäen sarjan kirjat ovat hauskasti kerrottuja, mutta totuudenmukaisia kuvauksia 1800-luvun perheistä ja niiden elämästä Suomessa. Kirjat tarjoavat oivalluksia myös perhe käsitteen historialliseen näkökulmaan: perheen muoto, asema ja merkitys ovat vuosien aikana muuttuneet.

Värikkään ja eloisan kuvituksen ansiosta Mauri Kunnaksen teoksia kannattaa ehdottomasti hyödyntää lasten kanssa myös visuaalisti. Dokumenttikameralla voidaan näyttää kuva kirjan aukemasta, josta voidaan keskustellen joko koko luokan kesken tai pienemmissä ryhmissä pohtia, mitä kaikkea kuvasta lyötyy ja mitä kaikkea saamme Koiramäen perheestä selville.

Koiramäen lapset kaupungissa ja kuva-analyysi

Koiramäen lapset kaupungissa (1982) teos on luonnollinen jatkumo historiallisen museovierailun ja Koiramäen talossa -teoksen käsittelyn jälkeen. Koiramäen lapset kaupungissa -kirjaa voidaan lasten kanssa työstää erilaisilla lyhyillä tai pidemmillä kuva-analyysi -tehtävillä: havainnoiden ja pohtien erilaisten perheiden rakenteita ja asemia 1800-luvun Suomessa.

Teoksessa Koiramäen lapset Elsa ja Kille suuntavat kaupunkiin serkkujensa luoke ja vierailevat useissa erilaissa perheissä näkemässä ja oppimassa uutta.

1. Hunsteenin perhe

“Lankunkantaja Hunsteenin suuri perhe asuu vuokralaisena yhdessä pienessä huoneessa. Ruokansa he keittävät muurinpesässä mutta leipänsä, pääsiäismämminsä ja perunalaatikkonsa he saavat kypsentää talon omistajan uunissa.

> Kuinka kummassa näin suuri sakki mahtuu näin pieneen huoneeseen? > ihmettelee Kille.

> Eihän tässä vielä mitään >, sanoo Juho. > Näkisitpä kun Hunsteeni itse tulee kotiin…Hän on kaupungin suurimpia miehenköriläitä. >”

Opettaja lukee edellisen tekstipätkän kirjasta lapsille ääneen ja dokumenttikameralla näkyy kirjan kuva. Kuvasta voidaan esittää kysymyksiä kuten:

• Millainen perhe on Hunsteenin perhe?
• Monta lasta perheessä on?
• Mitä lapset tekevät? Entä äiti?
• Mitä perhe eroaa nykyaikasesta perheestä? Mitä samaa?

 2. Suutarimestari Rakkinoff ja kisällit

Toisena esimerkkinä voidaan ottaa kirjasta kohtaus suutarimestari Rakkinoffista.

“Suutarimestari Rakkinoff on kaupungin arvostetuin suutari ja suutarien ammattikunnan korkeasti kunnioitettu vanhin eli oltermanni.

Rakkinoffilla on kaksi kisälliä suutarinopissa, ja kumppainenkin haaveksii vielä joskus tulevansa suutarimestariksi kuten isäntänsäkin. Oppipojat Otto ja Peni juoksevat asioilla ja opettelevat kengänteon alkeita. Kuinka vasaralla lyödään niin, ettei oma käpälä jää alle tai kuinka roskat lakaistaan lattialla.

He eivät saa palkkaa laisinkaan. Heille riittää suutarimestarin mielestä hyvin ruoka, juoma ja pieni pukkisänky suutarinverstaan nurkassa.”

Kuva-analyysiin kysymyksiä:

• Mikä on kisälli?
• Onko kisälli suutarimestarin perhettä?
• Välittääkö suurmestari oppipojistaan?

Opettajan on hyvä lopuksi kertoa kisällin asemasta entisaikaan tai lasten kanssa voidaan yhdessä tutkia asiaa eri lähteistä.

3. Varakonsuuli Juliinin perhe

Kolmas esimerkki on huomattavasti varakkaammasta varakonsuuli Juliinin perheestä ja heidän asunnostaan.

“Mari on vieraillut Juliinin talossa ennenkin ja tuntee Juliinin lapset Karlottan, Titrikin, Dorotheean ja Reinholtin. Elsa ihastelee Juliinin lasten porsliinipäisiä nukkeja ja muita leikkikaluja. Tytöt ovat kuin pikku prinsessoja röyhelöissään ja hatuissaan.

>> Onpa Juliinin pojilla hieno puuhevonen, vaikka pojat eivät aivan hevosmiehiä muistutakaan>>, tuumii Kille.

Titrik näyttää mielellään kotiaan vierailleen. Elsalla ei ole aavistustakaan mikä varakonsuli Juliini on ammatiltaan, mutta kyllä kai hänen täytyy olla Suomen kuningas. Ainakin hän Elsan mielestä asuu kuninkaanlinnassa. Näin hienoa ei kotipitäjässä ole edes pappilassa, kirkkoherra Wareksella. Titrik ei pidä kotiaan kuninkaanlinnana. Hän uskaltaa astua matollekin santaisin kengin.”

Kuva-analyysiin kysymyksiä:

• Millainen koti varakonsuulin perheellä on?
• Ketä Juliinin perheeseen kuuluu?