Kielitieteilijä Andrei Kibrik

Andrei Kibrik on monipuolinen venäläinen lingvisti, joka on niittänyt mainetta kaikkialla maailmassa harvinaisten kielten tutkijana. Kibrik vieraili joulukuussa nykykielten laitoksella, jossa hän esitteli puhutun venäjän korpuksia eli kieliaineistoja.

Puhutun kielen saattaminen kirjalliseen muotoon on työlästä. Minuutin analysoimiseen ja litterointiin menee harjaantuneelta tutkijalta tunti. Työmäärän lisäksi tarkkuuden määrittely on ongelmallista, sillä aineiston käyttäjillä on erilaisia tarpeita.

Sanaston tutkija ei tarvitse intonaatiota kuvaavia merkkejä, kun vuorovaikutustutkija taas haluaisi myös eleet ja ilmeet mukaan kuvaukseen. Kibrikin tutkimusryhmä on ratkaissut ongelman litteroimalla tekstit kolmella tavalla niin, että käyttäjä voi itse valita tarkkuustason.

Kibrik tunnetaan paremmin muiden kuin venäjän kielen tutkijana. Myös Kibrikin isä Aleksandr on maailmakuulu kielitieteilijä. Isän ura ei kuitenkaan ollut ainoa syy, miksi lingvistiikka alkoi kiinnostaa jo pienenä.

– Olin innoissani intiaaneista, kuten monet pikkupojat. Halusin selvittää, millainen on heidän kielensä. Erityisesti pidin navaho-intiaaneista.

Valkoinen mies ja liian monimutkaiset kielet

Kibrikille selvisi kuitenkin pian, että navahon kieli on jo tarkoin tutkittu ja sen puhujiakin on yli 150 000. Kiinnostus ”eksoottisiin” kieliin oli kuitenkin herännyt.

Kielet ovat vieneet Kibrikin paikkoihin, joiden olemassaolosta vain harva tietää. Hän on tutkinut muun muassa dagestanilaisia kieliä sekä turkinsukuista tuvan kieltä, jota puhutaan Mongolian pohjoispuolella. Hänen merkittävin tutkimuskohteensa on kuitenkin Alaskassa puhuttavat kielet.

– Tutkimuksessa on kaksi suurta ongelmaa. Itse kielet, joista suuri osa kuuluu niin kutsuttuun atabaskan kieliryhmään, ovat todella vaikeaselkoisia. Niiden kieliopilliset elementit muodostavat epämääräisiä klimppejä, jotka vielä vaihtelevat sanasta toiseen. Toinen ongelma on kielenpuhujien haluttomuus yhteistyöhön. Valkoista miestä karsastetaan edelleen.

Karsastamiselle on historialliset syynsä. Viime vuosisadalla yhdysvaltalainen kielipolitiikka ei suosinut vähemmistökieliä. Alaskassa puhuttavien parinkymmenen kielen tutkimus ja elvyttäminen tulee kielten säilymisen kannalta liian myöhään. Useimmat niistä katoavat maailmankartalta seuraavan 50 vuoden aikana.

Lingvistien sukuperinne katkeaa

Kibrikin tutkimusten sivutuotteena on syntynyt myös kuvauksia ”Alaskan venäjästä”, jota ovat ylläpitäneet 1840-luvulla Ninilchikin kaupunkiin muuttaneet venäläiset. Kibrikin kuvaus tästä oudolta kalskahtavasta venäjästä sisältyy juuri ilmestyneeseen artikkelikokoelmaan Sociological approaches to non-standard Russian (Slavica Helsingiensia 34).

Kysymykseen lingvistiikan perinteen jatkumisesta suvussa, Kibrik vastaa naurahtaen.

– Onneksi ei jatku. Ei ole hyvä, että lapset tekevät ihan samaa kuin vanhemmat. Tartunnan kielentutkimukseen pojat kyllä saivat kun kävivät jonkin aikaa koulua Alaskassa, mutta onneksi he valitsivat toiset alat. Toinen pojista on psykologi, toinen opiskelee insinööriksi.

Arto Mustajoki
Kirjoittaja on nykykielten laitoksen johtaja