Monthly Archives: September 2015

375 humanistia: Tyyni ja Oiva Tuulio

|

Melkein 100-vuotiaaksi elänyt Tyyni Tuulio ehti ahkeroida kuuden vuosikymmen ajan kirjailijana, suomentajana ja tutkijana. Tuulio oli lisäksi mukana kulttuurielämän luottamustehtävissä, joiden kautta hän pääsi luontevasti vaikuttamaan tasa-arvoasioihin. Valoisa maailmankatsomus yhdistettynä kirjoittamisen intohimoon antoivat Tuuliolle mahdollisuuden tuoda kirjojensa kautta esiin tärkeinä pitämiään asioita.

Tutustu Tyyni Tuulioon 375 humanistia -verkkosivuilla

Oiva Tuulio kuului Suomen ensimmäisiin hispanisteihin. Hän aloitti Espanjan kulttuurin ja kirjallisuuden tekemisen tunnetuksi suurelle yleisölle Suomessa. Tuulio järjesti ensimmäisten joukossa käytännön espanjan kielen kursseja Helsingin yliopistossa. Professorina ja Satakuntalaisen osakunnan inspehtorina hän osallistui opiskelijoiden kulttuurikasvatukseen myös luentosalien ulkopuolella.

Tutustu Oiva Tuulioon 375 humanistia -verkkosivuilla

Tyyni ja Oiva Tuulion kihlajaiskuva, SKS-kirjallisuusarkisto

Tyyni ja Oiva Tuulion kihlajaiskuva, SKS-kirjallisuusarkisto

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua tukeva juhlarahasto avautuu

|

Eduskunta päätti 150-vuotisen säännöllisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunnossa syyskuussa 2013 tukea suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua. Rahaston perustamiseksi eduskunta lahjoitti 10 miljoonaa euroa Cultura-säätiölle. Juhlarahastosta jaettavan tuen tavoitteena on parantaa venäjän kielen oppimistuloksia ja vahvistaa venäläisen kulttuurin ymmärtämistä Suomessa.

Juhlarahaston ensimmäinen apurahahaku julistettiin tänään avatuksi Finlandia-talolla pidetyssä julkistamistilaisuudessa.

Juhlarahaston johtokunnan puheenjohtajana toimivan kansanedustaja Maria Guzeninan mukaan venäjän kielen ja kulttuurin tuntemus luo paljon mahdollisuuksia.

“Mitä vahvempi kielellinen ja kulttuurinen Venäjä-osaaminen suomalaisilla on, sitä paremmin pystymme hyödyntämään valtavan naapurimaamme tarjoamia mahdollisuuksia. Kyse on työelämän mahdollisuuksista nuorillemme, kasvusta yrityksillemme ja kilpailukyvystä sekä hyvinvoinnista Suomelle”, Guzenina sanoo.

Koko juttu ja lisätietoa ensimmäisestä rahoitushausta

375 humanistia: Matthias Akiander

|

Maanviljelijäperheen poika Matthias Akiander menestyi akateemisella urallaan suorittamatta akateemista loppututkintoa. Akianderista tuli yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori sekä arvostettu historioitsija ja kielimies. Hän tutki muun muassa Suomen itäistä hiippakuntaa ja uskonnollisia liikkeitä. Hän kehitti myös koululaitoksessa ja kirkon piirissä käytettävää suomen kieltä kirjoittamalla oppikirjoja ja korjaamalla suomennoksia.

Tutustu Matthias Akianderiin 375 humanistia -verkkosivuilla

Kuva: Wikimedia Commons.

Kuva: Wikimedia Commons.

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

375 humanistia: Terttu Nevalainen

|

terttuKeskikoulun ammatinvalinnan ohjaaja totesi Terttu Nevalaisen soveltuvan parhaiten suurtilan emännäksi. Sitä hänestä ei tullut – Kainuussa suurtiloja oli harvassa – mutta tutkimuksen huippuyksikön luotsaaminen toistakymmentä vuotta on luultavasti edellyttänyt englannin professorilta vastaavia avuja.

Tutustu Terttu Nevalaiseen 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.